Soome keele kiire õpe (1)

Sanahakemisto
 
A
aamu
hommik
aamukone
hommikune lennuk
aamupäivä
ennelõuna, hommikupoolik
aaria
aaria
Aasia
Aasia
aasialainen
asiaat
aatonaatto
pühadelaupäeva eelpäev
aatto
pühadelaupäev; tähtpäeva eelpäev
aattoaamu
pühadelaupäeva hommik
aavistus
aimdus
Afrikka
Aafrika
afrikkalainen
aafriklane
aherrus
rügamine
ahven
ahven
Ahvenanmaa (saaristoalue)
Ahvenamaa ( saarestik )
Ai
Oi!
Ai jaa.
Ah tõesti?
Ai niin .
Ah soo! Või nii!
aiemmin
varem
aika (= melko)
üsna
aika
aeg
aika lailla (= melko paljon)
üsna palju, üsna rohkesti
aika tavalla (= melko paljon)
üsnagi, vägagi
aikuinen
täiskasvanu
aina
alati
ainakaan, (ainakin)
vähemalt, vähemasti
ainakin, (ei ainakaan)
vähemalt, vähemasti
ainoa
ainuke
ainoastaan
ainult
aivan
just, täpselt
ajaa
sõita
ajanvaraus
aja kinnipanek (reserveerimine)
ajatella
mõelda
ajatus
mõte
ajella
ringi sõita
ajokeli
teeolud
alahylly
alumine riiul
alakaappi
alumine kapp
alakerta
alumine korrus
alas
alla
alhaalla
all
alkaa
alata, (peale) hakata, alustada
alku
algus
alkupala
eelroog
alla
all, allpool
allas
kraanikauss ; vann
allekirjoitus
allkiri
aloittaa
alustada
aluksi, (alku)
alustuseks
alusvaate
aluspesu
ambulanssi
kiirabi
Amerikka
Ameerika
amerikkalainen
ameeriklane
amfiteatteri
amfiteater
ampua
lasta, tulistada
ansaita
teenida; ära teenida
ansio
palk, töötasu, tasu
antaa
anda
anteeksi
palun vabandust!
antibiootti
antibiootikum
antibioottikuuri
antibiootikumikuur
A-olut
(kange) õlu
apteekki
apteek
apu
abi
areena
areen
arkipäivä
argipäev, tööpäev
artikkeli
artikkel
arvata
ära arvata
arvostelija
kriitik, arvustaja
arvostelu
arvustus , kriitika
asema
jaam
asia
asi
asia
asi
asiakas
klient
aste
kraad
asti
kuni
astia
nõu, anum
astialaatikko
nõudekast, nõudesahtel
astianpesuaine
nõudepesuvahend
astianpesukone
nõudepesumasin
asua
elada
asua vuokralla
üüril olla, üürnik olla
asunto
korter
Ateneum (taidemuseo)
Ateneum ( kunstimuuseum )
aukaista
avada
auki
avatud
aula
hall, vestibüül, fuajee
aurinko
päike
Australia
Austraalia
auto
auto
autoilija
autojuht, autoga sõitja
autolautta
praam
auttaa
aidata
avain
võti
avanto
jääauk
avata
avada, lahti teha
avioliitto
abielu
avulias
abivalmis
 
B
baari
baar
baarimestari
baarimees, baarman
Belgia
Belgia
belgialainen
belglane
bensapumppu
bensiinipump
B-kansi
B-tekk
bussi
buss
 
C
C-vitamiini
C- vitamiin
 
D
dialogi
dialoog
dollari
dollar
 
E
edelleen
edasi
edellinen
eelmine
edes
isegi
edessä
ees, eespool
edestakainen
edasi-tagasi
edullinen
soodne
ehdoton
kindel, täielik
ehdottaa
ettepanekut teha, soovitada
ehdottomasti
kindlasti, tingimata
ehdotus
ettepanek
ehkä
ehk, võib-olla
ehtiä
jõuda
ei
ei
Ei kestä.
Pole tänu väärt.
ei koskaan
mitte kunagi
ei kukaan
mitte keegi
ei mikään
mitte miski
ei mitään (ei mikään)
mitte midagi
Ei mitään erikoista.
Ei midagi erilist.
ei ollenkaan
üldsegi mitte
Ei se mitään.
Pole midagi.
ei tarvitse
pole vaja
eikö niin
on ju?, eks ole nii?
eilen
eile
ekonomi
ökonomist
eli
ehk, või
elokuu
august
elokuva
film
elokuviin (mennä elokuviin)
kinno (kinno minna)
eläke
pension
eläkkeellä (olla eläkkeellä)
pensionil (olla pensionil)
elämys
elamus
elämä
elu
elää
elada
en
ma ei
enemmän
rohkem, enam
Englanti
Inglismaa
englantilainen
inglane
enkä (= ja en)
ma ei, (ja ma ei)
ennen
enne
ensi
järgmine
ensi- ilta
esietendus , esilinastus
ensilumi
esimene lumi
ensimmäinen
esimene
ensin
kõigepealt
entinen
endine
entä
aga
Entä itsellesi?
Aga kuidas sinul (läheb)?
enää
(ei) enam
eri
eri, erinev
eri
eri arvamusel
erikoinen
eriline; omapärane
erikoislääkäri
eriarst
erilainen
erinev; teistsugune
erittäin
eriti
eronnut (erota)
lahutatud [(abielu) lahutada]
erota (= olla erilainen)
erineda (olla teistest erinev)
erota
lahku minna; end lahutada lasta
esikoinen
esiklaps
esimerkiksi
näiteks
esine
asi, ese
esitellä
tutvustada; esitleda
esittää
esitada; tutvustada
esitys
etendus
Espanja
Hispaania
espanjalainen
hispaanlane
Espoo (kaupungin nimi)
Espoo (linna nimi)
eteen
ette
eteenpäin
edasi
etelä
lõuna
Etelä-Englanti
Lõuna-Inglismaa
Etelä- Italia
Lõuna-Itaalia
etsiä
otsida
että
et
EU-maa
EL-liikmesriik
euro
euro
Eurooppa
Euroopa
eurooppalainen
eurooplane
 
F
faksi
faks
farmaseutti
farmatseut
festivaali
festival
fiksu
nutikas ; arukas
file
filee
Firenze
Firenze
firma
firma, ettevõte
flunssa
külmetus, gripp
flunssainen
külmetanud, nohune
flunssalääke
gripiravim
fraasi
fraas
 
G
garderobi
garderoob
glögi
glögi
graavi
kergelt soolatud
graavilohi
kergsoolalõhe
gramma
gramm
grillimakkara
grillvorst
 
H
haalari
tunked; kombinesoon
haarukka
kahvel
haastattelija
intervjueerija
haista
nuusutada
haitata
kahjustada
hajota
puruneda
Hakaniemi(kaupunginosa Helsingissä)
Hakaniemi (Helsingi linnaosa )
hakea
ära tuua, järele minna
halata
kallistada
halpa
odav
Haltiatunturi (tunturin nimi)
Haltiatunturi (tundru nimi)
Haluta
tahta
hame
seelik
hammas
hammas
hammaslääkäri
hambaarst
hampurilainen
hamburger
hangata
hõõruda
hankkia
hankida
hansikas
sõrmkinnas
harjakaiset
sarikapidu
harmi
kahju
hassu
naljakas
Hattulantie (kadun nimi)
Hattulantie (tänava nimi)
hauki
haug
haukikeitto
havisupp
hauska
tore, lõbus
he
nemad, nad
Hei
Tere!
hei hei
Head aega!
heinäkuu
juuli
heippa
nägemist
helmikuu
veebruar
helpottaa
kergendada
helppo
kerge
Helsinki ( Suomen pääkaupunki)
Helsingi (Soome pealinn)
helsinkiläinen
helsingilane
hengittää
hingata
henkari
riidepuu
henki
inimene
henkilö
isik
henkilökunta
personal
henkilöllisyystodistus
isikutunnistus, ID-kaart
henkilötunnus
isikukood
hermostua
närvi minna
Herrajumala
Issand Jumal!
herätä
ärgata
heti
kohe
hetkeksi
hetkeks, momendiks
hetki
hetk, moment
hetkinen
üks hetk
hidas
aeglane
hiekoittaa
liivatada
hieno
uhke, peen
hiihtää
suusatada
hinta
hind
hirveä
jube
hissi
lift
hitaasti
aeglaselt
hoitaa
ravida
hoitaja
õde, medõde
hoito
ravi
Hollanti
Holland
hollantilainen
hollandlane
Holopainen (sukunimi)
Holopainen (perekonnanimi)
homma (tässä: asia)
töö, toiming (siin: asi)
hotelli
hotell
hotellihuone
hotellituba
housut
püksid
hovimestari
administraator
huhtikuu
aprill
hulina
sigin-sagin, kära, müra
hullu
hull
huolehtia
muretseda
huoli
mure
huomata
märgata
huomenna
homme
Huomenta!
Tere hommikust!
huone
tuba
huonekalu
mööbliese
huono
halb
huumori
huumor
huutaa
karjuda
hymyillä
naeratada
hypoteesi
hüpotees
hypätä
hüpata
hytti
kajut
hyttynen
sääsk
hyvin
väga
hyvä
hea
hyvänen
armas aeg!; heldeke!; heldene aeg!
hyvästelyt
hüvastijätt
Hyvää huomenta!
Tere hommikust!
Hyvää iltaa !
Tere õhtust!
Hyvää jatkoa.
Edu edaspidiseks!
hyvää joulua
Häid Jõule!
Hyvää päivää!
Tere! Tere päevast!
Hyvää yötä
Head ööd!
hyödyllinen
kasulik
häiritä
segada; häirida
hän
tema
härkä
härg
hätä
häda
hätääntyä
kohkuda, segadusse sattuda
hääpari
noorpaar
häät
pulmad
hökötys
riistapuu, imevärk
höpistä
pobiseda; lori ajada
höpsis
jama
 
I
idea
idee
ihan
päris
ihana
tore, suurepärane
ihanasti
suurepäraselt
ihme
ime
ihmeellinen
imeline
ihminen
inimene
Ikaalinen (kaupungin nimi)
Ikaalinen (linna nimi)
ikivanha
iidne
ikkuna
aken
ikuisuus
igavik
ikä (tässä: elämä)
vanus (siin: elu)
ikä
vanus
ikäinen
aastat vana
ilma (= sää)
ilm
ilmaista
väljendada
ilman muuta
loomulikult
ilmansuunta
ilmakaar
ilmoittautuminen
registreerumine
ilmoitus
kuulutus
ilta
õhtu
Iltaa!
Tere õhtust!
iltapäivä
õhtupoolik
iltapäivämiittinki
pärastlõunane kohtumine
Imatra (kaupungin nimi)
Imatra (linna nimi)
Inarijärvi (järven nimi)
Inarijärvi (järve nimi)
inhota
jälestada, vihata
inventaario
inventuur
Islanti
Island
islantilainen
islandlane
iso
suur
isoisä
vanaisa
isoveli
vanem vend
isoäiti
vanaema
istua
istuma
istuva
istuv
isä
isa
Italia
Itaalia
italialainen
itaallane
itse
ise
itse asiassa
tegelikult
itsepalvelupesula
selvepesula
itä
ida
itämurre
idamurre
Itä- Suomi
Ida-Soome
iät ja ajat (= kauan)
ajast aega; terve igaviku
 
