nimi JUHTUMI ANALÜÜS Intensiivi praktika Tallinn ... aasta Sisukord 1. SISSEJUHATUS Praktika oli sooritatud II Intensiivravi osakonnas Põhja-Eesti Regionaalhaiglas (PERH) ajavahemikus .... Valved olid 12-tunnised ja iga praktikapäev algas hommikul kell 8:30. Juhendajaks oli .... PERH II Intensiivravi osakonnas viibivad eelkõige patsiendid peale suurt plaanilist operatsiooni. Osakonnas viibivad patsiendid peale kardio-, neuro-, vaskulaar-, onko ja torakaalkirurgilisi operatsioone. II intensiivravi osakonnas on 12 voodikohta, hetkel oli avatud 10. Osakonnas on võimalik monitoorida neurofunktsioone (EEG, BIS), teostada neerude asendusravi, kopsude kunstliku ventilatsiooni ning toetada südame vereringe kehaväliselt (ECMO, IABP). Osakonnas päevasel valvel töötab 5 õde ja 1 väljakutsel. Õe valved on erineva pikkusega. Päeval õe tööd kontrollivad vanemõde ja õendustöökoordinaator. Öösel tööd
............................................................................................ 3. Käytkö töissä? ............................................................................................................... 4. Syötkö tänään pizzaa? .................................................................................................. 5. Harrastatko musiikkia? ............................................................................................... 6. Onko tänään kaunis ilma? .......................................................................................... 7. Tulitko bussilla? ............................................................................................................ 8. Juotko tomaattimehua? ............................................................................................... 9. Oletko opiskelija? ..................................................................................................
- Võtaksin kannu keskmise kangusega õlut Haluaisin kokeilla talon viiniä. - Sooviksin proovida maja veini. Haluan lasin vettä / mehua.- Soovin klaasi vett / mahla Laittakaa juomaan runsaasti jäitä, kiitos. - Palun pange joogi sisse palju jääd. Kuppi vahvaa kahvia.- Tass kanget kohvi. Saisinko maitokahvin? - Kas ma saaksin piimakohvi Myös kermaa ja sokeria, kiitos. - Palun ka koort ja suhkrut. Onko teillä fariinisokeria? - Kas teil on fariinsuhkrut? En käytä sokeria, onko makeutusainetta. - Ma ei kasuta suhkrut, kas teil on suhkruasendajat? Mitä suosittelette alkuruuaksi. - Mida te soovitaksite eelroaks? Tilaan alkuruuaksi kurkkusalaatin. - Tellin eelroaks kurgisalati. Missä ovat mausteet: suola, pippuri. - Kus on maitseained: sool, pipar. Saisinko ketsuppia/ sinappia. - Kas ma saaksin ketšupit / sinepit. Saisinko kastikkeen erikseen.- Kas ma saaksin kastme eraldi. Otan pippuripihvin ja riisiä. - Võtan piprašnitsli ja riisi. Onko teillä sosekeittoa
suomi-viro suppea keskustelusanakirja 1 Tervehdyksiä ja hyvästelyjä Hyvää huomenta! Tere hommikust! Hyvää päivää! Tere päevast! Hyvää iltaa! Tere õhtust! Näkemiin! Nägemist! Head aega! Hyvästi! Hüvasti! Tervetuloa Viroon! Tere tulemast Eestisse! Hyvää matkaa! Head reisi! Voikaa hyvin! Elage hästi! Kiitoksia, pyyntöjä kysymyksiä ja anteeksipyyntöjä Kiitos! Kiitoksia! Tänan! Aitäh! Kiitän teitä avusta. Tänan teid abi eest. Olkaa hyvä! Võtke heaks! Ei kiittämistä. Pole tänu väärt. Olkaa hyvä. Palun. Auttaisitteko minua. Palu aidake mind. Olkaa niin hyvä ja auttakaa. Olge nii kena ja aidake. Sanokaa minulle. Öelge mulle, palun! Kertokaa minulle. Jutustage mulle, palun! Selittäkää minulle. Seletage mulle, palun! Näyttäkää minulle. Näidake mulle, palun! Anteeksi, en voi auttaa. Vabandage, ma ei saa teid aidata. Suokaa anteeksi! Vabandage, palun! Antakaa anteeksi! Andke andeks, palun! Anteeksi! Vabandust! Ei se mitään. Pole midagi. Anteeksi, e...
