HISTORIA (0)

Q: Miksi löytöretkille lähdettiin?

Vastus leiad õppematerjalist: HISTORIA

1 Hindamata

Esitatud küsimused

Miksi löytöretkille lähdettiin?

HISTORIA
MITÄ TARKOITTAA SANA HISTORIA?
V: Kertomus, tarina
Mennyt aika
Tieteenala
Oppiaine koulussa
Ajan virta
HISTORIAN KOLME PERIAATETTA

Ihminen (historia: ihmisen tarina)

Aika (historian aikakaudet ja jaksot)

Lähteet (mistä tietoa?)
ESIHISTORIALLINEN AIKA JA HISTORIALLINEN AIKA
V: Dinosaurukset ja kun „kynä on keksitty“
Eaa. – Jaa.
V: Ennen Kristusta ja Jälkeen
KLASSINEN KOLMIJAKO

Vanha aika 800 eaa. – 500 jaa.

Keskiaika 500 – 1400 - luvuilla

Uusi aika 1500 – 1789 - luvuilla

Uusin aika 1789 – 1914 – luvuilla
VUODET VIERIVÄT...

Maapallo 4,6 miljardia vuotta

Alkeellinen elämä 4 miljardia vuotta

Dinosaurukset kuolevat 65 miljoonaa vuotta

Varhainen ihmissuvun edustaja 5 miljoonaa vuotta

Nykyihminen 200000 vuotta

Kirjoitustaito 5000 vuotta

Suomi itsenäinen 100 vuotta 6.12
IHMISTEN KEKSINTÄÄ: tuli, puukko, maja, kirves , työkalut, aseet, kupariviput, kirveenterä, nuoli, kieli , jousi, köysi, vaatteet, kaupankäynti, ruuankypselys, ruuan säilytys
ESIHISTORIAN IHMINEN:
Elämäntapa oli liikkuva, eli metsästyksellä ja keräilyllä, maanviljely, ei ollut tarvetta kirjoitustaidolle. N. 30000 v. Sitten homo sapiens syrjäytti aikaisemmin kehittyneemmän kommunikaatiokyvyn, kevyemmän ruumiinrakenteen ja kehittyneempien metsästysvälineiden tukemana. Ravinto hankittiin keräilemällä ja metsästämällä, yhteisö tarvitsi laajat alueet, joilta hankkia ravintoa ja siksi ihmiset elivät pienissä, vain muutamien kymmenien ihmisten yhteisössä. Yks perhe oli yks ryhmää, mitä johti vahva ja taitava metsästäjä eli esim . isä. Liha oli erittäin arvostettu ravintoaine, mutta nykyään menet kauppaan ja ostat liha, kala, marjoja, työvälineitä ja muutakin. Nykyään tarvitaan myös kirjoittamis- ja kieli taitoja, että pääset tulevaisuudessa töihin. Nykyään ei olla enää ryhmissä vain jos on vanhemmat ja sisarukset niin se on sinun perheeni. Totta kai „ryhmänjohtajaksi“ voimme kutsua vanhemmaltani. Nykyään on paljon helpompaa ja jos nyt täällä hetkellä eläisimme samalaista elämää kun 50000 v sitten nii olisin jo kauan aikaa sitten kuollut
KPL. 3.1 – 3.2 Korkeakulttuurien synty
Ensimmäiset korkeakulttuurit syntyivät jokilaaksoihin Egyptissä, Mesopotamiassa, Intiassa ja Kiinassa.
Jokilaaksoissa ilmasto ja maaperä olivat edullisia maanviljelyyn.
Mesopotamiassa rakennettiin kattava kanavajärjestelmä veden johtamiseksi pelloille.
Yhteistyö organisoimisen myötä yhteiskuntaan alkoi syntyä uudenlaisia johtajia, joiden valta perustui neuvottelutaitoihin.
Kun ihmiset siirtyivät metsästyksestä ja keräilystä maanviljelyskultuuriin, ruokaa oli saatavilla enemmän.
Runsas viljan syönti vähensi esim. proteiinien saantia - elinikä laski ja keskipituus aleni – taudit – raskastyö – tuberkuloosi, isorokko jne.
Ne jotka olivat taitavia työkalujen valmistajia – myisivät tuotteitaan muille - viljaa(ruokaa) perheensä elatukseen.
Viljan ylijäämän ansiosta alkoi syntyä ammatteja: käsityöläisiä, kauppiaita ja virkamiehiä.
Joet toimivat kauppareitteinä – vietiin tuotteita ostajille.
Ihmiset olivat jatkuvasti liikkeessä – omistivat vain sen, minkä pystyivät kantamaan mukanaan.
Satokauden päätyttyä ruokaa piti varastoida. Oli tärkeää merkitä muistiin, kuinka paljon kukin yksittäinen viljelijä oli yhteiseen varastoon säilönyt. Aluksi piirrettiin kuva , jonka avulla saatiin merkittyä asia muistiin (paperi – savu )
Kuvamerkit muuntuivat pian virtaviivaisemmiksi ja samalla vaikeammiksi ymmärtää. Lopuksi alettiin käyttää tavumerkkejä (oli satoja).
Tavalliset ihmiset maksoivat hallitsijalle veroa, jotta tämän sotilaat suojelisivat heitä muilta.
Yhteiskunta jakautui varallisuuden mukaan hallitsevaan yläluokkaan ja hallittuun alaluokkaan.
AIKAKAUSIA (OSA 2):
Antiikin aika: n 800 eKr.- 400 jKr.

