Soome keele hääldus (0)

HÄÄLDUSNIPID I
HÄÄLDUSNIPID II
HÄÄLDA KÕIK  HÄÄLIKUD  VÄLJA!
“T”, “L”, “N”, “S”  TUMEDAD !
korkea  talo  (puhek. korkee talo)
Tal inna, koti,  kissa , kassi, 
KAKS ÜHESUGUST TÄHTE PIKALT!
tapaan teidät;  hän  tulee;  hyvää  päivää
sisu, autotal i,  katu , kyl ä
RÕHK ON ALATI 1.  SILBIL !
“H” SELGELT VÄLJA!
musi kki; ammatinvalinnanohjaaja
harmaa hevonen, 
SÕNA LÕPUS TUGEV “T” (mitmus)! 
huomenna, hän haluaa
kissat; koirat; autot; miehet; naiset; lapset
1
2
HÄÄLDUSNIPID III
HÄÄLDA KOHANIMESID!
I JA III VÄLDE: 
LAHTI, OULU, LAPPEENRANTA, 
TULI – TUULI, SAUNAN – SAUNAAN
IMATRA, JOENSUU, TAMPERE, 
TÄISHÄÄLIKUÜHENDID:
VANTAA , UTSJOKI, TORNIO, PORI,
PÖYTÄ, TÄYTYY,  RUOKA , TYÖ, PIENI
ESPOO, HANKO, ETELÄ-POHJANMAA, 
K, P, T NAGU  G, B, D: MIKÄ? MITÄ?
HYVINKÄÄ, TURKU, ROVANIEMI, 
G, B, D HELILISED: SADE, BUSSI
HELSINKI , KITEE,  POHJOIS -KARJALA
KK, PP, TT ÜLIPIKALT: SEPPO, KUKKA
PORVOO, HAAPAJÄRVI, JYVÄSKYLÄ,
NG NINAHÄÄLIK: ONGELMA, KENGÄT
JÄMSÄ,  KUOPIO , MIKKELI,  VAASA
3
4
Dialoog
VOKAALHARMOONIA = 
TÄPITÄHTEDE REEGEL
Hei!  Onko  kotipaikkasi 
Kyyjärvi?
A   
Ä
Ei, valitettavasti se ei ole 
I
Kyyjärvi.
O          
Ö Y
No onko sitten 
U
E
Suonpäänkulma?
Kyllä se on Suonpäänkulma.
5
6
1
VH: MILLAL KASUTAME?
REEGLITE TULETAMINE
KÄÄNDELÕPPUDE VALIK
MISSÄ? (-SSA / -SSÄ ; -LLA / -LLÄ)
(MISTÄ?)   -STA / -STÄ
(MISSÄ?)  -SSA / -SSÄ
H A A P S A L U + S S A
(MITÄ?)  -A / -Ä
J Y V Ä S K Y L Ä + S S Ä
PÖÖRDELÕPPUDE VALIK
HE  +     -VAT / -VÄT
TALLINNA- ; NARVA- ; JOENSUU- ; OULU-
KAS? KÜSIMUS: -KO / -KÖ
TURU- ;  TARTO - ; KURESSAARE-
OMISTUSLIIDE: -NSA / -NSÄ
HYVINKÄÄ- ; KYYJÄRVE- ; KÖYLIÖ-
7
8
1. A, O, U on KÕIGE TUGEVAMAD
2. Ä, Ö, Y on NÕRGEMAD
KUI SÕNAS ON VOKAALIDEST 
KUI SÕNAS ON AINULT                   ,
VÄHEMALT  ÜKS  VÕI  AINULT
Ä Ö Y
TULEB LÕPPU                 
Ä
A  O  U
, TULEB LÕPPU
A
EHK TÄPPIDEGA TÄHT. (Jyväskylässä)
EHK TÄPPIDETA TÄHT. NÄITEKS:
KUI SÕNAS ON VÄHEMALT ÜKS
, TULEB LÕPPU               .
A  O  U
A
-SSA ; -STA ; -LLA; -A ; -KO; -NSA
(Mõisakülassa, Pärnussa)
9
10
3. I ja E on NEUTRAALSED 
NB! Li tsõnades vaatame sõna 
vi mast osa
KUI SÕNAS ON AINULT                ,
I  E
KAUHAJOELLA
TULEB LÕPPU               .
Ä
JOENSUUSSA
(Helsingissä) 
ROVANIEMELLÄ
KUI SÕNAS ON      I      
E     JA      
Ä      
Ö     
Y  ,
KOHTLA-JÄRVELLÄ
TULEB LÕPPU            .
Ä
SUONPÄÄNKULMASSA
(Kyyjärvel ä)               
UUDESSAKAUPUNGISSA
KUI SÕNAS ON VÄHEMALT ÜKS
ABJA-PALUOJASSA
, TULEB LÕPPU              . 
A  O  U
A
HIIDENMAALLA
(Tal innassa)
11
12
2
HARJOITUS I
HARJOITUS II
MISSÄ? (KUS?) LISÄÄ –SSA / -SSÄ
MITÄ HE TEKEVÄT? LISÄÄ –VAT / -VÄT
OLEN METSÄ..., KOULU..., YLIOPISTO..., 
HE OPISKELE..., KYSY..., VASTAA..., 
KALA..., HUONEE..., HAAPSALU...
KERTO..., HÄIRITSE..., PELAA..., 
MISTÄ? (KUST?) LISÄÄ –STA / -STÄ
PELKÄÄ...,  LAULA ..., ISTU..., HERÄÄ...
TULEN TARTO..., VIRO..., EESTI..., 
KAS-KÜSIMUS: LISÄÄ –KO / -KÖ
EUROOPA..., PÄÄKAUPUNGI...
MILTÄ? (KUST?) LISÄÄ –LTA / -LTÄ
LÄHDET...? MENETTE...? LAULAN...? 
LÖYSIN AVAIMET KADU..., HYLLY..., 
ON...? VOISIT... AUTTAA? KYSYY... HÄN 
LATTIA..., TÄÄ..., SIE..., TUOLI...
JOTAKIN? SAA... OLLA KAHVIA?
13
14
HARJOITUS III: mistä?
Seestütleva käände moodustamine:
KIITOS... (mistä?) =  AITÄH ... (mil e eest?) 
1. Otsi sõnaraamatust nimisõna
Käändelõpp : ...-STA / ...-STÄ
(Kindlasti mitte tegusõna!) 
Ki tos kahvi+sta, tee+stä, avu...,  lahja ...
2. Vaata nimetavat  käänet
PIDÄN = TYKKÄÄN
( kuka ? = kes? / mikä? = mis?)
(mul e meelbib)
Pidän kahvi..., suklaa..., kesä..., talve...
3. Vaata sel e järel olevat omastavat 
EN PIDÄ = EN TYKKÄÄ (mul e ei meeldi)
käänet, mil e lõpp on alati –n
En tykkää elokuva..., auto..., sinise...
(kenen? = kel e? / minkä? = mil e?)
15
16
Seestütleva käände moodustamine:
Skeem: kohv - kohvist, abi - abist
Näited:
KAHVI, -N
APU, AVUN
(1) kahvi, -n =  omastav  on lihtne: 
kahvi+n 
(2) apu, avun = omastavaga kaasneb 
KAHVI    N
AVU    N
muutus sõna  tüves : avu+n
KAHVI    STA
4. Asenda omastava lõpp -n 
AVU    STA
seestütleva lõpuga -sta / -stä
5. Valmis! kahvi+sta, avu+sta 
17
18
3