HARJUTUSED: 1. Kirjuta verb AINSUSE käskivas kõneviisis: http://www.saunalahti.fi/raillam6/imperatiivi9.htm Näide: tehdä tee 1. juoda 2. Lukea 3. Istua 4. seisoa 5. Auttaa 6. Sulkea 7. Kuunnella 8. avata 2. Kirjuta verb käskivas kõneviisis keeluna: http://www.saunalahti.fi/raillam6/imperatiivi11.htm Näide: syödä älä syö 1. juoda 2. seisoa 3. puhua 4. sotkea 5. potkia 6. piirtää 7. lyödä 3 3. Kirjuta õige verb õigesse kohta AINSUSE käskivas kõneviisis: matkustaa, hiihtää, luistella, lasketella, pelata, heittää, kävellä, laskea http://www.saunalahti.fi/raillam6/imperatiivi1.htm 1. ..........................................................luistimilla! 2. .............................................
Sel juhul tuleb kasutada järgmist konstruktsiooni: 9 tegija = isikuline asesõna (a. om) + pitää/täytyy/on pakko/ei tarvitse + verbi algvorm + võimalikud laiendid minun soittaa matkatoimistoon sinun puhua saksaa hänen meidän pitää (täytyy, on pakko, ei tarvitse) teidän varata matka heidän vuokrata pyörä Liisan Harjutus 7. Tõlkige ning lõpetage laused. Vajadusel kasutage õpiku lõ- pus olevat sõnastikku. 1. Teil pole vaja käia .
hüüatused ja küsimused. Nt ei liha ega kala, (ei hakka) nahka turule viima, ole tuhandeks terve!, kivi kotti!, kadus nagu tina tuhka, (elu) ripub juuksekarva otsas. 5. Fraseologismide päritolu ( ja kujunemine ) Põlisfraseologismidele leiame tihtipeale vasteid sugulaskeeltest, mis osutab pikale eale: need fraseologismid olid olemas juba siis, kui praegused läänemeresoome keeled polnud veel välja kujunenud. Nt ee suud puhtaks rääkida – sm puhua suunsa puhtaaksi. Laenfraseologisme on eesti keel palju saanud saksa ja vene keelest, millega ta on ajalooliselt olnud kõige tihedamini seotud. Nii arvatakse saksa laenudeks fraseologismid pöialt pidama, vrd (jemandem) den Daumen halten (või drücken); silma torkama, vrd in die Augen stechen. Eesti keel 6 Palju ühesuguseid fraseologisme on eri rahvad võtnud kõigile tuntud ühest ja samast raamatust – piiblist
postimaksu postimaks postimerkki postmark postipaketti postipakk postitoimisto postkontor potilas patsient pudota kukkuda puhdistaa puhastada puhelin telefon puhelinvastaaja automaatvastaja puhelu kõne puhua rääkida puinen puust puisto park pukki (joulupukki) jõuluvana pukkijuttu (joulupukkiasia) jõuluvana värk pulla kukkel, sai pullo pudel punainen punane punaviini punane vein punaviinipullo punase veini pudel
Keskinäistä ymmärrettävyyttä ei pidetä kielten luontaisena ominaisuutena, vaan sen katsotaan olennaisesti kuuluvan monikieliseen kommunikaatioon dynaamisena prosessina. Monikielisissä tilanteissa ei tarvitse edellyttää kielten välistä geneettistä läheisyyttä, vaan ymmärtämisprosesseissa voidaan turvautua esimerkiksi keskeisenä pidettyyn päättelyyn, jonka katsotaan perustuvan paitsi lingvistiseen myös maailmantietoon. Reseptiivisen monikielisyyden rinnalla voitaisiinkin puhua yleisemmin lingua receptivasta (LaRa). Sillä tarkoitetaan niiden lingvististen, mentaalisten, interaktiivisten ja kulttuurienvälisten kompetenssien kokonaisuutta, jotka aktivoituvat, kun kuulija passiivisella kielellään havainnoi puhujan lingvististä toimintaa tai puhuja koettaa kontrolloida ymmärtämisprosessia. Suullisessa interaktiossa ymmärtämistä edistäviin kielellisiin keinoihin sisältyy muun muassa nonverbaalisia signaaleja,
annaabi.ee 