Antiikin valtakunnat:

Kreikka
Foinikia (Karthagon perustelivat fonikialalaiset)
Rooma
KL. LUKU 4.1. KREIKAN KAUPUNKIVALTION KYSYMYKSET

Kreikkalaisten polikset eli kaupunkivaltiot

Minkälainen oli kreikan väkiluku ja mitä haitallista siitä oli kaupunkiin alulle ja kaupankäynnille?

Ateenan demokratia =

Minkälainen oli demokratia ja mitä siitä sanottiin?

Maatalous =
Miten Kreikan maatalous erosi Niilin ja Mesopotamian alueiden maataloudesta?
Kreikkalaisten muuttoliike =

Mitä väestönkasvu Manner-Kreikassa lisäsi ja mitä siitä seuraasi?

Kauppa vauhdittuu rahan käyttöönoton myötä =

Nimeä Kreikkalaisia tuotteita mitä vietiin Välimeren alueelle ja mitä rahan käyttöön otusta seurasi?

Orjuus oli talouden perusta =

Miten taloudellinen vauraus loi pohjan Kreikan klassiselle kulttuurille.

Kreikkalaisten kulttuuri levisi laajalle hellenismin myötä =

Miten Aleksanteri Suuri löi sodassa Persian ja valtasi suuria alueita Lähi-idästä.
ROOMA LUKUINA

753 eKr. Rooman synty ( taru )
509 eKr. tasavallan synty
30 eKr. keisarikunta
117 Rooma laajimmillaan
395 Rooman jako: Länsi-Rooma ja Itä-Rooma (Bysantti)

Antiikin historiaa etsi vastine Roomalle (4.2. ja 4.3.)
Kreikka

Kaupunkivaltiot (polikset)
Välimeri – kauppa-alue
Siirtolaisuus – kulttuuri levisi
Orjatalous
Polisten väliset sodat
Viljantuonti

Rooma

Yhtenäinen imperiumi
Välimerestä tuli sisämeri
Valloitukset
Orjatalous
Ulkoiset viholliset
Viljakauppa imperiumin sisällä