J
ja
ja
jadeveistos
jadeiitskulptuur
jaksaa
jaksata, hakkama saada
jalka
jalg
jatkaa
jätkata
jatko
jätk, jätkamine
jatkua
jätkuda
jauheliha
hakkliha
jeesata (= auttaa)
aidata
jo
juba
Joensuu (kaupungin nimi)
Joensuu (linna nimi)
johonkin
kuhugi
johtaja
juhataja
joka (jokainen)
iga, igaüks
joka (relatiivipronomini)
mis, kes (siduv asesõna)
joki
jõgi
jokin
keegi
joku (= tässä: jokin)
miski (siin: keegi)
joku
keegi, mõni
jonkin verran (= vähän)
natuke
jonnekin
kuhugi
jono
järjekord
joo
jaa, jah
jos
(juhul) kui
joskus
mõnikord
jotain
midagi
jotakin
midagi
joten
mistõttu, nii et
joulu
jõulud
jouluaatto
jõululaupäev
jouluhulina
jõuluaskeldused
jouluhysteria
jõuluhüsteeria
joulukuu
detsember
joulukuusi
jõulukuusk
joululahjakirja
jõulukingiks saadud raamat
jouluostos
jõulu(sisse)ost
joulupukki
jõuluvana
joulupäivä
1. jõulupüha
joulurauha
jõulurahu
jouluruuhka
jõulueelne tunglemine
joulustressi
jõulustress
joulutorttu
ploomitäidisega jõuluküpsetis
jouluvalmistelu
jõuluettevalmistus
jouluvalot
jõulutuled
jousto
elastsus , vetruvus
juhla
püha, pidu
juhlahame
peoseelik
juhlapäivä
pidupäev
juhlia
pidutseda, pühitseda
juna
rong
junamatka
rongisõit
juoda
juua
juoma
jook
juomapuoli
joogipoolis
juosta
joosta
juotava
jook, joodav
jutella
vestelda , juttu ajada
juttu
asi (siin)
juures
juurvili
juuri (= hetki sitten)
just, alles (hetk tagasi)
juuri
juur
juusto
juust
juustosämpylä
juustukukkel
jyrähdys
piksemürin (kõuekõmin)
Jyväskylä (kaupungin nimi)
Jyväskylä (linna nimi)
jälkeen
pärast
jälkiruoka
magustoit
jännittävä
põnev
järjestysluku
järgarv
järjestää
korraldada, organiseerida
järvi
järv
jättää
jätta
jää
jää
jäädä
jääda
jääkaappi
külmutuskapp
jäätelö
jäätis
jäätyä
jäätuda
 
K
kaapelitehdas
kaablitehas
kaappi
kapp
kaasu
gaas
kadunkulma
tänavanurk
kahdeksan
kaheksa
kahdeksankymmentä
kaheksakümmend
kahdeksantoista
kaheksateist
kahdeksanvuotias
kaheksa-aastane
kahdeksas:
kaheksas
kahdeksastoista:
kaheksateistkümnes
kahdeskymmenes:
kahekümnes
kahdeskymmenesensimmäinen:
kahekümne esimene
kahdeskymmeneskolmas:
kahekümne kolmas
kahdeskymmenestoinen:
kahekümne teine
kahdestoista
kaheteistkümnes
kahvi
kohv
kahvikuppi
kohvitass
kahvila
kohvik
kahvimuki
kohvikruus
kahvinkeitin
kohvimasin
kai
vist , võib-olla
kaihdin
ruloo
kaikki
kõik
Kainuu (alue Itä-Suomessa)
Kainuu (piirkond Ida-Soomes)
kaiutin
kõlar, valjuhääldi
kaivata
igatseda
Kaivopuisto (kaupunginosa Helsingissä)
Kaivopuisto (Helsingi linnaosa)
Kajaani (kaupungin nimi)
Kajaani (linna nimi)
kakkonen
number kaks
kakkosasunto
teine korter (kodu)
kakku
kook
kaksi
kaks
kaksikymmentä
kakskümmend
kaksikymmentäkaksi
kakskümmend kaks
kaksikymmentäkolme
kakskümmend kolm
kaksikymmentäyksi
kakskümmend üks
kaksistaan
kahekesi
kaksitoista
kaksteist
kaksitoistavuotias
kaheteistkümneaastane
kala
kala
kalakeitto
kalasupp
kalastaa
kalastada, kala püüda
kalenteri
kalender
kalja
kali (siin: õlu)
Kallio (kaupunginosa Helsingissä)
Kallio (Helsingi linnaosa)
kallis
kallis
kalsarit
pikad aluspüksid
kamala
kole , hirmus
kamarimusiikkifestivaalit
kammermuusikafestival
kammata
kammida
kampa
kamm
Kanariansaaret
Kanaari saared
kanasalaatti
kanasalat
kangas
kangas, riie
kannattaa
siin: ära tasuda
kannu
kann
kansa
rahvas
Kansallisarkisto
rahvusarhiiv
kansallismuseo
rahvusmuuseum
Kansallisteatteri
rahvusteater
kanssa
koos
kappa
kapp (mõõduühik)
kappale
tükk; õppetükk
karjalanpaisti
karjala pajapraad
karjalanpiirakka
karjala pirukas
karkkia (= karamelli)
komm
kartta
kaart
kasi
number kaheksa
kassi
kott
kastejuhla
ristsed
kasvis
aedvili
kasvisruoka
taimetoit
katsella
vaadata, silmitseda
katsoa
vaadata
katu
tänav
kauan
kaua
Kauhava (kaupungin nimi)
Kauhava (linna nimi)
kauhea
kohutav
kaukana
kaugel
kaulaliina
kaelasall
Kauniainen (paikan nimi)
Kauniainen (koha nimi)
Kauniita unia!
Ilusaid unenägusid!
kaunis
ilus, kaunis
kauppa
kauplus
kauppahalli
kaubahall, turuhoone
kauppias
kaupmees , müüja
kaupunginosa
linnaosa
kaupunki
linn
kautta
kaudu
kaveri
kaaslane , sõber
kehua
kiita
keittiö
köök
keittää
keeta
kelakortti
haigekassakaart
keli
teeolud
kello
kell
kelvata
kõlvata, sobida
Kemijoki (joen nimi)
Kemijoki (jõe nimi)
kenkä
king
kenkäkauppa
kingakauplus
kerma
koor
kerrata
korrata
kerros
korrus
kerrostalo
korrusmaja, korruselamu
kerrostaloasunto
korruselamu korter
kerta
kord
kertoa
jutustada
kerätä
koguda, kollektsioneerida
keskari (= keskiolut)
(keskmise kangusega) õlu
keskellä
keskel
kesken
pooleli
keskeyttää
katkestada, pooleli jätta
keskimmäinen
keskmine
keskiolut
(keskmise kangusega) õlu
keskirivi
keskmine rida
Keski-Suomi
Kesk-Soome
keskiviikko
kolmapäev
keskiviikkoaamu
kolmapäeva hommik
keskusta
keskus, kesklinn
keskustella
vestelda, juttu ajada
kestävä
vastupidav, tugev
kestää
kesta; vastu pidada
kesä
suvi
kesäkuu
juuni
kesäloma
suvepuhkus, - vaheaeg
kesämökki
suvila
kesätapahtuma
suvesündmus
kesäyliopisto
suveülikool
keuhkot
kopsud
kevät
kevad
Kiasma (nykytaiteen museo)
Kiasma (kaasaegse kunsti muuseum )
kieli
keel
kieltää
ära keelata; eitada
kierros
ringkäik, tuur
kihloissa (olla kihloissa)
kihlatud (olla kihlatud)
Kiina
Hiina
kiinni
suletud
Kiinni veti.
Hea küll! Oleme rääkinud!
kiinnostava
huvitav
kiinnostuksenkohde
huviobjekt
kiire
kiire, rutt
kiireellinen
kiire, kiireloomuline
kiirehtiä
kiirustada, rutata
kiitos
tänan
kiitos kysymästä
tänan küsimast
kiitti
Aitäh! Tänan!
kiivetä
ronida
kilo
kilogramm
kilometri
kilomeeter
kiltti
hea, lahke , kena
kinkku
sink
kioski
kiosk
kipeä
valus, (mingi kehaosa) valutab; haige
kippis
proosit !
kiristyä
pingule, koomale tõmbuda
kirja
raamat
kirjasto
raamatukogu
kirje
kiri
kirjemaksu
postimaks kirja eest
kirjemerkki
postmark
kirjoittaa
kirjutada
kirjopesu
kirju pesu pesemine
kirjopyykki
kirju pesu
kirkas
läbipaistev, selge
kirkko
kirik
kirpputori
vanakraamiturg, täika
kisat
spordivõistlused
kissa
kass
kissanruoka
kassitoit
kiva
kena, tore
kivennäisvesi
mineraalvesi
koe
katse, proov, eksam
koettaa
proovida, üritada
kohta (= pian)
varsti
kohtelias
viisakas
koira
koer
koittaa (= yrittää)
proovida, üritada
kokeilla
proovida, katsetada
Kokkola (kaupungin nimi)
Kokkola (linna nimi)
koko (kokonainen)
kogu, kõik, terve
koko (suuruus)
suurus, rõiva või jalanõu number
kokoinen
suurune
kokous
koosolek
kolikko
münt
kollega
kolleeg
kolmanneksi (kolmas)
kolmandaks
kolmas
kolmas
kolmaskymmenes
kolmekümnes
kolmastoista
kolmeteistkümnes
kolme
kolm
kolmekymmentä
kolmkümmend
kolmetoista
kolmteist
kolmonen
number kolm
komea
tore, uhke; suursugune
kone (tässä: lentokone)
masin( siin: lennuk )
kone (tässä: pesukone)
masin (siin: pesumasin )
konepelti
kapott
konjakki
konjak
konsertti
kontsert
konservatorio
konservatoorium
koristella
kaunistada, ehtida
korjaaja
parandaja, remontija
korjata
parandada
korkea
kõrge
Korkeasaari (Helsingin eläintarha)
Korkeasaari (Helsingi loomaaed)
kortti
kaart
koru
ehe
korvapuusti (leivonnainen)
kaneelisai
koska (= milloin)
millal
koskaan (ei koskaan)
mitte kunagi, iialgi
koskea (= sattua, olla kipeä)
valu teha, haiget saada
koti
kodu
koti-ilta
kodune õhtu, õhtu kodus
kotimaa
kodumaa
kotimainen
kodumaine
kotoisin
pärit
kotona
kodus
koukku
konks
koulu
kool
koulutoveri
koolikaaslane
kova (= voimakas, ankara )
vali, range, karm
kovaa (= voimakkaasti)
kõvasti, valjusti
kovasti
tugevasti
kovin
väga
Kreikka
Kreeka
krooni
kroon (Eesti rahaühik)
Kruununhaka (kaupunginosa Helsingissä)
Kruununhaka (Helsingi linnaosa)
kuha
koha
kuhafile
kohafilee
Kuhmo (paikan nimi)
Kuhmo (koha nimi)
Kuhmoinen (paikan nimi)
Kuhmoinen (koha nimi)
kuin
nagu, kui
kuinka
kuidas
kuitenkin
siiski, ikkagi
kuittaus
allkirjaga kinnitamine
kuivausrumpu
trummelkuivati
kuivua
kuivada, kuivaks saada
kuivuminen
kuivamine
kuka
kes
kukaan (ei kukaan)
keegi (mitte keegi)
kulho
kauss
kulje (kulkea)
mine, liigu ( liikuda , käia)
kulkea
käia, kõndida, liikuda
kulma
nurk
kulta (tässä: rakas)
kuld (siin: kullake, armas)
kulttuuripäivä
kultuuripäev
kulua
kuluda, mööduda
kuluessa (aikana)
(aja) jooksul, kestel
kuluttua
(mingi aja) pärast
kummityttö
ristitütar
kumpi
kumb
kumpikin
kumbki
kun
kui
kunnolla
korralikult, hästi
kunnollinen
korralik, tubli
kuntoilla
tervisesporti teha
kuollut
surnud
Kuopio (kaupungin nimi)
Kuopio (linna nimi)
kuopiolainen
Kuopio linna elanik
kuppi
tass
kurja
vilets, armetu
kurkku
kurk (kurgu), kõri; kurk (kurgi)
kurkkukipu
kurguvalu
kutsua
kutsuda
kuudes
kuues
kuudestoista
kuueteistkümnes
kuukausi
(kalendri)kuu
kuule
kuule ( kuulda)
kuulemiin
kuulmiseni
kuulemma
kuuldavasti
kuulla
kuulda
kuulostaa
kõlada
kuulua
kuuluda ; kuuldav olla
kuuluisa
kuulus
kuulumisia
uudised
kuuma
kuum
kuumailmapallo
kuumaõhupall
kuume
palavik
kuumemittari
kraadiklaas
kuunnella
kuulata
kuusi (joulukuusi)
kuusk (jõulukuusk)
kuusi
kuus
kuusikymmentä
kuuskümmend
kuusitoista
kuusteist
kuutonen
number kuus
kuva
pilt
kyllä
jah
kylmetä
külmeneda, külmemaks muutuda
kylmyys
külmus
kylmä
külm
kylpeä
kümmelda, vannis käia
kylpy
vanniskäik, kümblus
kylpyamme
vann
kylpyhuone
vannituba
kylpylä
spaa , sanatoorium
kylä (= tässä: vierailupaikka)
siin: külaskäik
kylä (taajama)
küla (asula)
kymmenen
kümme
kymmenes
kümnes
kymppi
number kümme; kümneline
kynttilä
küünal
kysyminen
küsimine
kysymys
küsimus
kysymä (kiitos kysymästä)
tänan küsimast
kysyä
küsida
kyyti
küüt, sõidutamine
kännykkä
mobiiltelefon
käpy
käbi
käsi
käsi
käteinen
sularaha
käteisellä
sularahas
kätevä
käepärane, mugav kasutada
kävellä
jalutada
kävely
jalutuskäik
kävit (käydä)
sa käisid (käia)
käydä (sopia)
käia (sobida)
käydä (vierailla, mennä)
käia (külas käia, minna)
käydä pilkillä
jää peal kalal käia
käydä sisään (= astua sisään)
siseneda (sisse astuda)
Käykää peremmälle. (= Astukaa sisälle.)
Tulge edasi. ( = Astuge sisse.)
käynnistää
käima panna, käivitada
käyntiin (lähteä käyntiin)
käima minna, käivituda
käyttää
kasutada
käyttö
kasutamine
käytävä
koridor
käännös
tõlge; pööre
kääntyä
käänduda; pöörduda
kääntää
tõlkida
 
