- Polisten väliset sodat - Viljantuonti Rooma - Yhtenäinen imperiumi - Välimerestä tuli sisämeri - Valloitukset - Orjatalous - Ulkoiset viholliset - Viljakauppa imperiumin sisällä AIKAKAUSIA OSA III KESKIAIKA (400-1500) Vahaiskeskiaika 400-1000 Sydänkeskiaika 1000-1300 Myöhäiskeskiaika 1300-1500 (=varhaisrenessanssi) ANTIIKIN LOPUTTUA ROMAHTI Väkiluku Väestö väheni ja ilmasto oli kylmä keskiajan alussa .Merkittävä tekijä Euroopan hajanaisuuden taustalla oli taantuva väestökehitys. Euroopan väestö oli alkanut vähentyä Rooman valtakunnan viimeisinä vuosisatoina ja kehitys jatkui myös 500700-luvuilla. Väestön vähenemisen seurauksena Eurooppa autioitui ja taloudellinen aktiivisuus väheni.. Vasta 800-luvulta alkaen Euroopan väestö alkoi kasvaa. Länsi-Rooman valtio ja yhtenäinen imperiumi Germaaniheimot olivat esikuvina feodalismi hallintojärjestelmä kehityksen jälkeen. Yhteiskunnallisen
TAIDEMUSEO KUMU Kumu on Tallinnan Kadriorgin puistossa sijaitseva taidemuseo. Kyseessä on Baltian suurin taidemuseo, joka on myös eräs koko Pohjois-Euroopan suurimmista. Se esittelee virolaista taidetta 1700–2000-luvuilta. Museossa on pysyviä perusnäyttelyitä ja vaihtuvia näyttelyitä. Kumun perusnäyttelyssä on esillä sekä klassista että nykytaidetta ja kaikkea siltä väliltä. Vaihtuvat näyttelyt koostuvat sekä ulkomaisesta että virolaisesta modernista ja nykytaiteesta. Kumu valittiin toukokuussa 2008 vuoden eurooppalaiseksi museoksi.
Televisiotorni oli usean vuoden ajan suljettuna, mutta avattiin uudelleen yleisölle mittavan remontin jälkeen vuonna 2012. Onkin pakko todeta, että remontin jälkeen paikasta on tullut kerrassaan upea turistinähtävyys, jossa jokaisen Tallinnan matkaajan kannattaa käydä ainakin kerran. Ei TV- tornissa välttämättä joka reissulla tarvitse rampata, mutta jos haluatte nähdä Tallinnan hieman uudesta perspektiivistä ja tutustua koko Pohjois-Euroopan korkeimpaan rakennukseen, niin siinä tapauksessa hopi hopi Teletorniin. Torni rakennettiin alunperin vuoden 1980 Moskovan kesäolympialaisia varten, joiden purjehduskilpailut kisattiin Tallinnassa. Neuvostoliiton aikana televisiotorni toimi myös vapaa-ajanviettopaikkana, jossa järjestettiin erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Tornilla oli myös tärkeä rooli Viron uudelleenitsenäistymisessä, sillä kun puna-armeijan tankit vuonna 1991 vyöryivät kohti Tallinnaa, niin kaksi rohkeaa
Juhannus ja suomen lipun päivä- Juhannusta vietetään kesäpäivänseisauksen tienoilla, 20. ja 26.6. välisenä lauantaina. Liputus alkaa juhannusaattona klo 18 ja päättyy juhannuspäivänä klo 21. Juuli heinäkuu 6.7 Eino Leinon päivä,runon ja suven päivä-Se on ollut vuodesta 1992 vakiintunut liputuspäivä, jota vietetään runon ja suven päivänä. Oktoober lokakuu 10.10 Aleksis Kiven päivä,suomalaisen kirjallisuuden päivä. Päivä on myös Euroopan kuolemanrangaistuksen vastainen päivä 24.10 YK:n päivä-. Tätä päivää on vietetty kansainvälisenä YK:n päivänä vuodesta 1948 lähtien. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä. November marraskuu 1.la pyhäinpäivä- on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. 6.11 svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä-Sen tarkoituksena on vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. 2
