Merkille pistää jo pelkästään kaksi ärsyttävää asiaa, jotka liittyvät kumpikin kielenkäyttöön: kirjassa käytetään aivan liikaa ruotsalaisia sanoja, joita ei voi olettaa lukijan osaavan, ja melko paljon kiroilua. Hyvä kirjailija ja suomentaja olisi selvinnyt näistä ongelmista. Pari lukua eteenpäin... Sirkka on lähtenyt pois. Erkki joutui väkivallan uhriksi verstaalla töissä ollessaan, ja särki kostoksi työkaverin (joka oli siinä jutussa mukana) auton ikkunan. Erkki pelkää nyt koko ajan joutuvansa hakatuksi. Erkin vanha ystävä, Augnite tulee käymään. Se tuo Erkille jonkinlaista turvallisuudentunnetta. Kirjaa on ollut nyt yllättävän mielenkiintoista lukea; on tapahtunut jotain. Ja se Sirkka, ällöttävä tyyppi minun mielestäni. On paljon parempi, kun se on ainakin vaihteeksi poissa kuvioista. Saa nähdä, miten käy. Ja lopussa...
Pyrkimyksenä on kuvata tutkijoiden löytämät tai kielenkäyttäjien esittelemät tekijät, jotka vaikuttavat samankaltaisuuskäsitteen määrittelyyn sekä keskinäiseen ymmärrettävyyteen ja sen mittaamiseen. REMU-hankkeen tutkimuskysymykset ovat luokitettavissa neljään pääkategoriaan: 1. Ymmärrettävyys ja kognitio samankaltaisuuden havaitseminen 1a: Miten samankaltaisuuden havaitseminen eroaa tehtävissä, joilla mitataan irrallisten sanojen (mukana 'petollisia ystäviä'), irrallisiin virkkeisiin sijoitettujen ja yhtenäisiin teksteihin sijoitettujen sanojen ymmärtämistä? Miten morfologinen samankaltaisuus havaitaan, ja miten se edistää reseptiivistä monikielisyyttä? 1b: Kuinka voidaan määritellä samankaltaisuus ja sen havaitseminen ja mitata niitä morfologisesti rikkaiden viron ja suomen tapauksessa? 2. Ymmärrettävyys ja vuorovaikutus
ja kaupungit taantuivat. Kuvaavaa on aiemmin niin mahtavan Rooman kaupungin totaalinen väestökato: kun siellä vuonna 100 oli 1,6 miljoonaa asukasta, vuonna 1000 asukkaita oli vain 30 000. Sydänkeskiajalla eli vuosina 10001300 kaupunkien määrä kuitenkin kasvoi sadasta kolmeentuhanteen. Oheisen taulukon avulla voi tarkastella joidenkin eurooppalaisten kaupunkien asukasmääriä vuosina 100 1500. Kuviossa näkyvät suurimmat kaupungit. Mukana ei kuitenkaan ole Pohjois-Italian suuria kaupunkeja, kuten yli 100 000 asukkaan Milanoa, Venetsiaa eikä Genovaa. Keskiaikaisten kaupunkien tyypillinen asukasmäärä liikkui muutaman tuhannen asukkaan tienoilla. FEDEOLISMI eli LÄÄNITYSLAITOS LUVUT 6 JA 6.1 Miksi löytöretkille lähdettiin? - Kiinnostuttiin vaihtoehtoisten kauppareittien avaamisesta - Tarkoitus oli löytää meritie Kaukoitään - Kaupankäynti Mikä mahdollisti menestyksekkäät löytöretket?
mitään (ei mitään) midagi (mitte midagi) moderni modernne moi nägemiseni Moi! Tere! moikka (= moi) Tere! molemmat mõlemad monesko mitmes moni mitu monta (moni) mitu moottoripyörä mootorratas morsian pruut muikku rääbis muistaa mäletada mukaan kaasa mukana kaasas mukava meeldiv; mõnus mukavasti mugavalt muki kruus mummola vanaema juures murre murre museo muuseum musta must Mustamäentori (tori Tallinnassa) Mustamäe turg (turg Tallinnas) mutta aga muu muu muun muassa muuhulgas
annaabi.ee 