L
laadukas
kvaliteetne
laatikko
vorm (vormiroog)
laatikko
kast, karp, sahtel
laatu
kvaliteet
lahja
kink, kingitus
lahjakortti
kinkekaart
lahjapakkaus
kinkepakend
lainata
laenata
laittaa (= panna)
panna, asetada
laittaa (= valmistaa, tehdä)
teha, valmistada
laittaa päälle (= käynnistää)
sisse lülitada, mängima panna
laituri
sadamasild, perroon
laiva
laev
lakana
(voodi)lina
lakkiaiset
(kesk)kooli lõpupidu
lakkiaislahja
koolilõpu kingitus
lanttulaatikko
kaalikavorm
Lappi
Lapimaa
lapsellinen
lapselik, lapsik
lapsenlapsi
lapselaps
lapsi
laps
lasi
klaas
lasillinen
klaasitäis
laskea (= alentaa)
alandada, vähendada
laskea (= kalkyloida)
arvutada; kalkuleerida
laskea (mennä alas)
alla lasta
lasku
arve
lasta (lapsi)
last (laps)
lastenlapsi
lapselaps
lastenosasto
lasteosakond
Latvia
Läti
latvialainen
lätlane
lauantai
laupäev
laulukirja
laulik , lauluraamat
lautanen
taldrik
Lauttasaari (kaupunginosa Helsingissä)
Lauttasaari (Helsingi linnaosa)
lavuaari
kraanikauss, valamu
leffa
film; kino
lehti
leht
leikata (operoida kirurgisesti)
lõigata (opereerida)
leikkiä
mängida
leimahtaa
põlema lahvatada
leimata
tembeldada; komposteerida
leipoa
küpsetada
leipä
leib
leirintäalue
telkimiskoht, kämping
leivos
( kondiitri )kook
lempiruoka
lemmiktoit
lento
lend, lendamine
lentokone
lennuk
lentoposti
lennupost
lentää
lennata
lepo
puhkus
levyke
diskett , ketas
levätä
puhata
Liettua
Leedu
liettualainen
leedulane
liha
liha
lihapulla
lihapall , frikadell
lihas
lihas, muskel
liian
liiga, liialt
liikaa
liiga palju
liike (= yritys, firma)
äri, firma; kauplus, pood
liikutella
liigutada
liinavaate
voodipesu
limsa (= limonadi)
limps ( limonaad )
lingota
tsentrifuugida
linja-autoasema
bussijaam
Linnanmäki (Helsingin huvipuisto)
Linnanmäki (Helsingi lõbustuspark)
lintu
lind
lipas
karp
lippu
pilet
lippupalvelu
piletikassa
lista
nimekiri, loetelu
lisäke
lisa, lisand
litra
liiter
liukas
libe
lohi
lõhe
lohikala
lõheline
lohikeitto
lõhesupp
loistava
hiilgav , särav, suurepärane
lokakuu
oktoober
lokero
lahter, postkast , boks
loma
puhkus, vaheaeg
lomailla
puhkusel olla, puhkust veeta
lomamatka
puhkusereis
lomaromanssi
puhkuseromanss
lompakko
rahakott
Lontoo
London
loppu
lõpp
loppupäivä
ülejäänud osa päevast
loppuunmyyty
läbi müüdud, välja müüdud
loska
lobjakas
lotto
loto, loterii
lottovoitto
lotovõit, loteriivõit
lounas
lõunasöök
lounasruoka
lõunasöögi toit, lõunaroog
luistella
uisutada
luistinrata
uisurada, liuväli
lukea
lugeda; õppida
lukusanat
arvsõnad
lumi
lumi
lumisade
lumesadu
lumityöt
lumerookimine
lunastaa
lunastada, tasuda, maksta
lunta (->lumi)
lund (lumi)
luokka (koulussa)
klass (koolis)
luonne
iseloom, karakter
luottokortti
krediitkaart
lusikka
lusikas
luukku
luuk
luulla
arvata
luultavasti
arvatavasti, tõenäoliselt
luvata
lubada
Lykkyä tykö!
Õnn kaasa!
lähellä
lähedal, ligidal
lähettää
saata
lähipäivä
lähipäev, lähim aeg
lähiö
elurajoon eeslinnas
lähteä
(ära) minna, lahkuda
lähteä käyntiin
käima minna
lähtö
minek, lahkumine
lämmetä
soojeneda
lämmin
soe
lämpö
soojus
lämpötila
temperatuur
länsi
lääs
länsimurre
läänemurre
lääkäri
arst
löytyä
leiduda, esineda, välja tulla
löytää
leida, avastada
 
M
maa
maa
maailma
maailm
maakunta
maakond
maalainen
maainimene, talupoeg
maalata
maalida, värvida
maalaus
maal, maalimine, värvimine
maaliskuu
märts
maanantai
esmaspäev
maaseutu
maakoht, maapiirkond
maata
lamada, lebada, pikali olla
mahdollinen
võimalik
mahtaa
võida; parata; saada; suuta
mainio
suurepärane
mainos
reklaam
maisema
maastik
maistua
maitsta, maitseda
maito
piim
majoituskortti
majutuskaart
makaronilaatikko
makaronivorm
makea
magus
makkara
vorst
maksaa
maksta, tasuda
maksalaatikko
maksavorm
maksikirje
maksikiri
makuuhuone
magamistuba
maljakko
vaas
malli
mudel, modell , eeskuju
mamma
ema
mansikka
maasikas
Marjaniemi (kaupunginosa Helsingissä)
Marjaniemi (Helsingi linnaosa)
markka
mark
marraskuu
november
masu
kõtu (kõht)
materiaali
materjal
matka
reis, teekond
matkakohde
reisi sihtpunkt
matkalaukku
kohver , reisikott
matkatoimisto
reisibüroo
matkustaa
reisida , sõita
matkustella
ringi reisida
matto
(põranda)vaip
Maunula (kaupunginosa Helsingissä)
Maunula (Helsingi linnaosa)
me
meie, me
meinata
kavatseda, mõelda, plaanitseda
mennä
minna
mennä elokuviin
kinno minna
mennä naimisiin
abielluda
meno
minek
menolippu
üheotsapilet
meno-paluu
edasi-tagasi (pilet)
menossa
minemas
meri
meri
meripihkakoru
merevaigust ehe
meritaimen
meriforell
merkki
märk, tähis, mark
Mersu (= Mercedes Benz)
Mersu
meteli
kisa , kära; müra, lärm, möll
mieheni ( mies )
minu mees
mielellään
meeleldi, hea meelega
mielenkiintoinen
huvitav
mielestä(ni)
(minu) arvates
mieli
meel; vaim
mielipide
arvamus
mieluummin
meelsamini
mies
mees
miestenhuone
meeste tualettruum, meeste WC
mieto
lahja
miettiä
mõelda
mihin
kuhu
mihin
millal
miksi
miks
mikä
mis
mikäs
miks mitte
millainen
milline, missugune
milloin
millal
minkälainen
milline, missugune
minttulikööri
piparmündiliköör
minuutti
minut
minä
mina
missä
kus
mistä
kust
mitata
mõõta
miten
kuidas
Miten menee ?
Kuidas läheb?
mitä
mida
Mitä kuuluu?
Kuidas läheb?
mitä mieltä
Mitä mieltä olet ? = Mida sina arvad ?
Mitä saisi olla?
Mida Teile pakkuda?
Mitäs tässä.
mitte midagi erilist; läheb ka; pole viga
mitään (ei mitään)
midagi (mitte midagi)
moderni
modernne
moi
nägemiseni
Moi!
Tere!
moikka (= moi)
Tere!
molemmat
mõlemad
monesko
mitmes
moni
mitu
monta (moni)
mitu
moottoripyörä
mootorratas
morsian
pruut
muikku
rääbis
muistaa
mäletada
mukaan
kaasa
mukana
kaasas
mukava
meeldiv; mõnus
mukavasti
mugavalt
muki
kruus
mummola
vanaema juures
murre
murre
museo
muuseum
musta
must
Mustamäentori (tori Tallinnassa)
Mustamäe turg (turg Tallinnas)
mutta
aga
muu
muu
muun muassa
muuhulgas
muusi
kartulipuder
muuta (muu)
muud (muu)
muutama
mõni
muuten
muidu
muuttaa
kolida
muutto
kolimine
muuttolintu
rändlind
muuttua
muutuda
myrsky
torm
myydä
müüa
myyjä
müüja
myöhemmin
hijem
myöhässä
hilinenud
myös
ka
mäti
kalamari
määrätä
käskida; ette kirjutada
mökki
suvila
 
N
naapuri
naaber
naimisiin (mennä naimisiin)
abielluda
naimisissa (olla naimisissa)
abielus olla
nainen
naine
nakki
viiner
nappi
nööp
nauttia
nautida
ne
need
neliö
ruutmeeter
neljä
neli
neljäkymmentä
nelikümmend
neljäs
neljas
neljästoista
neljateiskümnes
neljätoista
neliteist
nelonen
number neli
nenä
nina
neuvoa
nõu anda
nielu
neel ; kurk
nieriä "lohi"
mägihõrnas, arktika paalia
niin
nii
nimi
nimi
nippu
punt, kimp
no
no
No niin.
No nii. (Hea küll siis.)
noin (= sillä tavalla)
niimoodi
noin (= suunnilleen)
umbes
nolla
null
nopeammin
kiiremini
nopeasti
kiiresti
Norja
Norra
norjalainen
norralane
nousta
tõusta
nuha
nohu
nukahtaa
uinuda
nukka
ude; narmas ; karv
nukkasihti
karvasõel (pesumasinas)
nukkua
magada
Nuku hyvin.
Maga hästi!
numero
number
nuori
noor
nykyisin
käesoleval ajal, praegu
nykyään
praegu, nüüd; tänapäeval
nyt
nüüd, praegu
näette (nähdä)
näete (näha)
nähdä
näha
nähdään
nägemiseni
näin
niimoodi
näkemiin
nägemist
näkyvyys
nähtavus
näköala
vaade
näköinen
sarnane
nämä
need
näytelmä
näidend
näyttelijä
näitleja
näyttely
näitus
näyttää
näidata
näytös
vaatus
 
