Soome keel (0)

VOKAALHARMOONIA
Eesti keeles vokaalharmooniat ei ole, kuid soome keeles esineb käände- ja pöör-
delõppudes  tagavokaalsetes  sõnades  –a  ja  eesvokaalsetes  sõnades  –ä.  Tähtis  on 
meelde jätta lihtne reegel: kui sõna tüves esineb kas või üksainus A, O või U, on 
käände-ja pöördelõppudeski A. Kui aga A, O, U puuduvad, siis Ä.  Liitsõna  puhul 
tuleb lähtuda viimasest sõnast.
Näiteks: englanti → sõnas on A → (puhun englantia), venäjä → A, O, U puuduvad → 
puhun venäjää.
Harjutus 1. Lisage kohanimedele õige käändelõpp (–sta/stä või –lta/ltä).
Olemme  kotoisin  Sindi……….,   Kärdla ……,  Paide………,  Kohtla-Järve………, 
Türi …….,  Helsingi…..,  Pärnu……,  Mikkeli…….,  Jyväskylä……,  Vaasa……., 
Pärnu…., Sysmä……., Pädaste ……
Harjutus 2. Lisage vastavalt vokaalharmoonia reeglitele kas –a või –ä. 
Miehel … on tumma puku. Leirintäalueel …. on monta asuntoautoa. Sanomaleh-
dess … oli  hyvä  sarjakuva. Huoneess… on iso parisänky. He esittelev…t uutta reittiä. 
Lehdess…. oli hyvä  juttu . Syksyl …. käymme marjass…ja sieness…Pidätkö enem-
män  maidost… vai pi mäst…? Lehdess… oli juttu uudest… baarist….He kysyv…t, 
onko   motelliss…  tilaa.  Odotatko  meitä  käytäväl …  vai  ala-aulass…?  Kävimme 
veneel … saaress….
5
OMISTUSLIITED
Omistusliited näitavad nn omandisuhteid ning neid kasutatakse koos isikulise ase-
sõnaga või ka ilma. Kõnekeeles omistusliide tavaliselt puudub.
minun kissani   
meidän kissamme
sinun kissasi   
teidän kissanne 
 
hänen kissansa 
heidän kissansa
Harjutus 3. Lisage sõnadele õige omistusliide (NB – jälgige ka vokaal-
harmooniat → millal –nsa, millal –nsä).
hänen  tyttäre…….,  meidän  hotelli…….,  sinun  kenkä…….,  minun  miehe……., 
teidän  johtaja…….,  minun  koti…….,  heidän  työ…….,  hänen  poika…….,  sinun 
ammatti……., minun passi……., sinun lippu……., heidän polkupyörä……., hänen 
laukku……., heidän  matka ……., minun ajokortti……., hänen kynä……., teidän 
pankki…….,  hänen  velje…….,  sinun  hyl y……,  hänän  henkilötieto……,  minun 
hytti……, meidän kartano……, teidän järjestelmä……, hänen jäätelö……, sinun 
kännykkä……,  teidän  kohderyhmä……,  meidän  lento……,  heidän  lääkäri……, 
minun  maku……,  teidän  palvelu……,  heidän  mönkijä……,  hänen  pihvi……, 
hänen pysäkki……, meidän toimisto…… .
6
KAS-KÜSIMUS
Soome keeles moodustatakse kas-küsimus –ko liite abil, mis liidetakse alati küsi-
muse esimesele sõnale (sellele, millele küsimus on suunatud).
Hän on kotoisin Haapsalusta.
Onko hän kotoisin Haapsalusta?
Sinä puhut ruotsia.
Puhutko (sinä) ruotsia?
Eitavates  lausetes lisatakse –ko/–kö eitussõnale:
Sinä et ole vastaanottovirkailija.
Etkö sinä ole vastaanottovirkailija?
Te ette ole töissä.
Ettekö te ole töissä?
Harjutus 4.  Moodustage kas-küsimus.
 
1.  Sinä olet kerroshoitaja.  ...............................................................................................
2.  Sinä et ole huoltomies.  ................................................................................................
3.  Te puhutte englantia hyvin.  ........................................................................................
4.  He ovat kotoisin Helsingistä.  .....................................................................................
5.  Hän ei ole hotellin johtaja.  .........................................................................................
6.  He eivät puhu ruotsia.  .................................................................................................
7.  Minä matkustan junal a.  .............................................................................................
8.  Me emme tule autol a.  ................................................................................................
9.  Te ette asu Kotkassa.  ...................................................................................................
10.  Hän on kokouksessa.  ..................................................................................................
7
Kas-küsimusele vastamine (jaatav/eitav vastus):
Puhutko espanjaa? 
 
