Kesällä paistaa aurinko aurinko ja on lämmin. Kesäyöt ovat lyhyitä.Lyhin yö on noin 23. 25. Kesäkuuta, see on viroksei jaanipäev(suomeksi: Juhannus). Silloin aurinko ei kaytänössä laske ollenkaan. Kasvit kasvavat ja ruoho pitää leikatta noin kaksi kerta viikossa. Kesällä on vihreää, mutta jos on liian kuivaa, niin on ruskea. Usein on ukkosmyrskyiä. Syksy Syksy on viroksei SÜGIS. Syksykuuakudet ovat: syyskuu(viroksei:september), lokakuu(viroksei: Oktoober), marraskuu(viroksei: november). Syksy on keltainen, vihreää, punainen, ruskea ja kultainen. Syksyllä on joskus lämmintä, mutta ylensä on melko viileä. Iltaisin on pimeää. Luonto kuolee hitaasti ja eläimet valmistautuvat talveen, osa niista nukuu talviunta. Oravat etsivät käpyiä. Luonto valmistautuu talveen tulon.
kevad sügis talv suvi päike Tuulinen Pilvinen Säätiedotus Tammikuu Helmikuu tuuline pilvine ilmateade jaanuar veebruar Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu märts aprill mai juuni juuli Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu august september oktoober november detsember Räntä Ukkonen Helle lörts äike palavus
21. Juuli heinäkuu 6.7 Eino Leinon päivä,runon ja suven päivä-Se on ollut vuodesta 1992 vakiintunut liputuspäivä, jota vietetään runon ja suven päivänä. Oktoober lokakuu 10.10 Aleksis Kiven päivä,suomalaisen kirjallisuuden päivä. Päivä on myös Euroopan kuolemanrangaistuksen vastainen päivä 24.10 YK:n päivä-. Tätä päivää on vietetty kansainvälisenä YK:n päivänä vuodesta 1948 lähtien. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä. November marraskuu 1.la pyhäinpäivä- on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. 6.11 svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä-Sen tarkoituksena on vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. 2.su isänpäivä- on juhlapäivä, jota vietetään isien kunniaksi ja muistoksi. Päivää vietetään Suomessa marraskuun toisena sunnuntaina, muualla maailmassa ajankohta vaihtelee Detsember joulukuu 6
kunagi ei pakutud raha. Ükskõik , kuhu nad läksid lasti alati sisse ning kõigil oli hea meel. Käidi alati kodutänavatel, mitte kaugel. Isal oli kõik samamoodi aga, kellel olid mesinikud antsid mett, kellel olid välismaal sugulasi andsid välismaa komme ja sokolaadi. Teadmised Pärast hingedepäeva (2. novembril) tuleb mardipäev (10. novembril), vanade eestlaste mardusepäev, millega lõppes muistsel ajal mihklipäevast siiani kestnud marraskuu ehk surnuile pühendatud aeg. Lõppes surnute kodukäimine ja inimese surmahaldjas ehk mardus ei näidanud ennast enam tontlikus öös ja ei ilmutanud ennast ulgumise ja nutuga raagus metsas. Kuid olgu tähendatud, et hingedeaja kestus ei olnud meie kaugetel esivanematel ühesugune ega nimetus mardus ainus surmahaldja tähendus, teda kutsuti veel marguseks ja marraseks. Nimetus ise on vana iraani laensõna, tähendas algul surnut, kuid arenes meil edasi ka irdhingeks,
ükshaaval nimepidi sööma kutsus. Arvati, et "õhk on hingekesi täis" ja tõepoolest, sel aastaajal on ilm tavaliselt udune või sompus. On tehtud isegi hingesanti - käidi talust tallu, lauldi, paluti ande. Erinevalt mardi- ja kadrisandist kandsid hingesandid surnutele viitavaid valgeid linu. Selline komme on tuntud teistelegi Euroopa rahvastele. Nukker sügis, looduse surmakuu, on esivanemate meenutamiseks tõesti kohane. Soomlastegi november, marraskuu, tähendab tõlkes surnukuud. Hingedeaja ja -päeva näol me kohtume nähtusega, mis ilmselt sobib tänapäevasesse kontekstigi, veel enam - on siia lausa hädavajalik, sest mineja peab ikka aeg - ajalt üle õla tagasi vaatama. Keskajal oli kombeks valmistada hingedepäevaks hingekakkusid (hingeleiba). Lapsed käisid perest perre lauldes lihtsat laulukest ja paludes kakku nagu tänasedki sanditajad. Iga kogutud kaku juures pidi lugema palve annetaja surnud sugulase heaks, et see pääseks
...iltapäivällä. ...pärast lõunat. ...illalla. ...õhtul. ...yöllä. ...öösel. ...tänään. ...täna. ...huomenna. ...homme. Viikko ja kuukaudet sunnuntai pühapäev maanantai esmaspäev tiistai teisipäev keskiviikko kolmapäev torstai neljapäev perjantai reede lauantai laupäev tammikuu jaanuar helmikuu veebruar maaliskuu märts huhtikuu aprill toukokuu mai kesäkuu juuni heinäkuu juuli 16 elokuu august 1 syyskuu september lokakuu oktoober marraskuu november joulukuu detsember Mikä päivä tänään on? Mis päev täna on? Tänään on keskiviikko. Täna on kolmapäev. Tänään on 29. lokakuuta. Täna on 29. oktoober. ...vapaapäivä. ...vaba päev. ...lepopäivä. ...puhkepäev. Milloin syntymäpäivänne on? Millal on teie sünnipäev? loma puhkus Hyvää viikonloppua! Head nädalalõppu! Kello Paljonko kello on? Mis kell on? Kello on viisi. Kell on viis. ...viisi minuuttia yli kolme. ...viis minutit kolm läbi. ...varttia yli kaksi. .