O
odotella
oodata
odottaa
oodata
odotus
ootus
ohi
mööda; möödas
ohittaa
mööduda
ohjata
juhtida; lavastada
ohjelma
programm
oikea (= aito)
ehtne, tõeline
oikea
parem
oikeastaan
õigupoolest
oikein (tässä: hyvin)
õige (siin: hästi)
oikein (tässä: oikeastaan)
õige (siin: õigupoolest)
oire
sümptom
ojentaa
sirutada; ulatada
oksennuttaa
oksele ajada
oksettaa
oksele ajada
Ole hyvä.
Palun.
Olkaa hyvä.
Palun.
olla
olla
olla eläkkeellä
pensionil olla
olla kihloissa
kihlatud olla
olla naimisissa
abielus olla
olla velkaa
võlgu olla
olla yötä (= yöpyä)
ööbida
ollenkaan (ei ollenkaan)
üldsegi mitte
olo
enesetunne
olohuone
elutuba
olut
õlu
oma
oma
omakotitalo
eramaja
omena
õun
on (olla)
on (olla)
ongelma
probleem
Onnea!
Palju õnne!
onneksi
õnneks
Onneksi olkoon!
Palju õnne!
onnellinen
õnnelik
onnellista uutta vuotta
Õnnelikku uut aastat!
onni
õnn
onnistunut
õnnestunud
ooppera
ooper
oopperajuhlat
ooperifestival
opastus
juhtimine, juhendamine, teenäitamine
opettaja
õpetaja
opiskelija-asunto
üliõpilaskorter; ühiselamutuba
opiskella
õppida
oppia
õppida
oppilas
õpilane
orkesteri
orkester
osata
osata
osoite
aadress
ostaa
osta
ostokset (ostos)
sisseostud ( sisseost )
ostos
sisseost
ostoslista
ostunimekiri
otsa
otsmik , laup
ottaa
võtta
ottaa aurinkoa
päikest võtta
Oulu (kaupungin nimi)
Oulu (linna nimi)
Oulujoki (joen nimi)
Oulujoki (jõe nimi)
ovi
uks
 
P
paha
paha, halb
pahaa tekee (tekee kipeää, sattuu)
teeb halba (teeb haiget, valutab)
paikalla (= tavattavissa)
kohal
paikka
koht
paikkakunta
paikkond, piirkond
painaa
kaaluda
paistaa (auringosta)
paista (päikese kohta)
paistaa (ruoan valmistamisesta)
praadida
paistettu
praetud
paitapusero
särkpluus
pakastaa
sügavkülmutada
pakastin
sügavkülmik
paketti
pakk
pakkanen
pakane
pakko
sund, kohustus, vajadus
pala
tükk
palata
tagasi tulla
paljasjalkainen
paljasjalgne
paljon
palju
paljonko
kui palju
palmu
palm
palmupuu
palmipuu
Paltamo (paikan nimi)
Paltamo (koha nimi)
paluu
tagasitulek
palvella
teenindada
palvelupiste
teeninduspunkt
pankki
pank
pankkiautomaatti
pangaautomaat
pankkikortti
pangakaart
panna
panna
parantua
paraneda
paras
parim
paremmin
paremini
parempi
parem
pari
paar
Pariisi
Pariis
parveke
rõdu
pasta
pasta, makaronid
patonki
pikk sai
patsas
ausammas
pelata
mängida
pelkkä
pelk; ainult, kõigest
penkki
pink
pensas
põõsas
perhe
pere
perille
kohale
perinteinen
traditsiooniline
perjantai
reede
permanto
põrand
persoonallinen
personaalne, isiklik; isikupärane
peruna
kartul
perunalaatikko
kartulivorm
perustaa
asutada; rajada
perällä
tagaotsas
pestä
pesta
pesuaine
pesemisvahend
pesukone
pesumasin
pesuohjelma
pesuprogramm
pesutupa
pesupesemistuba, pesuköök
petivaate
voodiriided
pian
varsti
pieni
väike
Pietari
St. Peterburg
piha
õu, hoov
pikajuna
kiirrong
pikkuinen
pisike, väike
pikkujoulut
jõulupidu
pikkusisko
noorem õde
pilkki (käydä pilkillä)
sikutiga kala püüda
pilvi
pilv
pilvinen
pilvine
pimeys
pimedus
pimeä
pime
pipari
piparkook
piparkakku
piparkook
pipo
suusamüts
pisin (pitkä)
pikim , kõige pikem (pikk)
pitempi (pitkä)
pikem (pikk)
pitkin
piki
pitkä
pikk
pitkästä aikaa
üle pika aja
pitkään (= kauan)
kaua
pitsa
pitsa
pitää (= järjestää)
pidada (=korraldada)
pitää (= tykätä)
meeldida
pitää (= täytyy)
pidada (on vaja)
pizza
pitsa
pohjoinen
põhi
poika
poiss
poikaystävä
meessõber, poiss, kavaler
poimia
korjata
pois
ära
polku
teerada
polttaa
põletada; suitsetada
pomo
ülemus, boss
porkkana
porgand
porkkanalaatikko
porgandivorm
Porvoo (kaupungin nimi)
Porvoo (linna nimi)
posti
post
postikortti
postkaart
postimaksu
postimaks
postimerkki
postmark
postipaketti
postipakk
postitoimisto
postkontor
potilas
patsient
pudota
kukkuda
puhdistaa
puhastada
puhelin
telefon
puhelinvastaaja
automaatvastaja
puhelu
kõne
puhua
rääkida
puinen
puust
puisto
park
pukki (joulupukki)
jõuluvana
pukkijuttu (joulupukkiasia)
jõuluvana värk
pulla
kukkel, sai
pullo
pudel
punainen
punane
punaviini
punane vein
punaviinipullo
punase veini pudel
Punavuori (kaupunginosa Helsingissä)
Punavuori (Helsingi linnaosa)
Puola
Poola
puoli (ajasta ja mitoista)
pool (aja- ja mõõtühikute kohta)
puoli (tila)
pool (ruumi kohta)
puolikas
poolik
purjevene
purjepaat
purkki
purk
pusero
pluus
puu
puu
puutalo
puumaja
puutarhaihminen
aiandushuviline, nn. "aiainimene"
puuvilla
puuvill
puuvillainen
puuvillane
pyrkiä
üritada, proovida
pyry
tuisk
pyryttää
lund tuiskab
pystyttää
püstitada
pysyä
püsida
pysähtyä
peatuda
pyyhe
käterätik
pyyheliina
käterätik
pyyhin
pühkimisvahend; auto klaasipuhasti
pyykki
pesu
pyytää
paluda
pyöriä
pöörelda
pyörryttää
pea käib ringi
Päijänne (järven nimi)
Päijänne (järve nimi)
päin
suunas
päivystävä
valvekorras olev
päivä
päev
päivälehti
päevaleht
Päivää!
Tere päevast!
pärjäillä
hakkama saada
pärjätä
hakkama saada
pää
pea
pääasia
peaasi
pääkaupunki
pealinn
pääkonttori
peakontor
päälle
peale
päällä
peal
päänsärky
peavalu
päänsärkylääke
peavalurohi
päästä
(mingi aja) pärast
päätie
peatee
päättää
lõpetada
päätyhuoneisto
otsapealne korter
päätös
otsus
pöytä
laud
 
R
Raahe (kaupungin nimi)
Raahe (linna nimi)
raaka
toores
radio
raadio
raha
raha
raide
rööbas
raitiovaunu
tramm
raitiovaunulippu
trammipilet
rakas
kallis
rakastaa
armastada
rakentaa
ehitada
rankasti
rängalt, raskelt , kõvasti
Ranska
Prantsusmaa
ranskalainen
prantslane
ranskalaiset (perunat)
friikartulid
ranta
rand
rasittaa
kurnata
rasittava
kurnav
rauha
rahu
rauhallista joulua
rahulikke jõule
rautatieasema
raudteejaam
ravintola
restoran
reikä
auk
reippaasti
reipalt
reissu (= matka)
reis
reistata
jupsida, jukerdada
remontoida
remontida
siivota
koristada
rentoutumisharjoitus
lõdvestusharjutus
resepti
retsept
riippua
sõltuda
riittää
piisata
rikas
rikas
rikkoa
lõhkuda
risteily
huvireis merel
ristiäiset
ristsed
rivitalo
ridamaja
Rooma
Rooma
rosolli
rosolje
rouva
proua
Rovaniemi (kaupungin nimi)
Rovaniemi (linna nimi)
runsas
rikkalik
ruoka
toit
ruokailu
söömine, söögiaeg
ruokailuväline
söögiriist
ruokalista
menüü
ruokaosasto
toiduosakond
ruotsalainen
rootslane
Ruotsi
Rootsi
ruotsi
rootsi
Rymättylä (paikan nimi)
Rymättylä (koha nimi)
 
