myöskin kirjoittamaan (ihme kyllä, kirja esittelee kirjailijaa, joka taas esittelee kirjailijaa). Sirkan äiti tulee käymään Erkin ja Sirkan luona. Sirkan ja Äidin välit ovat olleet jo kauan poikki. Äiti on mielestäni ihan fiksun tuntuinen henkilö ja Erkkikin jokseenkin siedettävä noin yleensä, mutta sirkka toimii kaikissa tilanteissa sikamaisimmin, mitä voisi olettaa. Lopussa Sirkka ja Erkki eroaa (asia, jota jo kerkesinkin odottamaan!). Ajatuksia lopuksi Kirja on vastannut osittain odotuksiani. Loppuvaikutelma on erittäin huono, on mennyt monta tuntia rehellisesti sanoen hukkaan. Onko tämän tarkoitus todellakin innostaa oppilaita lukemaan? Jos on, niin jossain on vika. Tiedän varsin hyvin, että maailmassa on todella paljon hyviäkin kirjoja, mutta lähes aina, ihme kyllä, koulussa joudutaan lukemaan aina vain kirjoja, jotka saavat masentumaan ja pahalle tuulelle. Miksi
toimintaa tai puhuja koettaa kontrolloida ymmärtämisprosessia. Suullisessa interaktiossa ymmärtämistä edistäviin kielellisiin keinoihin sisältyy muun muassa nonverbaalisia signaaleja, sanoman perillemenon estymisen toteamista ja kaikukysymyksiä. Sanaston tasolla puhuja mukauttaa lausumiaan sen perusteella, mitä olettaa kuulijan ymmärtävän. Lisäksi LaRa turvautuu intensiivisesti päättelyyn. REMU-tutkimus siirtää näitä ajatuksia myös kirjallisten tekstien ymmärtämisen analyysiin. Suomen ja viron reseptiivisen monikielisyyden edellytysten ja rajoitusten tutkimus on vasta alkamassa, ja hankkeessa työskentelevien tutkimukset ovat alalla ensimmäisiä. Muiden kuin indoeurooppalaisten kielten mukaan tuominen on teoreettisesti merkittävää, koska tähänastiset väitteet samankaltaisuuden vaikutuksesta ymmärtämiseen on todennettavissa tai osoitettavissa vääriksi typologisesti erilaisen kieliparin avulla.
annaabi.ee 