AIKAKAUSIA OSA III KESKIAIKA (400-1500)
Vahaiskeskiaika 400-1000
Sydänkeskiaika 1000-1300
Myöhäiskeskiaika 1300-1500 (=varhaisrenessanssi)
ANTIIKIN LOPUTTUA ROMAHTI
Väkiluku Väestö väheni ja ilmasto oli kylmä keskiajan alussa .Merkittävä tekijä Euroopan hajanaisuuden taustalla oli taantuva väestökehitys. Euroopan väestö oli alkanut vähentyä Rooman valtakunnan viimeisinä vuosisatoina ja kehitys jatkui myös 500–700-luvuilla. Väestön vähenemisen seurauksena Eurooppa autioitui ja taloudellinen aktiivisuus väheni.. Vasta 800-luvulta alkaen Euroopan väestö
alkoi kasvaa.
Länsi-Rooman valtio ja yhtenäinen imperiumi Germaaniheimot olivat esikuvina feodalismi hallintojärjestelmä kehityksen jälkeen. Yhteiskunnallisen vallankäytön näkökulmasta keskeistä oli kuitenkin varhaiskeskiajalla läntiseen Eurooppaan jäänyt valtatyhjiö, kun Rooman valtakunnan hallinto oli hävinnyt pois.
Yhden selkeän vallankäyttäjän sijaan valta oli hajautunut monelle keskenään sotivalle kuninkaalle. Läänityksen saaja eli vasalli sai puolestaan toimia saamansa alueen ylimpänä vallankäyttäjänä, ja hän sai myös kerätä verot. Kuninkaalta läänityksen saanut henkilö saattoi edelleen läänittää saamiaan alueita omille vasalleilleen. Tyypillistä oli, että kuninkaan antamat läänitykset olivat pirstoutuneet aina vain pienempiin osiin, kun niitä oli läänitetty eteenpäin. Sama henkilö saattoi myös olla vasallisuhteessa moneen eri kuninkaaseen tai ruhtinaaseen, mikä teki hallinnosta sekavaa ja rajoitti yksittäisen kuninkaan valtaa
Maatalouden tuotto500–700-luvuilla vallitsi kylmä ilmastovaihe, jonka seurauksena ruuantuotanto oli heikkoa eikä väestönkasvu sen vuoksi lisääntynyt.
Rahatalous Kaupungit menettivät merkitystään kaupankäynnin hiipuessa yhdessä rahatalouden kanssa. Käymiinsä sotiin kuninkaat tarvitsivat sotilaita, mutta rahatalouden taannuttua heillä ei ollut mahdollisuutta maksaa sotapalveluksesta rahalla. Rahan sijasta he ylimmän maanomistajan asemassa ostivat alamaistensa uskollisuuden toisella tavalla: antamalla maa-alueen eli läänityksen vastineeksi hevosen ja sotilaan tarjoajalle. vaihdantatalouteen
Kansainvälinen kauppa
Eri väestöryhmien asema yhteiskunnassa Länsi-Eurooppa oli keskiajalla erilaisten läänitysten mosaiikki, jossa valtioiden rajat olivat epämääräisiä ja vaihtelivat jatkuvasti. Kuningas saattoi olla nimellisesti valtionsa ylin hallitsija, mutta todellista valtaa käyttivät hänen alaisuudessaan olevat lukuisat vasallit ja alavasallit, joiden sotapalveluksesta hän oli riippuvainen. Tavallisten ihmisten elämässä kuninkaat olivat kaukaisia ja melko merkityksettömiä, koska merkittävin vallankäyttäjä oli lähimmän linnan herra. Läänitykset annettiin alun perin määräajaksi, kuten vasallin sotapalveluksen ajaksi tai hänen eliniäkseen. Ajan saatossa ne muuttuivat kuitenkin perinnöllisiksi, kun vasallin poika jatkoi vasallina isänsä jälkeen. Näin saivat alkunsa erilaiset herttua-, paroni- ja ruhtinaskunnat sekä koko aatelissääty. Alueen talonpojat – tosin eivät kaikki – olivat läänityksen saajan vuokralaisia. Heidän oli viljeltävä maata ja maksettava siitä vuokraa. Vuokra maksettiin lähes aina työnä ja luontaistuotteina. Vuokran ohella talonpoikien velvollisuuksiin saattoi kuulua esimerkiksi kotipaikkansa teiden ja siltojen ylläpito.
Kaupungit keskiajalla
Asutus keskittyi keskiajan alussa lähes täysin maaseudulle ja kaupungit taantuivat. Kuvaavaa on aiemmin niin mahtavan Rooman kaupungin totaalinen väestökato: kun siellä vuonna 100 oli 1,6 miljoonaa asukasta, vuonna 1000 asukkaita oli vain 30 000. Sydänkeskiajalla eli vuosina 1000–1300 kaupunkien määrä kuitenkin kasvoi sadasta kolmeentuhanteen.
Oheisen taulukon avulla voi tarkastella joidenkin eurooppalaisten kaupunkien asukasmääriä vuosina 100–1500. Kuviossa näkyvät suurimmat kaupungit. Mukana ei kuitenkaan ole Pohjois -Italian suuria kaupunkeja, kuten yli 100 000 asukkaan Milanoa, Venetsiaa eikä Genovaa. Keskiaikaisten kaupunkien tyypillinen asukasmäärä liikkui muutaman tuhannen asukkaan tienoilla.
FEDEOLISMI eli LÄÄNITYSLAITOS
LUVUT 6 JA 6.1
Miksi löytöretkille lähdettiin?