S
saada (vastaanottaa)
saada, vastu võtta
saada (voida)
saada; võida, tohtida
saada
saada
saada selvää
aru saada, mõista
Saako olla…? (Otatko…?)
Kas võib pakkuda...? (Kas võtad/võtate…?)
saame
saami keel
Saana (tunturin nimi)
Saana (tundru nimi)
saapas
saabas
saapua
saabuda
saari
saar
Saarijärvi (paikan nimi)
Saarijärvi (koha nimi)
saaristo
saarestik
sadas
sajas
Saimaa (järven nimi)
Saimaa (järve nimi)
sairaala
haigla
sairaanhoitaja
meditsiiniõde
sairas
haige
sairasloma
haiguspuhkus
sairastaa
haige olla, põdeda
sairastua
haigestuda
Saksa
Saksamaa
saksalainen
sakslane
salaatti
salat
salama
välk
saldo
saldo
sali
saal
sama
sama
samaa mieltä
nõus olla, sama arvata
samoin
samuti
sanakirja
sõnaraamat
sanoa
ütelda, lausuda
sata
sada
sataa
sadada
Sata-Häme (alue Suomessa)
Sata-Häme (piirkond Soomes)
satama
sadam
sattua (olla kipeä)
haiget teha, valus olla
sattumalta
juhuslikult
sauna
saun
Savo (alue Suomessa)
Savo (piirkond Soomes)
Savonlinna (kaupungin nimi)
Savonlinna (linna nimi)
savusauna
suitsusaun
se
see
Se tekisi... (= Se maksaa…)
See on kokku... (= see maksab......)
seinä
sein
Seinäjoki (kaupungin nimi)
Seinäjoki (linna nimi)
seiska
number seitse
seitsemän
seitse
Seitsemän veljestä (romaanin nimi)
Seitse venda (romaani pealkiri)
seitsemänkymmentä
seitsekümmend
seitsemäntoista
seitseteist
seitsemäs
seitsmes
seitsemästoista
seitsmeteistkümnes
sekaisin
segi, segamini
selkä
selg
sellainen
selline, niisugune
selleri
seller
selvitä
selguda, ilmsiks tulla; toime tulla
selvä
selge, arusaadav; puhas
semmonen (= sellainen)
selline, seesugune
Senaatintori
Senaatintori ( väljak Helsingis )
sentti
sent
sentään
siiski, ometi(gi)
serkku
nõbu
setti
komplekt, valik; sari
setä
onu
seura
selts; seltskond
seuraava
järgmine
siellä
seal
sieltä
sealt
sieni
seen
sienipiirakka
seenepirukas
siesta
siesta
siihen (se)
sinna, sellesse (see)
siika
siig
siinä
selles; seal
siirappi
siirup
siirtää
ümber paigutada; üle kanda; edasi lükata
siis
niisiis , järelikult, seega
siitä
siit, sellest
silli
heeringas
silloin tällöin
aeg-ajalt, vahetevahel
sillä (se)
sellel (see)
sillä lailla (= niin)
niimoodi
silta
sild
silti
ometigi, sellele vaatamata
sininen
sinine
sinkku
üksik , vallaline
sinne
sinna
Sinuhe egyptiläinen (romaanin nimi)
Sinuhe, egiptlane ( romaani pealkiri)
sinuttelu
sinatamine
sinä
sina
sipuli
sibul
sisko
õde
sisältää
sisaldada
sisään
sisse
sitten
siis; (mõni aeg tagasi)
sivutie
kõrvaltee
skool
proosit
snapsi
naps
sohva
diivan
soitella
helistada
soitellaan
Helistame!
soittaa
helistada
soitto
telefonikõne
sokeri
suhkur
sopia
kokku leppida; sobida
sopimuspaperi
leping (kirjalik)
sopiva
sobiv; paras
sovittaa
selga proovida
sovitus
proovimine
sovituskoppi
proovikabiin
spagettia
spagette
stipendi
stipendium
stressi
stress
stretch-ominaisuus
elastsus, stretch
suihku
dušš
sukkahousut
sukkpüksid
sukujuhla
suguvõsa pidu ( kokkutulek ); perepidu
sukukuva
perekonnafoto
sukulainen
sugulane
sukunimi
perekonnanimi
sulaa
sulada
sulhanen
peigmees
suljettu
suletud
sulkea
sulgeda
sunnuntai
pühapäev
suoja
kaitse, vari
suola
sool
suoli
sool, soolikas
suomalainen
soomlane
Suomenlahti
Soome laht
Suomenlinna (linnoitus Helsingissä)
Suomenlinna (kindlus Helsingis)
Suomi
Soome
suora
sirge, otsene; otsekohene
suoraan
otse
suositella
soovitada
suosittu
armastatud , populaarne
surkea
kurb, hale , armetu, nukker
suu
suu
suuri
suur
Sveitsi
Šveits
syksy
sügis
syntyä
sündida; tekkida
sytytys
süütamine; süttimine
syvä
sügav
syvään
sügavale
syyskuu
september
syödä
süüa
syötävä
söödav
sähköposti
elektronpost, e-post
sähly
saalihoki
säilyttää
säilitada, (alles) hoida
sänky
voodi
särkeä
katki teha, lõhkuda; valutada
sää
ilm
säätiedotus
ilmateade
söpö
armas
 
T
taas
taas, jälle
tai
või
taide
kunst
taidenäyttely
kunstinäitus
taitaa
1. (väljendab tõenäosust nt. taitaa sataa -vist sajab); 2.osata
taitava
osav, vilunud
taivas
taevas
tajuta
mõista, aru saada
takaisin
tagasi
takana
taga
takki
mantel , jakk, pintsak
taksi
takso
talkoot
talgud
Tallinna ( Viron pääkaupunki)
Tallinn (Eesti pealinn)
talo (tarkoitta tässä kahvilaa)
maja (siin: kohvik)
talo
maja
talouskauppa
majapidamistarvete kauplus
talvi
talv
talvirengas
talverehv
talviuinti
talisuplemine
tammikuu
jaanuar
Tampere (kaupungin nimi)
Tampere (linna nimi)
tango
tango
Tangomarkkinat
Tangofestival
tankata
tankida (bensiini)
Tanska
Taani
tanskalainen
taanlane, taani
tanssia
tantsida
tapa
komme
tapaaminen
kohtumine, kohtamine
tapani (= tapaninpäivä)
jõulu teine püha
tapaninpäivä
jõulu teine püha
tapella
kakelda
tarjoilija
ettekandja
tarjolla
pakutavad (road, kaubad )
tarjota
pakkuda, kostitada
tarkasti
täpselt, tähelepanelikult
tarkka
täpne, tähelepanelik
tarkkailla
vaadelda, jälgida
tarkoittaa
tähendada; silmas pidada
tarkoitus
tähendus; eesmärk
tarpeeksi
piisavalt
tarpeellinen
vajalik, tarvilik
tarvis
tarve, vajadus, tarvidus
tarvita
vajada, vaja olla, tarvis olla
tarvitse (ei tarvitse)
ei ole vaja
tasan
täpselt
tasaoksainen
(jõulukuuse kohta) tasase võraga
taulu
maal, pilt; tahvel
tauti
haigus
tavallinen
teatud mõttes, omal kombel
tavallaan
tavaline, harilik
tavallisesti
tavaliselt, harilikult
tavara
kaup, asi
tavaratalo
kaubamaja
tavata
kohtuda, kohata
te
teie, te
teatteri
teater
tee
tee
teette (tehdä)
teie teete (teha)
tehdä
teha, valmistada, sooritada
teitittely
teietamine
tekeminen
tegemine, valmistamine
televisio
televiisor
telkkari (=televisio)
telekas (= televiisor)
teltta
telk
Temppeliaukio (aukio Helsingissä)
Temppeliaukio (väljak Helsingis)
teos
teos
terassi
terrass
terve (ei sairas)
terve (mitte haige)
terve (tervehdys)
tere! ( tervitus )
tervehdyksiä
tervitused (tervitusi)
terveisiä
tervitades, terviseid
tervetuloa
tere tulemast!
terveys
tervis
terveysasema
polikliinik
terveyskeskus
tervisekeskus; polikliinik
Thaimaa
Tai
tie
tee
tietenkin
loomulikult, muidugi
tietenkään (tietenkin)
loomulikult mitte
tietokilpailu
viktoriin , mälumäng
tietokonepeli
arvutimäng
tietysti
loomulikult, muidugi
tietää
teada
tiistai
teisipäev
tila
ruum; olukord, seisukord
tilata
tellida
tili
konto , arve
tilinumero
kontonumber
tilli
till
tiskikone
nõudepesumasin
tiskipöytä
nõudepesulaud
todellakin
tõepoolest, tõesti
todennäköisesti
tõenäoliselt
tohtori
doktor
toimia
tegutseda, töötada
toinen – toisensa (resiprookkinen)
üksteist; teineteist
toinen (= muu)
teine, keegi muu
toinen (järjestysluku)
teine, keegi muu
toipua
toibuda, taastuda
toisillemme (toinen – toisensa)
teineteisele, üksteisele
toisistaan (toinen – toisensa)
üksteisest, teineteisest
toissapäivänä
üleeile
toivottaa
soovida
toivottavasti
loodetavasti
tori
turg, väljak
torikahvila
turukohvik
torstai
neljapäev
tosi (= todella)
tõesti, tõepoolest
tosi (totuus)
tõde
tosiaan (= todella)
tõepoolest, tõesti
totta (tosi)
tõtt ( tõsi)
totta kai
muidugi, loomulikult, kahtlemata
tottua
harjuda, kohaneda
totuus
tõde
toukokuu
mai
tuhannes
tuhandes
tuhat
tuhat
tuikkia
vilkuda
Tukholma
Stockholm
tukossa
umbes
tulehtua
põletikuliseks muutuda
tuliainen
külakost, kingitus
tuliaislahja
külakost, kingitus
tulla
tulla
tulossa
tulekul
tulostin
printer
tumma
tume
tunnelmallinen
meeleolukas , tujuküllane
tunnusluku
kood
tuntea
tunda
Tuntematon sotilas (romaanin nimi)
Tundmatu sõdur (romaani pealkiri)
tunti
tund, õppetund
tuntua
tunduda
tunturi
tundur
tuo
see, too
tuoda
tuua
tuolla
seal
Tuomiokirkko
Toomkirik
tuommoinen (= tuollainen)
selline
tuoppi
toop
tuore
värske
tuota (miettiessä sanottu)
seda et… (mõtiskledes öelduna)
tupaantuliaiset
soolaleivapidu
tupaantuliaislahja
soolaleivakingitus
tupakka
tubakas , sigaret
turha
asjatu
turhaan
asjatult
turisti
turist
Turku
Turu
tusina
tosin
tutkia
uurida
tuttu
tuttav
tutustua
tutvuda, tuttavaks saada
tuuhea
kohev
tuulla
puhuda (tuule kohta)
TV-dialogi
TV- dialoog
tyhjentää
tühjendada, tühjaks teha
tyhjä
tühi
tyhjäkäynti
tühikäik
tyhmä
rumal
tyhmästi
rumalalt
tykätä
meeldida
tylsä
igav, tüütu
tyttö
tüdruk
tyttöystävä
sõbratar, tüdruk, kallim
tytär
tütar
tyynyliina
padjapüür
tyynysota
padjasõda
tyytyväinen
rahul
työ
töö
työasia
tööasi
työhuone
kabinet, töötuba
työkaveri
töökaaslane
työmatka
tööleminek, töölesõit
työntää
lükata, tõugata
työpaikka
töökoht
työpäivä
tööpäev
työtoveri
töökaaslane
työviikko
töönädal
tähti
täht
tähän
siia
tällainen
selline
tämmöinen (= tällainen)
taoline, selline
tämä
see
tänne
siia
tänä (tämä)
sellel; sellena
tänään
täna
tärkeä
tähtis
tässä
siin
täti (isän tai äidin sisko)
tädi (isa või ema õde)
täti(naisesta)
tädi (kestahes naissoost inimene)
täynnä
täis
täysikuu
täiskuu
täyttää (iästä puhuttaessa)
saada ….. -aastaseks
täytyy
tuleb, peab (midagi tegema)
täällä
siin
täältä
siit
tönäistä
müksata, tõugata
 
U
uida
ujuda
uima-allas
bassein
uimahalli
ujula
uimapuku
ujumisriided
ukki
taat
ukkonen
äike
ukonilma
äikeseilm
ulkomaalainen
välismaalane
ulkomailla
välismaal
ulkona
väljas, õues
ulos
välja
umpisuolentulehdus
pimesoolepõletik
umpisuoli
pimesool
unelma
unistus
uni
uni, unenägu
unohtaa
unustada
upea
uhke, tore
urheilla
sporti teha
urheiluosasto
spordiosakond
useimmiten
enamasti
uskoa
uskuda
uudempi (uusi)
uuem (> uus)
uudestaan
uuesti
uusi
uus
 