Kyl ä (puhun).   
En (puhu).
Sataako tänään vettä?   
Kyl ä (sataa).   
Ei (sada).
Harjutus 5. Vastake küsimustele.
1.  Oletko kotoisin Tanskasta?  ........................................................................................
2.  Puhutko italiaa?  ...........................................................................................................
3.  Käytkö töissä?  ..............................................................................................................
4.  Syötkö tänään pizzaa?  .................................................................................................
5.  Harrastatko musiikkia? ...............................................................................................
6.  Onko tänään kaunis ilma?  .........................................................................................
7.  Tulitko bussil a?  ...........................................................................................................
8.  Juotko tomaattimehua? ...............................................................................................
9.  Oletko opiskelija ?  ........................................................................................................
10.  Pidätkö kiinalaisesta ruuasta?  ....................................................................................
11.  Katsotko joka päivä televisiota?  .................................................................................
12.  Nukutko huomenna pitkään?  ....................................................................................
13.  Käytkö joka kuukausi teatterissa?  .............................................................................
14.  Onko sinul a tumma tukka ?  ......................................................................................
15.  Onko tänään maanantai?  ...........................................................................................
16.  Onko nyt syyskuu?  ......................................................................................................
17.  Oletko lauantaina kotona?  .........................................................................................
18.  Asutko maal a? .............................................................................................................
19.  Osaatko ajaa autoa?  .....................................................................................................
20.  Onko sinul a silmälasit?  .............................................................................................
8
ISIKULISED ASESÕNAD
Nimetav
minä
sinä
hän
me
te
he
Omastav
minun
sinun
hänen
meidän
teidän
heidän
Akusatiiv
minut
sinut
hänet
meidät
teidät
heidät
Osastav
minua
sinua
häntä
meitä
teitä
heitä
Sisseütlev
minuun
sinuun
häneen
meihin
teihin
heihin
Seesütlev
minussa
sinussa
hänessä
meissä
teissä
heissä
Seestütlev
minusta
sinusta
hänestä
meistä
teistä
heistä
Alaleütlev
minulle
sinulle
hänelle
meille
teille
heille
Alalütlev
minul a
sinul a
hänellä
meil ä
teil ä
heil ä
Alaltütlev
minulta
sinulta
häneltä
meiltä
teiltä
heiltä
Saav
minuksi
sinuksi
häneksi
meiksi
teiksi
heiksi
Olev
minuna
sinuna
hänenä
meinä
teinä
heinä
Ilmaütlev
minutta
sinutta
hänettä
meittä
teittä
heittä
Harjutus 6. Pange asesõnad õigesse vormi.
Kysy ……… (hän), mikä …………. (hän) puhelinnumeronsa on. Odotan…………. 
(te) parkkipaikal a. Kutsun ………..(sinä, akusatiiv) matkalle mukaan. Hän lähetti 
………….  (minä)  tekstiviestin.  ………….  (me)  ei  ole  valitettavasti  aikaa.  Vastaa 
…………. (hän)  heti . Onko hän rakastunut ………….. (sinä)? ………………(me) 
matka-automme  on  iso.  Luotan  ……………(he,  sisseütlev).  Tapasin  ………….. 
(he, akusatiiv) parkkipaikal a. Tutustuin ………… (he, sisseütlev) viime  vuonna . 
Oletko  varma , että hän on kiinnostunut …………. (minä). Kuka lähettää tämän 
laskun ………. (hän)? Onko ………… (he) sähköpostiosoitteensa muuttunut?
PITÄÄ = TÄYTYY = ON PAKKO
EI TARVITSE
Sageli on vaja väljendada kohustust (ma pean = minun pitää/täytyy/on pakko) või 
selle puudumist (ma ei pea = minun ei tarvitse). Sel juhul tuleb kasutada järgmist 
konstruktsiooni:
9
tegija = 
isikuline asesõna (a. om) + pitää/täytyy/on pakko/ei tarvitse + verbi algvorm + võimalikud laiendid
minun 
 
