KURSSIN NIMI: SOOME ÜHISKOND, KULTUUR, KIRJANDUS I 1. Suomalaisen kansanrunouden lajit. Kansanrunoudella tarkoitetaan perimätietona säilyneitä tarinoita, joiden tekiää ei tunneta. Kansanrunot ovat siirtyneet sukupolvelta toisilleen kertoen niitä suullisesti eteenpäin. Kansanrunoista on tunnistettavissa neljä eri päälajia: kertoma- eli eeppiset runot (tarinat, sadut ja kertomarunot), tunnelma- eli lyyrilliset runot (laulurunot ja itkuvirret), opetus- ja mieterunot (sananlaskut ja arvoitukset) ja henki- ja taikamaailmaa kuvaavat runot (jumalaistarut, taiat ja loitsut). 4. Kerro Elias Lönnrotista: hänen elämästään ja tuotannostaan. Elias Lönnrot on yksi suurista suomalaisista ja hänet tunnetaan parhaiten Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan, ja Kantelettaren kokoajana. Hän toimi myös kielentutkijana, lääkärinä sekä suomalaisen kasvitieteen suurena vaikuttajana. Elias Lönnrot syntyi Sammatissa vuonn
Matti Ensio Nykänen (syntyi 17. heinäkuuta 1963 Jyväskylän) oli Suomo laskeahypähtäjä useita olympiakultamitalisti ja maailmanmestari. Kun sportlaskarjääri on esiintynyt laulaja. Hän on nelinkertainen olympiakultamitalisti (1984 ja 1988) ja kuusinkertainen maailmanmestari (1982, 1985, 1987 ja 1989). Matti Nykänen aloitti vakavasti laskeahypähtääharjoitusi 12-vuotiaana, mutta ensimmäisen varjon aukeaminen hän teki jo 10-vuotiaana. 1976 Nuorena hän vuodessa enintään 2000 harjoitushypähtää, viimeistään kuitenkin vuoden 3000. 1976. vuonna hän suoritti ensimmäisen varjon aukeaminen 60 metrin mäelt, vuotta myöhemmin pääsi 90 metrin vuorelle. 1979.vuonna 15-vuotisen poisina rohkeasta jo mennä Lahti suurelle vuorialle. 1981. vuonna oli Matti 17-vuotiaana ensimmäistä kertaa Suomi Mestarien. 1982. vuonna oli jo nuorten maailmanmestari 1982. vuoden maailmanmestaruuskisoissa Oslossa voitti Nykänen aikuisten kilpailuissa ensimmäisen maailmanmestarikippo suurelta
Suomi kirjailijat · Elias Lönnrot · Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan, ja Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja. · Lönnrot oli suomen kielen uudistaja, useiden sanakirjojen toimittaja ja ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja sekä toimittaja. Hän julkaisi useita kansaa valistavia terveydellisiä ja tieteellisiä julkaisuja. · Tove Marika Jansson · Oli suomalainen kirjailija, taidemaalari, filosofian tohtori, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten Muumi-hahmojen luojana. · Ruotsinkieliseen taiteilijaperheeseen syntynyt Jansson oli jo lapsuudestaan asti tuottelias, ensin etenkin kuvataiteilijana ja myöhemmin kirjailijana ja kuvittajana. · Menestykseen Jansson nousi 1950-luvulla, kun ensimmäiset muumikirjat ilmestyivät. · Muumitarinoita kertyi Janssonin elämän aikana proosana ja kuvakirjoina
Elämä kylmän sodan aikana 1947-1991 Virossa (kirjoitettu haastattelun vastausten perusteella) Haastattelin minun isää ja äitiä. Isäni on syntynyt vuonna 1965 ja hän kertoo vuosista 1970 1991. Äitini syntyi vuonna 1969 ja hän kertoo vuosista 1975 -1991 (Viro Neuvostoliiton alla). 1947- 1991 Virossa ei ollut omaa järjestelmää, eikä mitään omaa. Maa oli täysin Neuvostoliiton hallituksen alla. Neuvostoliitto järjesti kaikkia maan asioita. Silloin kaikki kävivät töissä, mutta rahaa maksettiin niin vähän, että sitä ei jäänut koskaan yli, siksi kaikki ihmiset olivät iloisia jo pienistä asioista. Kasvatus: Lasten kasvatus muistuti nykyaikaista armeijaa. Lasten oli pakko käydä päiväkodissa. Kaikkia ongelmia lasten kanssa ratkaisettiin pelottamisella, esimmerkiksi aikuiset pelottivat pieniä lapsia, että ne eivät pääsee kotiin, jos he eivät syö kaikkea, mitä on lautasella. Päiväkodissä oli pakko opettella runoa Lee