V
vaan (= vain )
ainult
vaan
vaid
vaarallinen
ohtlik
Vaasa (kaupungin nimi)
Vaasa (linna nimi)
vaate
riie, riietusese
vaatekauppa
valmisriiete kauplus
vaatepussi
riidekott, kott riiete jaoks
vaateripustin
riidepuu
vahingossa
kogemata
vahva
tugev
vai
või
vaihtaa
vahetada
vaihto
vahetus
vaikea
raske, keeruline
vaikka (= esimerkiksi)
näiteks
vaikka
kuigi, ehkki
vaikuttaa
mõjutada; mõjuda
vaille
puudu
vaimo
naine, abikaasa
vain
ainult
valita
valida
valitettavasti
kahjuks
valittaa
kurta, nuriseda
valkoinen
valge
valkopyykki
valge pesu
valkoviini
valge vein
vallata
võimust võtta, oma võimusesse võtta
valmis
valmis
valo
valgus
valoisa
valge, valgusküllane
valokuva
foto
vanha
vana
vanhemmat
vanemad
vapaa
vaba
varata
broneerida, kinni panna, reserveerida
varattu
broneeritud, kinni (pandud), reserveeritud
varmaan
kindlasti
varoa
ettevaatlik olla
varottaa
hoiatada
varovasti
ettevaatlikult
varsinkin
eriti, eelkõige
varten
jaoks
Vartiokylä (kaupunginosa Helsingissä)
Vartiokylä (Helsingi linnaosa)
varvas
varvas
vasemmalle (vasen)
vasakule (vasak)
vasen
vasak
vasta (= ei ennen kuin)
alles (= mitte enne kui)
vasta (= vihta)
viht
vasta (= äsken)
äsja, hiljuti , just, alles
vastaan
vastu
vastaanotto
vastuvõtt
vastaanottoapulainen
vastuvõtuõde, administraator
vastapäätä
vastas
vastata
vastata
vastaus
vastus
vatsa
kõht
vatsakipu
kõhuvalu
vauva
beebi , imik
WC (veesee)
WC
vegetaristi
taimetoitlane
veikata
(spordi)võistluste tulemusi ennustada
veistos
kuju, skulptuur
veitsi
nuga
veli
vend
velka (olla velkaa)
võlg (võlgu olla)
vene
paat
veneillä
paadiga sõita
Venetsia
Veneetsia
Venäjä
Venemaa
venäläinen
venelane
Verona
Verona
vesi
vesi
vessa
vets
vessaharja
WC-hari
vessapaperi
WC-paber, tualettpaber
vettä (vesi)
vett (-> vesi)
vetää
tõmmata
video
video
viedä
viia
vielä
ikka, veel
vieras
külaline
vierashuone
külalistetuba
viereen
kõrvale
vieressä
kõrval
viesti
sõnum, teade
viettää
tähistada, pidada
vihannes
köögivili
vihta
viht
vihtoa
vihelda
viides
viies
viidestoista
viieteistkümnes
viikko
nädal
viikonloppusiivous
nädalalõpukoristamine
viikonpäivä
nädalapäev
viime
möödunud, eelmine
viimeinen
viimane
viimeksi
viimati
viineri
Viini sai
viini
vein
viisi
viis
viisikymmentä
viiskümmend
viisitoista
viisteist
viisivuotias
viieaastane
viitata
näidata, osutada, viidata
viitonen
viis
viitsi (älä viitsi)
ole nüüd, jäta (järele)
viitsiä
viitsida, vaevuda
vika
süü
vilkaista
pilku heita
villasekoitehousut
poolvillased püksid
vilustua
külmetuda
vilustuminen
külmetumine
vilustunut
külmetunud
vipata
raha laenata
virkailija
ametnik
Viro
Eesti
virolainen
eestlane
virta
vool
visa (luottokortti)
visa (krediitkaart)
vitsi
nali
voi
või
Voi hyvin.
Ela hästi.
Voi.
Oh!, Oi!, Ah!, Ai!
voida
suuta, saada
voittaa
võita
vuodenaika
aastaaeg
vuokralla (asua vuokralla)
elada üürikorteris
vuokrata
üürida
vuonna (vuosi)
aastal
vuoronumero
järjekorranumber
Vuosaari (kaupunginosa Helsingissä)
Vuosaari (Helsingi linnaosa)
vuosi
aasta
-vuotias
-aastane
vyö
vöö
vähentää
vähendada
vähän
natuke
väliaika
vahe(aeg)
välissä
vahel
välittömästi
kohe
välttää
vältida
väri
värv
värinen
värvi
väsynyt
väsinud
väsyttävä
väsitav
väsyttää
väsitada
väärä
vale
 
Y
yhdeksän
üheksa
yhdeksänkymmentä
üheksakümmend
yhdeksäntoista
üheksateist
yhdeksäs
üheksas
yhdeksästoista
üheksateistkümnes
yhdessä
koos
yhdestoista
üheteistkümnes
yhdistää
ühendada
yhtiökokous
üldkoosolek
yhtä
sama
yhtäkkiä
äkki
yhtään
mitte sugugi, üldse mitte
yhä
ikka, üha
ykkönen
number üks
yksi
üks
yksin
üksi
yksinäinen
üksildane
yksitoista
üksteist
yksiö
ühetoaline korter
yleensä
tavaliselt, üldiselt
yleislääke
üldravim
yleislääkäri
üldarst, perearst
yli (kadun yli)
üle
yli
üle
ylihuomenna
ülehomme
ylioppilas
keskkooli lõpetanu
ylioppilasjuhla
(keskkooli)lõpupidu
ylioppilaslakki
üliõpilasmüts, tekkel
ylirasittunut
üleväsinud
yläkaappi
ülemine kapp
yläkerta
ülemine korrus
ylös
üles
ymmärtää
aru saada, mõista
ympäri
ümber
yrittää
proovida, üritada
ysi
üheksa
yskä
köha
yskänlääke
köharohi
ystävä
sõber
ystävällinen
sõbralik
yö
öö
 
Ä
äiti
ema
äkkiä
äkki, korraga
älä
ära
Älä ihmeessä!
Ära sa jumala pärast!
Älä nyt!
Mis sa räägid!
älä viitsi
ole nüüd, jäta (järele)
Kuinka monta?
Kuinka mones?
yksi
1. ensimmäinen
kaksi
2. toinen
kolme
3. kolmas
neljä
4. neljäs
viisi
5. viides
kuusi
6. kuudes
seitsemän
7. seitsemäs
kahdeksan
8. kahdeksas
yhdeksän
9. yhdeksäs
kymmenen
10. kymmenes
yksitoista
11. yhdestoista
kaksitoista
12. kahdestoista
kolmetoista
13. kolmastoista
neljätoista
14. neljästoista
viisitoista
15. viidestoista
kuusitoista
16. kuudestoista
seitsemäntoista
17. seitsemästoista
kahdeksantoista
18. kahdeksastoista
yhdeksäntoista
19. yhdeksästoista
kaksikymmentä
20. kahdeskymmenes
kaksikymmentäyksi
21. kahdeskymmenesyhdes(kahdeskymmenesensimmäinen)
kaksikymmentäkaksi
22. kahdeskymmeneskahdes(kahdeskymmenestoinen)
kaksikymmentäkolme
23. kahdeskymmeneskolmas
kolmekymmentä
30. kolmaskymmenes
neljäkymmentä
40. neljäskymmenes
sata
100. sadas
tuhat
1000. tuhannes
adjektiivit
Myös kysymyssanaan lisätään pääte.
Mikä?
Kuka?
Mitkä (mon.)?
Ketkä?
Mitä?
Ketä?
Minkä?
Kenen?
Mihin?
Kehen?
Missä?
Kenessä?
Mistä?
Kenestä?
Mille?
Kenelle?
Millä?
Kenellä?
Miltä?
Keneltä?
 Kysymyssanatehtävä
 Harjoittele kysymyssanoja
Nominien astevaihtelu 
kun perusmuodon lopussa on a, i, o, u, y, ä tai ö

perusmuoto (nominatiivi)
laukku
kk -> k
laukut
kaappi
pp -> p
kaapista
matto
tt -> t
matolla
selkä
k -> -
selässä
rapu
p -> v
ravut
äiti
t -> d
äidille
kenkä
nk -> ng
kengästä
ranta
nt -> nn
rannalla
multa
lt -> ll
mullassa
parta
rt -> rr
parran
rumpu
mp -> mm
rummulla
kun perusmuodon lopussa on e tai konsonantti
perusmuoto (nominatiivi)
rikkaille
kk  mm
kömmin, kömmit kömmimme, kömmitte, ette kömmi
Verbityypissä 2 ei ole astevaihtelua
Astevaihtelu verbityypeissä 3 ja 4
minä, sinä, hän, me, te, he negatiivinen
 
perusmuoto
lakkaan
kk -> k
lakata
tappelet
pp -> p
tapella
näyttelee
tt -> t
näytellä
makaamme
k -> -
maata
tapaatte
p -> v
tavata
putoavat
t -> d
pudota
hankaan
nk -> ng
hangata
kuuntelet
nt -> nn
kuunnella
valtaa
lt -> ll
vallata
kertaamme
rt -> rr
kerrata
ompelette
mp -> mm
ommella
kysymyssanat
Missä?
 
 
(suljetussa tilassa)
 
(avoimessa tilassa)
Lontoossa
 
tuolilla
maassa
 
kadulla
elokuvateatterissa
 
tiellä
perheessä
 
rautatieasemalla
Helsingissä
 
rannalla
 
 
 
Mistä?
 
 
(suljetusta tilasta)
 
(avoimesta tilasta)
Lontoosta
 
tuolilta
maasta
 
kadulta
elokuvateatterista
 
tieltä
perheestä
 
rautatieasemalta
Helsingistä
 
rannalta
 
 
 
Mihin?
 
 
(suljettuun tilaan)
 
(avoimeen tilaan)
Lontooseen
 
tuolille
maahan
 
kadulle
elokuvateatteriin
 
tielle
perheeseen
 
asemalle
Helsinkiin
 
torille
Illatiivi vastaa kysymykseen Mihin?/ Minne ? (suljettuun tilaan)
Kun sanan lopussa on yksi vokaali (ei e), pääte on toinen samanlainen vokaali ja n.
kauppaan
Roomaan
saunaan
hotelliin
teatteriin
Lontooseen
kotiin
 
Kun sanan lopussa on kaksi samaa vokaalia, pääte on seen.
Porvooseen
Kainuuseen
Lontooseen

Kun sanan lopussa on e, pääte on seen. Muista, miten sana muuttuu.  Kertaa nominityypit
kylpyhuoneeseen
kirjeeseen
perheeseen

Kun sanassa vain yksi tavu, pääte han, hen, hin, hon, hun, hän, hön. Päätteen vokaali on sama kuin perusmuodon viimeinen vokaali.
päähän
suuhun 
maahan
työhön 
Tämä, tuo ja se -pronominit
 
Mihin?
Missä?
Mistä?
tämä
tähän
tälle
tässä
tällä
tästä
tältä
tuo
tuohon
tuolle
tuossa
tuolla
tuosta
tuolta
se
siihen
sille
siinä
sillä
siitä
siltä
Myös verbillä voidaan kertoa, mihin menee (mitä tekemään), missä on (mitä tekemässä) tai mistä tulee (mitä tekemästä)
he-persoonan muoto, pääte otetaan pois
+ maan/mään
Menen syömään.
+  massa /mässä
Käyn syömässä.
+ masta/mästä
Tulen syömästä.
he syövät? ->syö
syömään
 
 
he ostavat? ->osta-
 
ostamassa
 
he luistelevat?-> luistele-
 
 
luistelemasta
Mihin?
mennä/lähteä
Missä?
olla/käydä
Mistä?
tulla
lomailemaan
lomailemassa
lomailemasta
laulamaan
laulamassa
laulamasta
katsomaan
katsomassa
katsomasta
Monikon nominatiivi (perusmuoto)
 