Väli toiseksi jäänyt Jens Weissflogiga oli 17,5 pistettä. 1985 vuoden joulukuussa oli ensimmäinen epämiellyttävä tapahtuma. Se lähetettiin maailman Cupin vaiheessa Lake Placidist kotiin alkoholin käyttö ja huijarileikkisä käytöksen vuoksi. 1986. Vuonna jatkuivat nuoren miehen "pilat". Kesällä, on liian käyttänyt alkoholia, ja hän osallistui kioskia ryöstöstä. 1986. joulukuussa naimisiin Matti Tiina Hassineniga. 1987. vuoden tammikuussa lähetettiin Nykänen Keski-Euroopan neljän hypähtäävuoria kulkealt jälleen alkoholin liiallisen käytön ja urheilijat asiattomasta käyttäytymisestä jälkeen kotiin. Lokakuussa syntyi Matti ja Tiina perheeseen poika Sami. 1988. helmikuuta hüppas Matti suuren vuoren kilpailujen ensimmäisellä kierroksella mäerekordi 118,5 metriä, toisella kierroksella oli 107-metrin varjon aukeaminen ja niiden pelien toinen kultamitali oli taskussa. Aivan kuten suuren vuoren voitto, oli myös normaalmäe voitto ylivoimaisesti
(Receptive multilingualism: Mutual intelligibility of close related languages (REMU)) Tutkimuksen tausta ja aihepiiri Hämmästyttävän vähän tiedetään reseptiivisestä monikielisyydestä, mahdollisuudesta hyödyntää läheisten sukukielten samankaltaisuutta kommunikaatiossa, jolloin keskusteluissa kukin osallistuja puhuu omaa äidinkieltään. Tällainen menettely on tuttua muun muassa Pohjoismaissa. Kun Euroopan neuvoston kieliohjelman tavoitteen mukaan jokaisen eurooppalaisen olisi hyvä osata kahta vierasta kieltä, yksi varteenotettava keino tukea Euroopan monikielisyyttä on reseptiivinen monikielisyys. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että se on tehokas ja tasa-arvoinen viestintätapa, sillä englannin käyttö ei ole kaikille yhtä helppoa. Suomalaisten ja virolaisten vuorovaikutuksessa on varsin tavallista, että kukin osallistuja käyttää vähintään osittain äidinkieltään
lang=est&id=12152&rank=70&id_puu=12152&rank_puu=70#lk_viited http://et.wikipedia.org/wiki/Lapsuliblikas http://www.looduskalender.ee/node/10227 http://looduskalender.ee/node/19482 http://et.wikipedia.org/wiki/Koiduliblikas 27 Collins, Butterfly guide, Tom Tolman and Richard Lewington, 2009 Loomade elu, Selgrootud III, H. Remm, 1984 Liblikate määraja, J. Viidalepp, 1971 Eesti liblikate määraja, J. Viidalepp ja H. Remm, 1996 Suomen ja Euroopan Päiväperhoset, T. Haahtela, K. Saarinen jt., 2012 Eesti taimede kukeaabits, Toomas Kukk, 2004 Milleks meile putukad? Gilbert Waldbauer, 2005 Eesti Loodus, august 1982, lk 534 101 Eesti looma, Peeter Ernits, 2012 Fotod Ain Piiri erakogust 28
seisus) ning aadlikud (2.seisus) olid ühiskonnas eelisseisundis. Talupoegade (3.seisus) ja linlaste(4.seisus) kanda oli riigi maksukoorem. Riigikassasse tuli hakkata rohkem kulda ja hõbedat koguda. Selleks tuli rohkem kaupu väljavedada kui kaupu sisse toodi. Rakendati kõrged kaitsetollid. Niisugust majanduspoliitikat nimetatakse merkantismiks. Pilet nr. 1 ; (2) Põhjasõda 1700-1721. 17. sajndi alguseks oli Rootsist saanud Läänemere tugevaim riik. Põhja- Euroopan moodustas koalitsiooni Rootsi vastu. Koalitsiooni kuulusid Saksamaa, Taani ja Venemaa.1700.a. talvel ründasid Saksi väed ootamatult Riiat. Tormijooksuga linn vallutamata jätkati piiramist. 1700.a. sügisel ründas Rootsi vallutusi Baltikumis ka Venemaa,asudes piirama Narva kindlust. Roosti laevastik ajas Taani sõjast välja ja saabus Pärnusse ning sealt Narva omadele appi. 30.nov.1700 puhkes Narva all suur lahing. Kuigi Vene väed