Kiinnostuttiin vaihtoehtoisten kauppareittien avaamisesta
Tarkoitus oli löytää meritie Kaukoitään
Kaupankäynti

Mikä mahdollisti menestyksekkäät löytöretket?

Euroopan taloudellinen ja kulttuurillinen kehitys oli sopivassa vaiheessa
Yhteiskunnallinen ja teknologinen kehitys
Euroopassa oli taloudellista kilpailua

KT: Miksi löytöretkille lähdettiin 1400-1500 luvuilla?

Taloudelliset syyt – halvempaa kaupankäynti, meret olivat tärkeät kaupankuljetus reitit

Kulttuuriset syyt – halusivat levittää omaa kulttuuri ja uskontoa

Valtiollis-poliittiset syyt – haluttiin valloitta maita omalle eli kilpailu kenellä on eniten maita, maareitti

Teknis-tieteelliset syyt – maapallo on pyöreä eli maantieto, tuliaseet, kompassi

Muut syyt („yleisinhimilliset“ syyt) –
UUDEN AJAN (1500-1789) ILMIÖITÄ EUROOPASSA

Kolonialismi (siirtomaapolitiikka – löytöretket)
Merkantilismi (talousoppi)
Absolutismi (itsevaltius)
Kansallisvaltiokehitys (korvaa feodalismin)
Reformaatio (uskonpuhdistus)
Renessanssi (alkaa jo 1300-luvulla)
Luonnontieteiden nousu (fysiikka, tähtitiede, biologia)

KARTTA TEHTÄVÄ
ME NE
MERI
HE
UUDEN AJAN TALOUSOPPEJA

Merkantilismi – kauppa ja jalometallit

Fysiokratismi – maatalous

Liberalismi – vapaa yrittäminen ja kauppa

Sosialismi – valtio ohjaa ja omistaa kaiken
Taloudellinen liberalismi (Adam Smith)

Vapaa talous ilman rajoituksia ja ohjausta!
Valtion on turvattava vapaa kilpailu!
Jokaisen ihmisen on annettava yrittää!
Työ tuottaa varallisuutta! Lisää työtä!
Itsekkyydestä on hyötyä kaikille!