KK, PP, TT ÜLIPIKALT: SEPPO, KUKKA PORVOO, HAAPAJÄRVI, JYVÄSKYLÄ, NG NINAHÄÄLIK: ONGELMA, KENGÄT JÄMSÄ, KUOPIO, MIKKELI, VAASA 3 4 VOKAALHARMOONIA = Dialoog TÄPITÄHTEDE REEGEL Hei! Onko kotipaikkasi Kyyjärvi? A Ä Ei, valitettavasti se ei ole I Kyyjärvi. O Ö Y No onko sitten E Suonpäänkulma? U Kyllä se on Suonpäänkulma.
Riho soittaa Laaksosille.-riho helistab? laaksosille Hän valitsee numeron.. ta valib numbri Matti: -Matti Laaksonen Riho: Tällä on Riho Volmer, hyvää iltaa.- siin on riho volmer, tere õhtust -Iltaa.Mitä kuulu?-õhtust, kuidas läheb? -Ihan hyvää,kiitos. Entäs teille? Hästi. Ja kuidas sul? -Kiitos hyvää.-hästi, aitäh -Onko Eija kotona?Minulla on vähän asiaa hänelle.-kas eja on kodus?mul on natuke vaja asju ajada temaga Hetkinen. EIja, Riho on puhelimessa!- üks hetk. Elja, riho helistab Eija:Eija täällä , iltaa.- eija on siin, õhtust Riho:Iltaa, Tiedätte varmaan, että olen täällä Helsingissä- õhtust, tead, et olen jälle helsingis?? Tiedän kyllä, äitisi kirjoitti siitä- tean küll, ema kirjutas Soitan, koska haluan kysyä, mitä teette ensi viikolla.Siskoni Anu tulee Suomeen käymään ja ajatelemme tulla teille kylään.- helistan, et küsida, mida teete nädalalõpul. Õde anu tuleb soome ja mõtlesime teile külla tulla kiva juttu. Olette ...
postimerkkejä, virvoitusjuomia ja kaikenlaista muuta käyttötavaraa. 3. Mihin aikaan huone pitää luovuttaa? Huone pitää luovutta kello 12. 4. Montako henkeä mahtuu auditorioon? Entä isoon konferenssisaliin? Auditorioon mahtuu 80 henkeä. Komferenssisaliin mahtuu 300 henkeä. 5. Kuinka monta saunaa hotellissa on? Hotellissa on 3 erilaista saunaa - : tavallinen suomalainen sauna, höyrysauna ja infrapunasauna. 6. Onko aamusauna hotellivieraalle maksullinen? Aamusauna ei ole hotellivieraalle maksulinen. 7. Mitä kokousvarusteita hotelli tarjoaa? Kaikissa kokoustiloissa on paperitaulu, piirtoheitin, TV, valkokangas, datatykki ja nopea internet-yhteys. 8. Mitä on hotellin edessä ja mitä takana? Hotellin edessä on parkkipaikka ja takana tenniskenttä. 9. Missä on puisto? Puisto on hotellin vieressä. 10.Mihin aikaan tarjotaan aamiaista?