1979. Die Nadelgehölze : Eine Nadelholzkunde für die Praxis. 3., neubearbeitete Auflage, Berlin, Hamburg, Barey, 264 S. Laane, M. (ed.) 2000. Iluaianduse käsiraamat. Tln., Varrak, 396 lk. Laas, Eino. 2004. Okaspuud. Trt., Atlex, 359 lk. Laas, Endel. 1987. Dendroloogia. Teine, ümbertöötatud trükk. Tln., Valgus, 824 lk. Mathiesen, A. 1934. Dendroloogia. Puuteaduse käsiraamat. Trt., Akadeemilise Metsaseltsi Kirjastus, 783 lk. Mitchell, A., Wilkinson, J. 1997. Euroopan puuopas. Otava. 288 lk. Relve, H. 1998. Puude juurde. Puud ja põõsad looduses, pärimustes ja nüüdses kasutuses. Trt., Eesti Loodusfoto, 215 lk. Relve, H. 2007. Puude juurde. Puud ja põõsad looduses, pärimustes ja nüüdses kasutuses.. Teine, parandatud ja täiendatud trükk. Trt., Eesti Loodusfoto, 215 lk. Rusell, T., Cutler, C. 2004. Maailma puude entsüklopeedia. Tln., Sinisukk, 256 lk. Sander, R. 2011. 101 Eesti puud ja põõsast metsas, pargis, aias
Päätöksenteko hallinnossa. 2.uudistettu painos. Lakimiesliiton kustannus. Helsinki, 1989 122. Makkonen, K. Luentoja yleisesta oikeustieteesta. Toinen, muuttamaton painos. Kustannusyhtio "Juridica" Ky. Helsinki-Jyväskylä,1981 123. Modeen, T. Virkamiesoikeus pääpiirteitäin .Werner Söderström OY. Porvoo-Helsinki, 1976. 124. Niemivuo, M. Valtio ja kunnallinen itsehallinto. Julkisoikeudellinen tutkimus. With on English Summary. Lakimiesliiton Kustannus. Helsinki, 1991 125. Opiskellen Euroopan Yhteisöön. Valtiovarainministeriö, Henkilöosasto; Valtionhallinnon Kehittämiskeskus. Helsinki, 1993 126. Oulasvirta, L. Kuinka kuntaa toimi. 1992 3. uudistettu painos. Suomen Kaupunkiliitto/Kaupunkiopisto. Suomen Kunnalisliitto/Kunnalisopisto 127. Oulasvirta, L. Kunta, valtio ja talous. Kuntien ja valtion taloudellisia suhteita, valtionapujärjestelmää ja kuntien talousongelmia koskeva tutkimus. Tampereen Yliopisto. Kunnalistieeden laitos. Julkaisusarja 1/1992
Päätöksenteko hallinnossa. 2.uudistettu painos. Lakimiesliiton kustannus. Helsinki, 1989 119. Makkonen, K. Luentoja yleisesta oikeustieteesta. Toinen, muuttamaton painos. Kustannusyhtio "Juridica" Ky. Helsinki-Jyväskylä,1981 120. Modeen, T. Virkamiesoikeus pääpiirteitäin .Werner Söderström OY. Porvoo-Helsinki, 1976. 121. Niemivuo, M. Valtio ja kunnallinen itsehallinto. Julkisoikeudellinen tutkimus. With on English Summary. Lakimiesliiton Kustannus. Helsinki, 1991 122. Opiskellen Euroopan Yhteisöön. Valtiovarainministeriö, Henkilöosasto; Valtionhallinnon Kehittämiskeskus. Helsinki, 1993 123. Oulasvirta, L. Kuinka kuntaa toimi. 1992 3. uudistettu painos. Suomen Kaupunkiliitto/Kaupunkiopisto. Suomen Kunnalisliitto/Kunnalisopisto 124. Oulasvirta, L. Kunta, valtio ja talous. Kuntien ja valtion taloudellisia suhteita, valtionapujärjestelmää ja kuntien talousongelmia koskeva tutkimus. Tampereen Yliopisto. Kunnalistieeden laitos. Julkaisusarja 1/1992
annaabi.ee 