Vartalo
+ t
tavara
tavara-
tavarat
lasi
lasi-
lasit
kuppi
kupi -
kupit
haarukka
haaruka-
haarukat
veitsi
veitse -
veitset
astia
astia-
astiat
Muut sijamuodot monikossa
vartalon ja päätteen välissä on i

taloissa
kaduilla
tytöillä
Miten sana muuttuu?
o, ö, u, y + i -> oi, öi, ui, yi
iso- ->isoissa
tytö- ->tytöillä
kadu- ->kaduilta
hylly- ->hyllyillä
e + i -> i (e menee pois)
piene- ->pienissä
naise- ->naisilla
avaime- ->avaimilla
ove- ->ovilla
ä + i -> i (ä menee pois)
hyvä- ->hyvissä
kynä- ->kynissä
pöydä- ->pöydillä
kengä- ->kengissä
a + i -> i (a menee pois)
poja- ->pojilla
juna- ->junissa
a + i -> oi 
kana- ->kanoilla
kirja- ->kirjoissa
i + i -> ei 
panki- ->pankeissa
lasi- ->laseissa
passi- ->passeilla
kassi- ->kasseissa
aa, ee, ii, uu, yy, ää + i -> ai, ei, ii, ui, yi, äi
maa- ->maissa
huonee- ->huoneissa
kaunii- ->kauniissa
puu- ->puissa
syy- ->syissä
pää- ->päissä
käsi- ->käsissä
uusi- ->uusissa
vesi- ->vesissä
 Onko sana yksikkö vai monikko?
 Valitse oikea vastaus
Monikon partitiivi
Päätteet ovat  -a / -ä tai -ta / -tä 
Pääte on -a / -ä, jos sanan yksikön vartalon lopussa on yksi vokaali. 
perusmuoto
yksikön vartalo
monikon vartalo
partitiivi ( monikko)
ystävä
ystävä-
ystävi-
ystäviä
pöytä
pöydä-
pöydi-
pöytiä
nainen
naise-
naisi-
naisia
opettaja
opettaja-
opettaji-
opettajia
asema
asema-
asemi-
asemia
ihana
ihana-
ihani-
ihania
puhelin
puhelime-
puhelimi-
puhelimia
kahden vokaalin välissä i:stä tulee j


talo
talo-
taloi-
taloja
pankki
panki-
pankeista
pankkeja
kun sanan lopussa on –si, pääte on -a / -ä
uusi uusia
käsi käsiä
Pääte on -ta / -tä, jos
sanan yksikön vartalon lopussa on kaksi vokaalia
perusmuoto
yksikön vartalo
monikon vartalo
partitiivi ( mon.)
maa
maa-
mai-
maita
työ
työ-
töi-
töitä
kone
konee-
konei-
koneita
kallis
kallii-
kallii-
kalliita
sanan monikon vartalon lopussa on oi, öi, ei (sanassa on enemmän kuin 2 tavua)
perusmuoto yksikön vartalo monikon vartalo partitiivi (mon.)
kirjailija
kirjailija-
kirjailijoi-
kirjailijoita
asia
asia-
asioi-
asioita
kynttilä
kynttilä-
kynttilöi-
kynttilöitä
vaikea
vaikea-
vaikei-
vaikeita
 Muuta sana monikkoon ja lisää oikea pääte
 Monikon partitiivi 
tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne

yksikkö
monikko
vartalo
Mihin?
Missä?
Mistä?
tämä
nämä
näi-
näihin
näissä
näistä
tuo
nuo
noi-
noihin
noissa
noista
se
ne
nii-
niihin
niissä
niistä
NOMINITYYPIT
Miten sanat muuttuvat, ennen kuin lisätään pääte? 
Kun sanan lopussa on i 
i-> i
 
 
posti
posti-
postissa
teatteri
teatteri-
teatterissa
i-> e
 
 
nimi
nime-
nimellä
järvi
järve-
järvellä
pieni
piene-
pienellä
suuri
suure-
suurella
lapsi
lapse-
lapsella
Kun sanan lopussa on si 
si-> de
 
 
uusi
uude-
uudessa
vuosi
vuode -
vuodessa
kuukausi
kuukaude-
kuukaudessa
Kun sanan lopussa on e
e-> ee
 
 
huone
huonee-
huoneessa
perhe
perhee-
perheessä
Kun sanan lopussa on is
is-> ii
 
 
kallis
kallii-
kalliissa
kaunis
kaunii-
kauniissä
Kun sanan lopussa on nen
nen-> se
 
 
pohjoinen
pohjoise-
pohjoisella
suomalainen
suomalaise-
suomalaisella
viimeinen
viimeise-
viimeisellä
Kun sanan lopussa on as
as-> aa
 
 
ylioppilas
ylioppilaa-
ylioppilaalla
lounas
lounaa-
lounaalla
Kun sanan lopussa on us, os, ys, ös
us -> ukse-
 
 
allekirjoitus
allekirjoitukse-
allekirjoituksessa
os -> okse-
 
 
katos
katokse-
katoksessa
ys -> ykse-
 
 
kysymys
kysymykse-
kysymyksessä
ös -> ökse-
 
 
päätös
päätökse-
päätöksessä
Numerot
0 nolla
 
 
1 yksi
11 yksitoista
21 kaksikymmentäyksi
2 kaksi
12 kaksitoista
22 kaksikymmentäkaksi
3 kolme
13 kolmetoista
23 kaksikymmentäkolme
4 neljä
14 neljätoista
30 kolmekymmentä
5 viisi
15 viisitoista
40 neljäkymmentä
6 kuusi
16 kuusitoista
50 viisikymmentä
7 seitsemän
17 seitsemäntoista
60 kuusikymmentä
8 kahdeksan
18 kahdeksantoista
70 seitsemänkymmentä
9 yhdeksän
19 yhdeksäntoista
80 kahdeksankymmentä
10 kymmenen
20 kaksikymmentä
90 yhdeksänkymmentä
 
 
100 sata 1000 tuhat
Paljonko kello on? 
1. Katso ensin minuutit (tässä kellossa 25).
2. Katso sitten, onko yli vai vaille (tässä kellossa vaille).
3. Katso sitten tunnit (tässä kellossa 3)

• kun kello on yli, katso edellinen tunti
  
• kun kello on puoli tai vaille, katso seuraava tunti
  

 Kellonajat 
 Yhdistä oikea numero ja sana
 
Kello on 15* yli 6.
Kello on 25 yli 6.
Kello on puoli 7.
 
Kello on 20 vaille 7.
Kello on 10* vaille 7.
Kello on tasan 7.
 
* viittätoista/varttia vaille/yli = viisitoista vaille/yli
vittä vaillle/yli = viisi vaille/yli
kymmentä vaille/yli = kymmenen vaille
 Verbityypit
 Mikä verbityyppi ? Kirjoita oikea muoto.
 Mikä verbityyppi? Kirjoita oikea muoto.
 Mikä verbimuoto? Täydennä.
 Kirjoita verbistä negatiivinen muoto (ei-muoto).

Millä? 

Millä sinä kirjoitat?
Kynällä.
Millä sinä soitat ystävälle?
Puhelimella.
Millä sinä maalaat seinän?
Sinisellä maalilla.
Millä sinä matkustat Turkuun?
Junalla.
Millä sinä soitat musiikkia?
Kitaralla.
Millä sinä käyt kaupassa?
Pyörällä.
 Tee tehtävä.
Vokaaliharmonia
Milloin päätteessä on a ja milloin ä?
Kun sanassa on takavokaaleja (a, o tai u), päätteessä on aina a.
Kun sanassa on etuvokaaleja (ä, y ja ö) ja välivokaaleja (i, e) tai vain välivokaaleja, päätteessä on aina ä.
koulu => koulussa
hylly => hyllyllä
saari => saaressa
sääri => sääressä
sieni => sienessä
peili => peilissä
Omistuslause
 
Kenellä on?
 
Minnalla on oma koira.
Jaanalla on yksi sisko.
Meillä on vanha auto.
Tainalla on kolme koiraa.
Villellä on uusi pyörä.
 

Kun jotain ei ole, se on partitiivissa.
Minulla ei ole tyttöystävää.
Minulla ei ole puhelinta.
Hänellä ei ole perhettä.
Tainalla ei ole lapsia.
Matilla ei ole omaa työhuonetta.
 
minä
minulla
sinä
sinulla
hän
hänellä
me
meillä
te
teillä
he
heillä
 Tehtävä omistuslauseista

Adjektiivin vertailuasteet 
suuri
suure-
suurempi
 
suurin
 
nuori
nuore-
nuorempi
 
nuorin
(e -> -)
kallis
kallii-
kalliimpi
 
kallein
(ii -> e)
kaunis
kaunii-
kauniimpi
 
kaunein
(ii -> e)
vanha
vanha-
vanhempi
(a -> e)
vanhin
(a -> -)
kylmä
kylmä-
kylmempi
(ä -> e)
kylmin
(ä -> -)
pimeä
pimeä-
pimeämpi
 
pimein
 
Hyvä, uusi ja pitkä taipuvat eri tavalla.
hyvä
parempi
paras
uusi
uudempi
uusin
pitkä
pitempi
pisin
 Adjektiivin vertailuastetehtävä 
Kuka?
Kenen?
opettaja
opettaja-
opettajan
Raija
Raija-
Raijan
Mikko
Miko-
Mikon
Mikä?
Minkä?
Suomi
Suome -
Suomen
perhe
perhe-
perheen
Kuka?
Kenen?
minä
minun
sinä
sinun
hän
hänen
me
meidän
te
teidän
he
heidän
 Tehtävä: Kenen? Minkä?
Näiden sanojen kanssa käytetään aina genetiiviä (pääte on n).
Liisan kanssa
kurssin jälkeen
aseman takana
teatterin edessä /eteen
kadun yli
kaupan vieressä
ravintolan lähellä
Partitiivi
 Kertaa nominityypit
Kun sanan perusmuodon lopussa on yksi vokaali (ei e), pääte on a tai ä.
1 peruna
3 perunaa
1 iso tomaatti
3 isoa tomaattia
1 sämpylä
2 sämpylää
kahvi
kuppi kahvia
basilika
nippu basilikaa
Kun sanan perusmuodon lopussa on e, pääte on tta tai ttä.
pesujauhe
pesujauhetta
kirje
2 kirjettä
perhe
3 perhettä
Kun sanan perusmuodon lopussa on konsonantti tai kaksi vokaalia, pääte on ta tai tä.
tee
teetä
1 puu
10 puuta
voi
voita
1 televisio
3 televisiota
1 radio
2 radiota
1 taimen
pari taimenta
1 avain
2 avainta
1 mies
5 miestä
Kun sanan perusmuodon lopussa on si, partitiivi on erilainen. 
vesi
vettä
1 käsi
2 kättä
1 kuukausi
12 kuukautta
Kun sanan perusmuodon lopussa on hi, ni, ri tai li partitiivi on erilainen. Pääte on ta tai tä.
lohi
lohta
sieni
sientä
hiiri
hiirtä
kieli
kieltä
Joskus kun sanan perusmuodon lopussa on i, partitiivi on erilainen.
perusmuoto
vartalo
partitiivi
kivi
kive-
kiveä
talvi
talve-
talvea
joki
joke-
jokea
Kun sanan perusmuodon lopussa on nen partitiivi tehdään näin:
otetaan pois nen
sen tilalle tulee s
partitiivin pääte on ta
kolmonen
kolmos-
kolmosta
kotimainen
kotimais-
kotimaista
norjalainen
norjalais-
norjalaista
nainen
nais-
naista
 Harjoittele partitiivia
 Harjoittele partitiivia
 Partitiivin kertaus
Milloin tarvitset partitiivia? Partitiivin käyttö

1. Aina numeron kanssa 
kolme naista, neljä perunaa, kaksi miestä, kolme ulkomaista appelsiinia
2. Aina sellaisen sanan kanssa, joka kertoo, kuinka paljon
pari kuhaa, kilo lihaa, litra mehua, pala purjoa, nippu basilikaa, lasi valkoviiniä
3. juoda / syödä + partitiivi (ei aina, mutta tavallisesti)
Juon olutta, vettä, valkoviiniä, kahvia, teetä. 
Syön paistia, kalaa, jäätelöä, alkuruokaa, näkkileipää, voita. 
4. Kun et tiedä tarkkaan, kuinka paljon (epämääräinen määrä)
Saanko sokeria? Kannussa on vettä. Lattialla on hiekkaa. Me tarvitsemme kangasta.
5. Kun lause on negatiivinen.
Minulla ei ole autoa. Asunnossa ei ole parveketta. Minä en syö lihaa. Me emme osta maitoa.
Kun toivotetaan, käytetään partitiivia.
Hyvää huomenta. Hyvää jatkoa. Päivää. Iltaa. Hyvää yötä. Tervetuloa.
Imperfekti
 Negatiivinen imperfekti
 
 Passiivin imperfekti
Imperfektin tunnus on i tai si. Tunnus on vartalon ja persoonapäätteen välissä.
seison
seisoin
juot
joit
kävelee
käveli (hän-muodolla ei ole imperfektissä päätettä)
tapaamme
tapasimme
häiritsette
häiritsitte
 Imperfektiharjoitus
 Preesens vai imperfekti?
 Imperfektiharjoitus
 Preesens vai imperfekti?
Miten verbin vartalon viimeinen vokaali muuttuu?

