Vajad kellegagi rääkida?
Küsi julgelt abi LasteAbi
Logi sisse

Lukupäiväkirja (0)

1 Hindamata
Punktid
Lukupäiväkirja
Asfalttikukka
Antti Jalava
Ennen kuin avaan kirjan
Kirjan kansi tuo mieleeni perustavanlaatuisen ruotsalaisen kaupunkikuvan, johtuen siitä, että olen lukenut takakannen tekstin. Nimi ”asfalttikukka” ei sano minulle mitään. Itse asiassa minua ärsyttää juuri tämänkaltaiset otsikot; nimen minun mielestäni pitäisi olla houkutteleva ja kertoa lukijalle hieman sisällöstäkin. Tietysti siinähän sitä on arvailemista, kun lukee sitten kirjaa , mistä kirjailija on keksinyt nimen kirjalleen.
Muutamien ensi lukujen jälkeen…
Kirja alkaa siitä, kun Juha lukee entisen tyttöystävänsä, Pirkon lähettämää kirjettä siskollensa Sirkalle ja kaverilleen Erkille. Pirkko ilmaisee rehellisesti, selkeästi ja voisipa sanoa; rankasti mielipiteitänsä mutta ottaa lopussa kuitenkin hieman takapakkia ja toivottelee hyvät jatkot kuitenkin. Kun Juha on lopettanut lukemisen, Sirkka ja Erkki lähtevät kotejansa kohti.
Erkki, kirjan päähenkilö kirjoittaa kirjaa Hannusta. Hän kirjoittaa rankkaa tarinaa siitä, kun Hannu on hakattu ja haluaa kovasti takaisin suomeen. Luku antaa sellaisen kuvan, kuin ruotsalaiset kaikki olisivat yhtä hirviökansaa. Samalla Hannun perheessä alkaa mennä huonosti: äiti, isä ja veli riitelevät.
Surullista. En pidä tuonkaltaisesta kirjoituksesta. Kai se on jonkinlaista realismia. Tai ylirealismia, harvoinpa elämä ihan tuollaista on. Toisaalta myöhemmin Hannu saa ystävän, ja asiat hieman korjaantuvat. Hieman ihmettelen asioiden saama pikaista käännettä… Mutta tämä oli siis vain yksi luku, joka on käsittääkseni kirjoitettu ”liitteenomaisesti” kertomaan siitä, mitä päähenkilö, Erkki kirjoitti romaniinsa.
Kirja on lähes puolessavälissä
Kirjassa on siirrytty seuraamaan Erkin ja Sirkan seurustelun alkuvaihetta. Kerrotaan siitä, kun Sirkka on hulluna viinaan, ja Erkki joutuukin toppuuttelemaan häntä aina. Erkki on töissä verstaalla puhdistamassa autoja. Päähenkilöt ovat jotenkin tosi surkeita tyyppejä, varsinkin Sirkka, ja Erkki myös: Sirkan takia.
En jotenkin ole aivan tyytyväinen kirjavalintaani… Pakkohan se on myöntää. Mutta luenpa loppuun asti , kun olen aloittanutkin. Merkille pistää jo pelkästään kaksi ärsyttävää asiaa, jotka liittyvät kumpikin kielenkäyttöön: kirjassa käytetään aivan liikaa ruotsalaisia sanoja, joita ei voi olettaa lukijan osaavan, ja melko paljon kiroilua. Hyvä kirjailija ja suomentaja olisi selvinnyt näistä ongelmista.
Pari lukua eteenpäin…
Sirkka on lähtenyt pois . Erkki joutui väkivallan uhriksi verstaalla töissä ollessaan, ja särki kostoksi työkaverin (joka oli siinä jutussa mukana ) auton ikkunan. Erkki pelkää nyt koko ajan joutuvansa hakatuksi.
Erkin vanha ystävä, Augnite tulee käymään. Se tuo Erkille jonkinlaista turvallisuudentunnetta. Kirjaa on ollut nyt yllättävän mielenkiintoista lukea; on tapahtunut jotain. Ja se Sirkka, ällöttävä tyyppi minun mielestäni. On paljon parempi, kun se on ainakin vaihteeksi poissa kuvioista. Saa nähdä, miten käy.
Ja lopussa…
Ei se Augnite kai mitään turvallisuudentunnetta tuonutkaan, ohimenevä kohtaus se kai vain oli. Erkki joutui työttömäksi, mutta pääsi muutoin pälkähästä autohomman suhteen. Sirkka ja Erkki muuttavat erään ”ämmän” taloon (ilmaus ”ämmä” muuten ärsyttää minua koko kirjan lopun ajan!). Aluksi sujuu ämmän kanssa ihan hyvin, Erkki ulkoiluttaa hänen koiraansa, eikä sirkankaan kanssa ole suuria ongelmia, mutta sitten Sirkka eräänä yönä pimahtaa Erkille, ja herättää ämmän, jonka jälkeen välit häneen menevät.
Erkki kirjoittelee romaaniansa Hannusta, ja saakin vietyä sitä eteenpäin. Samalla hän tekee rahanhankintamielessä käännöstyötä jostain muusta kirjasta. Romaanissa Hannu kiertelee Eurooppaa liftaamalla, käy Amerikassa, ja palaa sitten taas ruotsiin. Erkki on ottanut Sirkasta mallia Hannuunsa, ja onkin saanut sen erittäin surkeaksi henkilöksi joissain romaaninsa vaiheissa. Hannu on muuten alkanut myöskin kirjoittamaan (ihme kyllä, kirja esittelee kirjailijaa, joka taas esittelee kirjailijaa).
Sirkan äiti tulee käymään Erkin ja Sirkan luona. Sirkan ja Äidin välit ovat olleet jo kauan poikki. Äiti on mielestäni ihan fiksun tuntuinen henkilö ja Erkkikin jokseenkin siedettävä noin yleensä, mutta sirkka toimii kaikissa tilanteissa sikamaisimmin, mitä voisi olettaa.
Lopussa Sirkka ja Erkki eroaa ( asia , jota jo kerkesinkin odottamaan!).
Ajatuksia lopuksi
Kirja on vastannut osittain odotuksiani. Loppuvaikutelma on erittäin huono, on mennyt monta tuntia rehellisesti sanoen hukkaan. Onko tämän tarkoitus todellakin innostaa oppilaita lukemaan? Jos on, niin jossain on vika. Tiedän varsin hyvin, että maailmassa on todella paljon hyviäkin kirjoja, mutta lähes aina, ihme kyllä, koulussa joudutaan lukemaan aina vain kirjoja, jotka saavat masentumaan ja pahalle tuulelle. Miksi ? Miksi kirja ei voi olla hyvä, sellainen joka rentouttaisi, olisi mielenkiintoinen; antaisi jotain.
Kunpa saisikin valita kirjansa vapaammin, paremmasta aihepiiristä. Miksi kirjojen pitää käsitellä surkeiden nuorten tuskaista elämää, kun tarjolla olisi myös hyviä, mielenkiintoisia, terveitä ja ajattelun aihetta herättäviä kirjoja.
Lukupäiväkirja; Tuomas Airaksinen, 1.1
Lukupäiväkirja #1 Lukupäiväkirja #2
Punktid 50 punkti Autor soovib selle materjali allalaadimise eest saada 50 punkti.
Leheküljed ~ 2 lehte Lehekülgede arv dokumendis
Aeg2013-12-01 Kuupäev, millal dokument üles laeti
Allalaadimisi 2 laadimist Kokku alla laetud
Kommentaarid 0 arvamust Teiste kasutajate poolt lisatud kommentaarid
Autor maasikas1195 Õppematerjali autor
Soome keelne raamatu kokkuvõtlik jutustus