Sirkan ja Äidin välit ovat olleet jo kauan poikki. Äiti on mielestäni ihan fiksun tuntuinen henkilö ja Erkkikin jokseenkin siedettävä noin yleensä, mutta sirkka toimii kaikissa tilanteissa sikamaisimmin, mitä voisi olettaa. Lopussa Sirkka ja Erkki eroaa (asia, jota jo kerkesinkin odottamaan!). Ajatuksia lopuksi Kirja on vastannut osittain odotuksiani. Loppuvaikutelma on erittäin huono, on mennyt monta tuntia rehellisesti sanoen hukkaan. Onko tämän tarkoitus todellakin innostaa oppilaita lukemaan? Jos on, niin jossain on vika. Tiedän varsin hyvin, että maailmassa on todella paljon hyviäkin kirjoja, mutta lähes aina, ihme kyllä, koulussa joudutaan lukemaan aina vain kirjoja, jotka saavat masentumaan ja pahalle tuulelle. Miksi? Miksi kirja ei voi olla hyvä, sellainen joka rentouttaisi, olisi mielenkiintoinen; antaisi jotain. Kunpa saisikin valita kirjansa vapaammin, paremmasta aihepiiristä
Novell Trip Koju minnes oli tal taas tunne, et keegi justkui jälgiks teda. Seetõttu ta vaatas iga nurga taha ning kartis, et leiab sealt midagi hirmsat. Siiski ei olnud seal kedagi. Hirmunult jõudis ta kodutänavale ja temas tekkis hea soojustunne, et ta on kohe kohal. Hetk enne koju jõudmist tundis ta seljas teravat valu. Ärgates tundis ta segadust, ta ei näinud mitte midagi ning ta käed ja jalad olid kinni seotud tooli külge, millel ta istus. Ümberringi kostus vaikus. Mitte tuuleiiligi ega ühtegi häälekest. Kuid siis oli kuulda põranda kriuksumist, ta kuulis, et uks avanes ning rasked sammud tulid tema poole. ,,Kus ma olen?" küsis ta hirmunult. ,,Hallo? Kas keegi kuuleb mind? Mis siin toimub?" Ta ei saanud vastust kuid ta teadis, et keegi jälgib teda. Ta meenutas, kui hea oli olla kodus, laste ja abikaasaga koo...
1b: Kuinka voidaan määritellä samankaltaisuus ja sen havaitseminen ja mitata niitä morfologisesti rikkaiden viron ja suomen tapauksessa? 2. Ymmärrettävyys ja vuorovaikutus 2a: Kuinka keskinäinen ymmärrettävyys on saavutettavissa virolais-suomalaisessa vuorovaikutuksessa? 2b: Mikä on samankaltaisuuden havaitsemisen rooli vuorovaikutuksen resurssina? 3. Ymmärrettävyys ja taustamuuttujat 3a: Onko ymmärrettävyys symmetristä? Havaitsevatko suomalaiset ja virolaiset samankaltaisuutta samoissa konteksteissa? 3b: Mitkä kielenulkoiset tekijät vaikuttavat samankaltaisuuden havaitsemiseen (äidinkieli, suhtautuminen kohdekieleen, sen puhujiin ja kohdekulttuuriin, ikä, sukupuoli, koulutus, muiden kielten hallinta, kontaktit kohdekieleen)? 4. Samankaltaisuuden havaitsemisen tehostaminen
hyvä- ->hyvissä kynä- ->kynissä pöydä- ->pöydillä kengä- ->kengissä a + i -> i (a menee pois) poja- ->pojilla juna- ->junissa a + i -> oi kana- ->kanoilla kirja- ->kirjoissa i + i -> ei panki- ->pankeissa lasi- ->laseissa passi- ->passeilla kassi- ->kasseissa aa, ee, ii, uu, yy, ää + i -> ai, ei, ii, ui, yi, äi maa- ->maissa huonee- ->huoneissa kaunii- ->kauniissa puu- ->puissa syy- ->syissä pää- ->päissä käsi- ->käsissä uusi- ->uusissa vesi- ->vesissä Onko sana yksikkö vai monikko? Valitse oikea vastaus Monikon partitiivi Päätteet ovat -a / -ä tai -ta / -tä Pääte on -a / -ä, jos sanan yksikön vartalon lopussa on yksi vokaali. perusmuoto yksikön vartalo monikon vartalo partitiivi ( monikko) ystävä ystävä- ystävi- ystäviä pöytä pöydä- pöydi- pöytiä
LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Reversal koulutus ja rekrytointi Oy Laatinut: Ryhmätunnus: Pvä: 24.03.2016 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 2 Sisältö: 1 Yrityksen yleiskuvaus ja lähtökohtatilanne.........................................................................4 1.1 Yrityksen taustatiedot...................................................................................................4 1.2 Yleiskuvaus..................................................................................................................4 1.3 Lähtökohtatilanne.........................................................................................................4 2 Liikeidea.................................................................................................................................