Verbityyppi 1
u, y, o ja ö +i ->
ui, yi, oi ja öi
astun
astuin
kysyt
kysyit
sanoo
sanoi
e, ä ja i ->
i (e, ä ja i menevät pois)
haen
hain
viet ät
vietit
tanssin
tanssin
a ->
oi, jos verbin vartalossa on kaksi tavua ja ensimmäinen vokaali on a
maksan
maksoin
antaa
antoi
ajat
ajoit
muuten a->
i
ostan
ostin
muutat
muutit
rakastan
rakastin
unohdan
unohdin
joskus verbityypissä 1 tunnus voi olla myös si
lentää
lensi-
lensin
tietää
tiesi-
tiesit
ymmärtää
ymmärsi-
ymmärsi
tuntea
tunsi-
tunsimme
Verbityyppi 2 
kahdesta eri vokaalista ensimmäinen vokaali menee pois +i
syön
söin
viet
veit
tuo
toi
kahdesta eri vokaalista toinen vokaali menee pois +i
saamme
saimme
myytte
myitte
jäävät
jäivät
Nähdä, tehdä ja käydä ovat vähän erilaisia
näen
näin
teen
tein
käyn
kävin
näet
näit
teet
teit
käyt
kävit
näkee
näki
tekee
teki
käy
kävi
näemme
näimme
teemme
teimme
käymme
kävimme
näette
näitte
teette
teitte
käytte
kävitte
näkevät
näkivät
tekevät
tekivät
käyvät
kävivät
Verbityyppi 3
e ->
i
kävelen
kävelin
katselen
katselin
juoksee
juoksi
palelemme
palelimme
olla on vähän erilainen
olen
olin
olet
olit
on
oli
olemme
olimme
olette
olitte
ovat
olivat
Verbityyppi 4
tunnus on aina si
tapaan
tapasin
haluat
halusit
palaa
palasi
heräämme
heräsimme
Verbityyppi 5
e ->
i
tarvitsen
tarvitsin
häiritset
häiritsit
mainitsee
mainitsi
Yksikön imperatiivi (käskymuoto)
Yksikön imperatiivi tehdään minä-muodosta. Sen lopusta otetaan pääte n pois.
perusmuoto
minä-muoto
imperatiivi
katsoa
 
katson
katso-
 
Katso tuonne!
hakea
 
haen
hae-
 
Hae tuo kassi!
viedä
 
vien
vie-
 
Vie roskapussi!
kävellä
 
kävelen
kävele-
 
Kävele hiljempaa!
levätä
 
lepään
lepää-
 
Lepää vähän!
valita
 
valitsen
valitse-
 
Valitse sopiva tuoli!
Negatiivinen yksikön imperatiivi 
Kun imperatiivin eteen lisätään älä, lauseesta tulee negatiivinen.
Älä katso kirjasta!
Älä hae kassia!
Älä vie roskapussia!
Älä kävele niin kovaa!
 Tee yksikön imperatiiviharjoitus 
 Tee monikon imperatiiviharjoitus
Monikon imperatiivi (käskymuoto) 
Monikon imperatiivi tehdään perusmuodosta. Pääte on -kaa tai -kää.
perusmuoto
imperatiivi
 
katsoa
katsokaa
Katsokaa tuonne!
hakea
hakekaa
Hakekaa nuo kassit!
viedä
viekää
Viekää roskapussi!
kävellä
kävelkää
Kävelkää hiljempaa!
levätä
levätkää
Levätkää vähän!
valita
valitkaa
Valitkaa sopivat tuolit!
Negatiivinen monikon imperatiivi
Kieltosana on älkää ja verbin pääte on -ko tai -kö.
Älkää katsoko tuonne! 
Älkää hakeko kasseja vielä!
Älkää viekö roskapussia!
Älkää kävelkö niin kovaa!
Älkää levätkö liian kauan!
Objekti imperatiivin kanssa
Jos lauseessa ei ole partitiiviverbiä
tai
jos objekti ei ole ainesana
tai
jos tekeminen ei ole kesken
positiivisessa lauseessa objekti on nominatiivissa (yksikössä ei ole päätettä ja monikon pääte on -t)
Hae tuo kassi!
Viekää roskat!
negatiivisessa lauseessa objekti on aina partitiivissa 
Älä osta kallista takkia!
Älkää syökö koko kakkua!
Nesessiivilause
Tekijä (genetiivi)
täytyy/pitää
verbi (perusmuoto)
 
Teron
pitää
mennä
lääkäriin.
Harrin
täytyy
olla
töissä.
Sairaan ihmisen
pitää
levätä
paljon.
Negatiivinen nesessiivilause
Tekijä (genetiivi)
ei tarvitse
verbi (perusmuoto)
 
Teron
ei tarvitse
mennä
kokoukseen.
Sinun
ei tarvitse
huolehtia.
 
Sairaan ihmisen
ei tarvitse
olla
töissä.
 Tee harjoitus
Kysymyslause
Pitääkö Teron mennä kokoukseen?
Täytyykö minun odottaa apteekissa?
Objekti nesessiivilauseessa
Jos lauseessa ei ole partitiiviverbiä
tai
jos objekti ei ole ainesana
tai
jos tekeminen ei ole kesken
positiivisessa lauseessa objekti on nominatiivissa 
(yksikössä ei ole päätettä ja monikon pääte on t) 
Sinun pitää ostaa uusi paita .
Teidän täytyy kantaa tuolit sisälle.
negatiivisessa lauseessa objekti on aina partitiivissa 
Minun ei tarvitse ostaa takkia.
Sinun ei tarvitse kantaa tuoleja yksin.
OLLA-verbi
PUHUA-verbi
 
minä
olen
minä
puhun
sinä
olet
sinä
puhut
hän/ se
on *
hän
puhuu **
me
olemme
me
puhumme
te
olette
te
puhutte
he
ovat
he
puhuvat
* Hän/se –muodon pääte on erilainen kuin normaalisti verbeissä.
** Pääte on toinen samanlainen vokaali.
 1. Olla-verbi –harjoitus 
 2. Puhua-verbi –harjoitus 
 3. Kirjoita oikea verbimuoto. 
KYSYMYS
Kysymyksen pääte ko tai kö lisätään verbimuodon perään.
minä
olen + ko
Olenko minä ensimmäinen?
puhun + ko
Puhunko minä liian kovaa?
sinä
olet + ko
Oletko sinä suomalainen?
puhut + ko
Puhutko sinä ruotsia?
hän (se)
on + ko
Onko hän väsynyt? Onko se iso?
puhuu + ko
Puhuuko hän sinulle?
me
olemme + ko
Olemmeko me viimeiset?
puhumme + ko
Puhummeko me huomenna lisää?
te
olette + ko
Oletteko te kotona?
puhutte + ko
Puhutteko te englantia?
he
ovat + ko
Ovatko he naimisissa?
puhuvat + ko
Puhuvatko he liian hiljaa?
Passiivin konditionaali
Verbityyppi 1
Passiivin konditionaali tehdään minä-muodosta. 
Loppuun lisätään –ttaisiin tai –ttäisiin. 
nukkua
nukun
nukuttaisiin
hakea
haen
haettaisiin
etsiä
etsin
etsittäisiin
a -> e tai ä -> e
laulaa
laulan
laulettaisiin
maksaa
maksan
maksettaisiin
viettää
vietän
vietettäisiin
lentää
lennän
lennettäisiin
Verbityyppi 2
Passiivin konditionaali tehdään perusmuodosta. 
Loppuun lisätään –taisiin tai –täisiin.
tuoda
tuotaisiin
käydä
käytäisiin
nähdä
nähtäisiin
Verbityyppi 3 
Passiivin konditionaali tehdään perusmuodosta. 
Loppuun lisätään –taisiin tai –täisiin.
olla
oltaisiin
kuunnella
kuunneltaisiin
juosta
juostaisiin
Verbityyppi 4
Passiivin konditionaali tehdään perusmuodosta. 
Loppuun lisätään –ttaisiin tai –ttäisiin. 
siivota
siivottaisiin
herätä
herättäisiin
Verbityyppi 5
Passiivin konditionaali tehdään perusmuodosta. 
Loppuun lisätään –ttaisiin tai –ttäisiin. 
tarvita
tarvittaisiin
häiritä
häirittäisiin
 Tehtävä: Onko tämä ehdotus?
Negatiivinen muoto 

Kieltosana on aina ei. Verbimuodosta otetaan pois -in. 
nukuttaisiin
ei nukuttaisi
laulettaisiin
ei laulettaisi
tuotaisiin
ei tuotaisi
oltaisiin
ei oltaisi
herättäisiin
ei herättäisi
tarvittaisiin
ei tarvittaisi
 Kielteinen konditionaalitehtävä
 Tehtävä passiivin konditionaalista 
Milloin käytät passiivin konditionaalia?
Jos...
Jos lähdettäisiin aikaisemmin, ehdittäisiin paremmin. 
Ehdotus 
Ostettaisiin paljon ruokaa.
Leivottaisiin pipareita.
Ei käytäisi tänään kaupassa.
Nähtäisiinkö kaupungilla?
Käveltäisiinkö vähän?
Mitä jos mentäisiin syömään?
Mitä jos ei käytäisi tänään kaupassa?
Perfekti
perfekti tehdään samalla tavalla kuin negatiivinen imperfekti.
Kertaa imperfekti
 
negatiivinen perfekti
minä olen nukkunut
minä en ole nukkunut
sinä olet käynyt
sinä et ole käynyt
hän on kävellyt
hän ei ole kävellyt
me olemme siivonneet
me emme ole siivonneet
te olette häirinneet
te ette ole häirinneet
he ovat soittaneet
he eivät ole soittaneet
 Harjoittele perfektiä
 Harjoittele perfektiä 
Passiivin perfekti
olla-verbi on aina passiivin perfektissä on ja negatiivisessa muodossa ei ole
 
negatiivinen perfekti
on ajettu
ei ole maksettu
on viety
ei ole kerrottu
on tehty
ei ole syöty
Näin teet kysymyksen
oletko käynyt?
etkö ole käynyt?
oletteko häirinneet?
ettekö ole häirinneet?
 Harjoittele perfektiä
 Harjoittele negatiivista perfektiä 
Milloin käytät perfektiä?
1. kun olet tehnyt jotakin, mutta et kerro, milloin
Olen tavannut Tarja Halosen.
Me olemme opiskelleet Ranskassa.
jos kerrot, milloin, käytä imperfektiä
Tapasin Tarja Halosen viime vuonna.
Me opiskelimme Ranskassa vuonna 2001.
2. kun tekeminen ei ole loppunut
Olen ollut työssä tässä kahvilassa puoli vuotta. (olen vielä työssä samassa kahvilassa)
Olen opiskellut suomea kolme kuukautta. (opiskelen vielä suomea)
jos tekeminen on loppunut, käytä imperfektiä 
Olin työssä kirjakaupassa vuoden. (en ole enää työssä kirjakaupassa)
Opiskelin suomea kolme kuukautta. (en opiskele enää suomea)
3. kun et ole vielä tehnyt jotakin, mutta teet ehkä myöhemmin
En ole käynyt Tukholmassa. 
En ole tehnyt suomalaisia jouluruokia.
4. näet, että jotain on tapahtunut
Täällä on satanut lunta! 
Tuo vanha talo on korjattu.