mainittu yhteisartikkeli. Kaivapalu on viime aikoina myös luonut aineistoja ja kehittänyt metodeja samankaltaisuuteen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Oppijankielen korpusten pohjalta hän on kirjoittanut esimerkiksi lähdekielen ja havaitun samankaltaisuuden symmetrisyyden suhteesta. REMU-hankkeessa Kaivapalu keskittyy yhtäältä virolaisten, toisaalta viroa osaavien venäläisten suomenymmärtämiseen ilman muodollista opetusta. AFinLAn syyssymposiumissa (marraskuu 2011) ja kansainvälisessä Learner Language, Learner Corpora -konferenssissa (lokakuu 2012) Kaivapalu ja Muikku-Werner ovat pitäneet esitelmiä REMU-aiheesta. Berliinin Sosiolingvistisessä symposiumissa (elokuu 2012) Muikku-Werner, Kaivapalu ja Martin esitelmöivät viron ja suomen ymmärrettävyyden edellytyksistä. Maisa Martinin S2-tutkimus on monipuolista ja hän on julkaissut alalta erittäin runsaasti. Martin
Stoker, kes avaldas 1897. a. raamatu "Dracula", milles verejanulisest valitsejast oli saanud vereimeja vampiir. Ülemaailmne vampirismi sümbol, erinevad filmid ja teatrietendused kannavad tema olemust edasi. 41. Kuidas suhestuvad eesti (ja teiste läänemeresoome rahvaste) sanditamistava ja arusaamad teispoolsusest? Nii Eestis kui lms on hingedeaeg, kus lahkunuid koju oodatakse, soomes kutsutakse kekriks ning soomes on marraskuu november, mis meil hingedeajaks. Mardid on kui mardused või surmahaldjad (mart-marras). Kuldne kõrend eesti mardilauludes tähendab ilma ühendavat sammast, köit või silda, skandinaavias bifröst ehk vikerkaaresild. Usustakse, et takistus on veekogude ületamine, metsadest ja veekogudest üle lendamine. Lms rahvastel on üldiselt hingedeajal sanditajaid, nagu eestis kadrid- mardid. Sanditajad on justkui teistpoolsusest tulijad. Lauludes kajastatakse santite tulekut teispoolsusest
rõõmsamale elule teisel pool. Marditamistava ajendiks võib tuua nt hingedeaja, mil eesti rahvakalendris pered ootavad oma lahkunuid koju. Sõna „mardus“ tähendab „surmahaldjat“ ning soomes on Sanditamine on seotu hingedeajaga kui oodati koju lahkunuid. Mardi ja kadrisandid kui hingesandid tulevad teispoolsusest. Lauludes mainitakse et sandid tuleva kaugelt ja kõrgelt, räägitakse metsade järvede ja jõgede ületamist mis arvatakse olevat tee teispoolsusest elavate juurde. marraskuu november (hingedepäev on 2. november). 29. Kirjelda läänemeresoome rahvastele folklooris esinevaid arusaamu teispoolsuse kohta. Surnud elavad kuskil kaugel lääne- või põhjapool (Pohjola), või kõrgel taevas või siis maa all ja seotud hauaga (surnuaed kui surnute küla). Surnute maailmas elatakse sarnaselt elavatega perekondade või sugukondadena Surnute elu on sarnane maisega, kuid mõnevõrra teistsugune (äraspidine);
maksalaatikko maksavorm maksikirje maksikiri makuuhuone magamistuba maljakko vaas malli mudel, modell, eeskuju mamma ema mansikka maasikas Marjaniemi (kaupunginosa Helsingissä) Marjaniemi (Helsingi linnaosa) markka mark marraskuu november masu kõtu (kõht) materiaali materjal matka reis, teekond matkakohde reisi sihtpunkt matkalaukku kohver, reisikott matkatoimisto reisibüroo matkustaa reisida, sõita matkustella ringi reisida
annaabi.ee 