soittaa 
matkatoimistoon
 
sinun 
 
puhua  
saksaa   
hänen
meidän 
pitää (täytyy, on pakko, ei tarvitse)
teidän 
 
varata 
matka
heidän 
 
vuokrata 
pyörä
Liisan
Harjutus 7. Tõlkige ning lõpetage laused. Vajadusel kasutage õpiku lõ-
pus olevat sõnastikku.
1.  Teil pole vaja käia  ........................................................................................................
2.  Nad peavad ostma  .......................................................................................................
3.  Ma pean helistama  ......................................................................................................
4.  Sul pole vaja juua  .........................................................................................................
5.  Ta peab rääkima  ..........................................................................................................
6.  Me peame maksma  .....................................................................................................
7.  Mul pole vaja õppida  ...................................................................................................
8.  Neil pole vaja broneerida   ...........................................................................................
9.  Sa pead küsima   ............................................................................................................
10.  Te peate vastama  ..........................................................................................................
Harjutus 8. Lõpetage laused näite eeskujul.
1.  Kahvi on lopussa. Minun täytyy mennä kauppaan.
2.  Joulu on tulossa.  ..........................................................................................................
3.  Kevättalvel a minul a on aina stressiä.  ......................................................................  
 ........................................................................................................................................
4.  Lapseni katsovat liian paljon televisiota.  ..................................................................  
 ........................................................................................................................................
5.  En osaa ajaa autoa.  ......................................................................................................
10
6.  Aurinko paistaa todel a kirkkaasti.  ...........................................................................  
 ........................................................................................................................................
7.  Lompakkoni on hävinnyt.  ..........................................................................................
8.  Myöhästyin bussista.  ...................................................................................................
NÄITAVAD ASESÕNAD TÄMÄ – TUO – SE / 
NÄMÄ – NUO – NE
Nimetav tämä
nämä
tuo
nuo
se
ne
Omastav tämän
näiden/näitten tuon
noiden/noitten sen
niiden/niitten
Akusati v tämä/tämän nämä
tuo/tuon nuo
se/sen ne
Osastav
tätä
näitä
tuota
noita
sitä
niitä
Sisseütlev tähän
näihin
tuohon noihin
siihen niihin
Seesütlev tässä
näissä
tuossa
noissa
siinä niissä
Seestütlev tästä
näistä
tuosta
noista
siitä
niistä
Alaleütlev tälle
näille
tuolle
noille
sille
niille
Alalütlev täl ä 
näillä
tuol a
noilla
sil ä
niil ä
Alaltütlev tältä
näiltä
tuolta
noilta
siltä
niiltä
Saav
täksi
näiksi
tuoksi
noiksi
siksi
niiksi
Olev
tänä
näinä
tuona
noina
sinä
niinä
Ilmaütlev
näittä
noitta
niittä
Näitavad asesõnad käänduvad kõigis käänetes.  Lauses  esinevad need kas üksi või 
koos nimisõnaga.
Tämä ja nämä osutavad kõneleja lähedal olevale  objektile  või kohale (tinglikult tõl-
gitav kui “see siin”)
Tämä on kirja. – Kõnelejal on raamat käes või vähemalt käeulatuses.
Tuo ja nuo näitavad objekti või kohta, mis pole kõneleja juures, aga on siiski näge-
misulatuses.
Tuo kirja on hauska. - Rääkija näeb raamatut (laual), kuid see pole ta käeulatuses.
Se ja ne kasutamine lauses  viitab  objektile või kohale, mida pole näha, kuid mis on 
kuulmiskaugusel või mille olemasolu põhineb teadmisel.
11
Se kirja on hauska. - Raamat pole samas ruumis, kus kõneleja viibib, kuid ta teab 
selle väärtust. 
Harjutus 9. Pange asesõnad õigesse vormi. Õige käändelõpu leidmisel 
on abiks järgnev nimisõna .
Näissä (nämä) hotelleissa on isot kokoustilat. Käytkö hakemassa kalenterin……..
(tuo) pöydältä? Minusta tuntuu, että …………… (tämä) puhelimessa on joku vika. 
He puhuvat ………… (se) ensi kesän matkasta. Kysytään ……….(nuo) oppailta 
tai ………….(tuo) bussinkuljettajalta. Haluatko lukea ………… (nämä) esitteitä? 
Mennään .………..(tuo) baariin.  ……(tämä) sviitissä on myös sauna. Minul a on 
…… (se) pojan sähköpostiosoite.
12