Sarnased õppematerjalid

Elämä kylmän sodan aikana Virossa
4
docx

Elämä kylmän sodan aikana Virossa

Elämä kylmän sodan aikana 1947-1991 Virossa (kirjoitettu haastattelun vastausten perusteella) Haastattelin minun isää ja äitiä. Isäni on syntynyt vuonna 1965 ja hän kertoo vuosista 1970 ­ 1991. Äitini syntyi vuonna 1969 ja hän kertoo vuosista 1975 -1991 (Viro Neuvostoliiton alla). 1947- 1991 Virossa ei ollut omaa järjestelmää, eikä mitään omaa. Maa oli täysin Neuvostoliiton hallituksen alla. Neuvostoliitto järjesti kaikkia maan asioita. Silloin kaikki kävivät töissä, mutta rahaa maksettiin niin vähän, että sitä ei jäänut koskaan yli, siksi kaikki ihmiset olivät iloisia jo pienistä asioista. Kasvatus: Lasten kasvatus muistuti nykyaikaista armeijaa. Lasten oli pakko käydä päiväkodissa. Kaikkia ongelmia lasten kanssa ratkaisettiin pelottamisella, esimmerkiksi aikuiset pelottivat pieniä lapsia, että ne eivät pääsee kotiin, jos he eivät syö kaikkea, mitä on lautasella. Päiväkodissä oli pakko opettella runoa Lee