VOKAALHARMOONIA Eesti keeles vokaalharmooniat ei ole, kuid soome keeles esineb käände- ja pöör- delõppudes tagavokaalsetes sõnades –a ja eesvokaalsetes sõnades –ä. Tähtis on meelde jätta lihtne reegel: kui sõna tüves esineb kas või üksainus A, O või U, on käände-ja pöördelõppudeski A. Kui aga A, O, U puuduvad, siis Ä. Liitsõna puhul tuleb lähtuda viimasest sõnast. Näiteks: englanti → sõnas on A → (puhun englantia), venäjä → A, O, U puuduvad → puhun venäjää. Harjutus 1. Lisage kohanimedele õige käändelõpp (–sta/stä või –lta/ltä). Olemme kotoisin Sindi………., Kärdla……, Paide………, Kohtla-Järve………, Türi……., Helsingi….., Pärnu……, Mikkeli……., Jyväskylä……, Vaasa……., Pärnu…., Sysmä……., Pädaste…… Harjutus 2. Lisage vastavalt vokaalharmoonia reeglitele kas –a või –ä. Miehell… on tumma puku. Leirintäalueell…. on monta asuntoautoa. Sanomaleh- dess… oli hyvä sarjaku
LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Reversal koulutus ja rekrytointi Oy Laatinut: Ryhmätunnus: Pvä: 24.03.2016 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 2 Sisältö: 1 Yrityksen yleiskuvaus ja lähtökohtatilanne.........................................................................4 1.1 Yrityksen taustatiedot...................................................................................................4 1.2 Yleiskuvaus..................................................................................................................4 1.3 Lähtökohtatilanne.........................................................................................................4 2 Liikeidea..............................................................................................................................5 3 Imago eli mielikuva..................
Tutkimushankkeen nimi: Reseptiivinen monikielisyys: lähisukukielten keskinäinen ymmärrettävyys (REMU) (Receptive multilingualism: Mutual intelligibility of close related languages (REMU)) Tutkimuksen tausta ja aihepiiri Hämmästyttävän vähän tiedetään reseptiivisestä monikielisyydestä, mahdollisuudesta hyödyntää läheisten sukukielten samankaltaisuutta kommunikaatiossa, jolloin keskusteluissa kukin osallistuja puhuu omaa äidinkieltään. Tällainen menettely on tuttua muun muassa Pohjoismaissa. Kun Euroopan neuvoston kieliohjelman tavoitteen mukaan jokaisen eurooppalaisen olisi hyvä osata kahta vierasta kieltä, yksi varteenotettava keino tukea Euroopan monikielisyyttä on reseptiivinen monikielisyys. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että se on tehokas ja tasa-arvoinen viestintätapa, sillä englannin käyttö ei ole kaikille yhtä helppoa. Suomalaisten ja virolaisten vuorovaikutuksessa on varsin tavallista, että kukin osallistuja käyttää vähintään
Lukupäiväkirja Asfalttikukka Antti Jalava Ennen kuin avaan kirjan... Kirjan kansi tuo mieleeni perustavanlaatuisen ruotsalaisen kaupunkikuvan, johtuen siitä, että olen lukenut takakannen tekstin. Nimi "asfalttikukka" ei sano minulle mitään. Itse asiassa minua ärsyttää juuri tämänkaltaiset otsikot; nimen minun mielestäni pitäisi olla houkutteleva ja kertoa lukijalle hieman sisällöstäkin. Tietysti siinähän sitä on arvailemista, kun lukee sitten kirjaa, mistä kirjailija on keksinyt nimen kirjalleen. Muutamien ensi lukujen jälkeen... Kirja alkaa siitä, kun Juha lukee entisen tyttöystävänsä, Pirkon lähettämää kirjettä siskollensa Sirkalle ja kaverilleen Erkille. Pirkko ilmaisee rehellisesti, selkeästi ja voisipa sanoa; rankasti mielipiteitänsä mutta ottaa lopussa kuitenkin hieman takapakkia ja toivottelee hyv?
Kõik kommentaarid