1. Geneetika kui teadus ja selle koht bioloogias. Geneetika harud ja uurimismeetodid. Geneetika on teadus organismide pärilikkusest. Tihedalt on geneetika seotud tsütoloogiaga ehk rakuõpetusega. Samuti mikrobioloogiaga ja viroloogiaga, sest tänu kiirele paljunemisele osutuvad sageli just mikroorganismid sobivateks geneetika uurimisobjektideks. Geneetika on tihedalt seotud ka biokeemiaga. Populatsioonigeneetika matemaatilised meetodid on põllumajandusloomade selektsiooni aluseks. Molekulaarsel tasemel uuritakse organismis toimuvate biokeemiliste reaktsioonide ja valgusünteesi geneetilist determineeritust ning rakutuumas paiknevate nukleiinhapete struktuuri ja funktsioone. Samuti mutatsioonide teket ja olemust. Seda geneetikaharu nimetatakse molekulaargeneetikaks. Põhiliselt kasutatakse selles geneetikaharus biokeemilisi ja bio-füüsikalisi meetodeid, kus katseobjektideks on enamasti mikroorganismid. Tsellulaarsel (raku tasemel) ehk tsüto...
VETERINAARGENEETIKA Geneetika kui teadus ja selle koht bioloogias Geneetika on teadus organismide parilikkusest. Moiste geneetika tuleneb kreeka keelest ja tahendab sunnisse, polvnemisse voi tekkesse puutuvat. Geneetika on kujunenud nuudisaja bioloogia uheks keskseks haruks, sest ta uurib koikidel organismidel esinevat nahtust parilikkust ja selle muutumist ning geneetilise informatsiooni edastamise ja realiseerumise seadusparasusi organismi elutsukli jooksul. Geneetika arengust soltuvad elusorganismide soovikohase muutmise, valkude biosunteesi kontrolli ja ka pollumajandusloomade selektsiooni edasised edusammud. Geneetika on seotud paljude bioloogia ja teiste loodusteaduse harudega. Tihedalt on geneetika seotud tsutoloogiaga ehk rakuopetusega. Samuti mikrobioloogiaga ja viroloogiaga, sest tanu kiirele paljunemisele osutuvad sageli just mikroorganismid sobivateks geneetika uurimisobjektideks. Geneetik...
EESTI MAAÜLIKOOL VETERINAARMEDITSIINI JA LOOMAKASVATUSE INSTITUUT LOOMAGENEETIKA I OSA LOENGUKONSPEKT ÕPPEAINES VL.0779 ARETUSÕPETUS ÕPPEVAHEND EMÜ ÜLIÕPILASTELE Koostajad: A. Lüpsik E. Orgmets H. Viinalass TARTU 2009 GENEETIKA KUI TEADUS JA SELLE KOHT BIOLOOGIAS Geneetika on teadus organismide pärilikkusest. Mõiste geneetika tuleneb kreeka keelest ja tähendab sünnisse, põlvnemisse või tekkesse puutuvat. Tänapäeval on geneetika kujunenud bioloogia üheks keskseks haruks, sest ta uurib kõikidel organismidel esinevat nähtust pärilikkust ja selle muutumist ning geneetilise informatsiooni edastamise ja realiseerumise seaduspärasusi organismi elutsükli jooksul. Geneetika arengust sõltuvad elusorganismide soovikohase muutmise, valkude biosünteesi kontrolli ja ka...
annaabi.ee 
Sisene Facebook'ga
Sisene Google'ga
Sisene LinkedIn'ga