Sosialismi

Liberalismin kritiikki: teollistumisen epäkohdat
Valtion omistuksessa tehtaat, kaupat ja pankit
Suunnitelmatalous – ei vapaata kilpailua
Puolue ohjaa kehitystä
Päämääränä kommunistinen yhteiskunta – (ei riistoa, köyhyyttä, vääryyttä…)

MIKSI JUURI ENGLANTI TEOLLISTUI ENSIMMÄISENÄ? (LUKU 7.1)
Raaka-aineet – siirtomaista/omat rauta /hiilivarat
Teknologia - innovaatiot, keksintöjen kotimaa
Pääomia - rahaa siirtomaista
Energiaa – paljon kivihiiltä
Suotuisa lainsäädäntö - liberalismi
Työvoimaa – voimakas väestönkasvu (maatalouden muutos)
Kuljetusyhteydet – saari /meritiet/rautatiet
Markkinoita – siirtomaat/Eurooppa
NOSTA LOPUKSI RINNALLE HAASTAJAT VAHVUUKSINEEN
liiketoimintamahdollisuuksia, teollistuminen sidottiin yhteen ja luotiin yhteenkuuluvampi kansallinen identiteetti, väestön kasvu, maaseutumatkailu, työmahdollisuuksia, maaseutu ja maatalous teollisuus, enemmän ruokaa, höyrykone, rautatiejärjestelmä, maantiekuljetukset, kohtuuhintaisempia tuotteita, oppivelvollisuus, aikavyöhykkeet, kaupunkikehitys eli kaupungistuminen, naisten asema parani, Työntekijöiden vapauttaminen maatalousyrityksistä auttoi myös teknologian kehittämisessä.
VALITSE SOPIVA VUOSILUKU
1500-LUVUN ALUSSA: 1402 -1502-1602
1000-LUVUN ALUSSA: 1050-1500-1005
300-LUVUN ALUSSA eKr. : 302-398-298 eKr.
ENSIMMÄISELLÄ VUOSISADALLA: 120- 1002 -22
19.VUOSIDADAN PUOLIVÄLISSÄ: 1950-1850-195
NELJÄNNEN VUOSISADAN LOPULLA eKr. 499-401-301 eKr.
TOISEN VUOSITUHANNEN LOPULLA: 2099-1999-299
Berliinin muuri murtui, Hiroshima pommi, Neuvostoliiton hajoaminen, 9/11, ensimmäinen mies kuussa

Esihistoria (aika ennen kirjoitustaitoa)

Varhaiset korkeakulttuurit (jokilaaksokulttuurit

Antiikin maailma (Välimeren alueen kulttuuripiirit Kreikka ja Rooma)

Keskiaika

Uusi aika (löytöretket ja maailmankauppa)

Uusin aika (teollistuminen)

Nykyaika 19-14 (tai 1945 - …)

.DOCX Laadi alla originaalfail 13 lk · .docx · 2 allalaadimist

100 punkti Autor soovib selle materjali allalaadimise eest saada 100 punkti.

~ 13 lehte Lehekülgede arv dokumendis

2017-09-28 Kuupäev, millal dokument üles laeti

2 laadimist Kokku alla laetud

0 arvamust Teiste kasutajate poolt lisatud kommentaarid

karmenkivi Õppematerjali autor

HISTORIA soome keel

Sarnased õppematerjalid

docx

Soome keele kiire õpe

Sanahakemisto A aamu hommik aamukone hommikune lennuk aamupäivä ennelõuna, hommikupoolik aaria aaria Aasia Aasia aasialainen asiaat aatonaatto pühadelaupäeva eelpäev aatto pühadelaupäev; tähtpäeva eelpäev aattoaamu pühadelaupäeva hommik aavistus aimdus Afrikka Aafrika afrikkalainen aafriklane aherrus rügamine ahven ahven Ahvenanmaa (saaristoalue) Ahvenamaa (saarestik) Ai Oi! Ai jaa. Ah tõesti? Ai niin. Ah soo! Või nii! aiemmin varem aika (= melko) üsna aika aeg aika lailla (= melko paljon) üsna

Soomekeel