Soome keel
Äriplaan soome keeles
28
doc

Äriplaan soome keeles

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Reversal koulutus ja rekrytointi Oy Laatinut: Ryhmätunnus: Pvä: 24.03.2016 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 2 Sisältö: 1 Yrityksen yleiskuvaus ja lähtökohtatilanne.........................................................................4 1.1 Yrityksen taustatiedot...................................................................................................4 1.2 Yleiskuvaus..................................................................................................................4 1.3 Lähtökohtatilanne.........................................................................................................4 2 Liikeidea..............................................................................................................................5 3 Imago eli mielikuva..................

Soome keel
HISTORIA
13
docx

HISTORIA

HISTORIA MITÄ TARKOITTAA SANA HISTORIA? V: Kertomus, tarina Mennyt aika Tieteenala Oppiaine koulussa Ajan virta HISTORIAN KOLME PERIAATETTA 1. Ihminen (historia: ihmisen tarina) 2. Aika (historian aikakaudet ja jaksot) 3. Lähteet (mistä tietoa?) ESIHISTORIALLINEN AIKA JA HISTORIALLINEN AIKA V: Dinosaurukset ja kun ,,kynä on keksitty" Eaa. ­ Jaa. V: Ennen Kristusta ja Jälkeen KLASSINEN KOLMIJAKO 1. Vanha aika 800 eaa. ­ 500 jaa. 2. Keskiaika 500 ­ 1400 - luvuilla 3. Uusi aika 1500 ­ 1789 - luvuilla 4. Uusin aika 1789 ­ 1914 ­ luvuilla VUODET VIERIVÄT... 1. Maapallo 4,6 miljardia vuotta 2. Alkeellinen elämä 4 miljardia vuotta 3. Dinosaurukset kuolevat 65 miljoonaa vuotta 4. Varhainen ihmissuvun edustaja 5 miljoonaa vuotta 5. Nykyihminen 200000 vuotta 6. Kirjoitustaito 5000 vuotta 7. Suomi itsenäinen 100 vuotta 6.12 IHMISTEN KEKSINTÄ?

Soome keel
Soome keele kiire õpe
54
docx

Soome keele kiire õpe

Sanahakemisto A aamu hommik aamukone hommikune lennuk aamupäivä ennelõuna, hommikupoolik aaria aaria Aasia Aasia aasialainen asiaat aatonaatto pühadelaupäeva eelpäev aatto pühadelaupäev; tähtpäeva eelpäev aattoaamu pühadelaupäeva hommik aavistus aimdus Afrikka Aafrika afrikkalainen aafriklane aherrus rügamine ahven ahven Ahvenanmaa (saaristoalue) Ahvenamaa (saarestik) Ai Oi! Ai jaa. Ah tõesti? Ai niin. Ah soo! Või nii! aiemmin varem aika (= melko) üsna aika aeg aika lailla (= melko paljon) üsna

Soomekeel
Tutkimuksen tausta ja aihepiiri
10
doc

Tutkimuksen tausta ja aihepiiri

Tutkimushankkeen nimi: Reseptiivinen monikielisyys: lähisukukielten keskinäinen ymmärrettävyys (REMU) (Receptive multilingualism: Mutual intelligibility of close related languages (REMU)) Tutkimuksen tausta ja aihepiiri Hämmästyttävän vähän tiedetään reseptiivisestä monikielisyydestä, mahdollisuudesta hyödyntää läheisten sukukielten samankaltaisuutta kommunikaatiossa, jolloin keskusteluissa kukin osallistuja puhuu omaa äidinkieltään. Tällainen menettely on tuttua muun muassa Pohjoismaissa. Kun Euroopan neuvoston kieliohjelman tavoitteen mukaan jokaisen eurooppalaisen olisi hyvä osata kahta vierasta kieltä, yksi varteenotettava keino tukea Euroopan monikielisyyttä on reseptiivinen monikielisyys. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että se on tehokas ja tasa-arvoinen viestintätapa, sillä englannin käyttö ei ole kaikille yhtä helppoa. Suomalaisten ja virolaisten vuorovaikutuksessa on varsin tavallista, että kukin osallistuja käyttää vähintään

Soome keel



Kommentaarid (0)

Kommentaarid sellele materjalile puuduvad. Ole esimene ja kommenteeri



Sellel veebilehel kasutatakse küpsiseid. Kasutamist jätkates nõustute küpsiste ja veebilehe üldtingimustega Nõustun