- Valitettavasti en puhu venäjää, mutta ymmärrän hiukan. hiukan viroa. A 3. Hei! Minä olen ... Olen töissä sihteerinä. Mikä on sinun B 3. Moi! Minun nimi on... Haus ammatti? - Minä olen töissä sairaanho - Mitä kieliä sinä puhut? - Puhun venäjää. Suomea p - kielikurssilla. - Kuinka vanha sinä olet? - Olen 16-vuotias. Kuinka v - Minä olen 16-vuotias. A 4. Moi! Minä olen ... Opiskelen lukion kolmannella luokalla. B 4. Moi! Minun nimi on... Haus Kuinka vanha sinä olet? abiturientti. - Olen 16-vuotias. Mikä sinun puhelinnumero on? - Olen 16-vuotias. - Minun puhelinnumero on... Soitellaan! - Minun puhelinnumero on...
Tunnen siin ennast väga hästi. Tämä ilahduttaa minua. Mul on hea meel. Onpa täällä kaunista! Siin on väga ilus! Te näytätte hyvältä! Te näete nii hea välja! Ruoka on erittäin maukasta. Toit on eriti maitsev. Kiitos, olen imarreltu. Tänan, ma olen meelitatud. Sehän on suurenmoista. See on ju suurepärane. Loistava esitys! Vörratu etendus. 3 2 Kysymyksiä Mikä? Mis? Missä? Kus? Milloin? Millal? Miksi? Miks? Kuka? Kes? Kuinka? Kuidas? Millainen? Milline? Kuinka kaukana? Kui kaugel? Kuinka kauan? Kui kaua? Kuinka paljon? Kui palju? Paljonko maksaa? Kui palju maksab? Milloin kauppa avataan? Millal kauplus avatakse? ...suljetaan? ...suletakse? Mitä se tarkoittaa suomeksi? Kuidas see on soome keeles? Vastakohtia hyvä/huono hea/halb lyhyt/pitkä lühike/pikk iso/pieni suur/väike kallis/halpa kallis/odav kuuma/kylmä kuum/külm nuori/vanha noor/vana uusi/vanha uus/vana matala/korkea madal/kõrge
Vastaanotto on ensimmäisessä kerroksessa. 2. Mitä vastaanotossa myydään? Vastaanotossa myydään kaupunkikarttoja, sanomalehtiä, postikortteja, postimerkkejä, virvoitusjuomia ja kaikenlaista muuta käyttötavaraa. 3. Mihin aikaan huone pitää luovuttaa? Huone pitää luovutta kello 12. 4. Montako henkeä mahtuu auditorioon? Entä isoon konferenssisaliin? Auditorioon mahtuu 80 henkeä. Komferenssisaliin mahtuu 300 henkeä. 5. Kuinka monta saunaa hotellissa on? Hotellissa on 3 erilaista saunaa - : tavallinen suomalainen sauna, höyrysauna ja infrapunasauna. 6. Onko aamusauna hotellivieraalle maksullinen? Aamusauna ei ole hotellivieraalle maksulinen. 7. Mitä kokousvarusteita hotelli tarjoaa? Kaikissa kokoustiloissa on paperitaulu, piirtoheitin, TV, valkokangas, datatykki ja nopea internet-yhteys. 8. Mitä on hotellin edessä ja mitä takana?
missa kus → V bust p mista t → d minin kuhn miksi miles hk → kuinka (vanna) kuidaslkuivana ng ht → nu mieeii mieeega → mp mm mihinaikaan his bell
Soome keel Tervehtimiset Greetings Anteeksi, mutta minä en puhu suomea. I am sorry, but I do not speak Finnish. Puhutteko Te englantia? Do you speak English? Anteeksi, kuinka? Excuse me? Anteeksi, en kuullut. I beg your pardon. Voisitteko toistaa? Could you repeat? Anteeksi, mutta minä en ymmärrä. I am sorry, but I do not understand? Anteeksi, mutta minä en tiedä. Sorry, I don't know. Anteeksi, että olen myöhässä. Excuse my being late. Ei se mitään. No problem. Voisitteko Te auttaa minua? Could you help me?
kovin väga Kreikka Kreeka krooni kroon (Eesti rahaühik) Kruununhaka (kaupunginosa Helsingissä) Kruununhaka (Helsingi linnaosa) kuha koha kuhafile kohafilee Kuhmo (paikan nimi) Kuhmo (koha nimi) Kuhmoinen (paikan nimi) Kuhmoinen (koha nimi) kuin nagu, kui kuinka kuidas kuitenkin siiski, ikkagi kuittaus allkirjaga kinnitamine kuivausrumpu trummelkuivati kuivua kuivada, kuivaks saada kuivuminen kuivamine kuka kes kukaan (ei kukaan) keegi (mitte keegi) kulho kauss kulje (kulkea) mine, liigu (liikuda, käia)
isorokko jne. Ne jotka olivat taitavia työkalujen valmistajia myisivät tuotteitaan muille - viljaa(ruokaa) perheensä elatukseen. Viljan ylijäämän ansiosta alkoi syntyä ammatteja: käsityöläisiä, kauppiaita ja virkamiehiä. Joet toimivat kauppareitteinä vietiin tuotteita ostajille. Ihmiset olivat jatkuvasti liikkeessä omistivat vain sen, minkä pystyivät kantamaan mukanaan. Satokauden päätyttyä ruokaa piti varastoida. Oli tärkeää merkitä muistiin, kuinka paljon kukin yksittäinen viljelijä oli yhteiseen varastoon säilönyt. Aluksi piirrettiin kuva, jonka avulla saatiin merkittyä asia muistiin (paperi savu) Kuvamerkit muuntuivat pian virtaviivaisemmiksi ja samalla vaikeammiksi ymmärtää. Lopuksi alettiin käyttää tavumerkkejä (oli satoja). Tavalliset ihmiset maksoivat hallitsijalle veroa, jotta tämän sotilaat suojelisivat heitä muilta. Yhteiskunta jakautui varallisuuden mukaan hallitsevaan yläluokkaan ja hallittuun alaluokkaan.
1. Ymmärrettävyys ja kognitio samankaltaisuuden havaitseminen 1a: Miten samankaltaisuuden havaitseminen eroaa tehtävissä, joilla mitataan irrallisten sanojen (mukana 'petollisia ystäviä'), irrallisiin virkkeisiin sijoitettujen ja yhtenäisiin teksteihin sijoitettujen sanojen ymmärtämistä? Miten morfologinen samankaltaisuus havaitaan, ja miten se edistää reseptiivistä monikielisyyttä? 1b: Kuinka voidaan määritellä samankaltaisuus ja sen havaitseminen ja mitata niitä morfologisesti rikkaiden viron ja suomen tapauksessa? 2. Ymmärrettävyys ja vuorovaikutus 2a: Kuinka keskinäinen ymmärrettävyys on saavutettavissa virolais-suomalaisessa vuorovaikutuksessa? 2b: Mikä on samankaltaisuuden havaitsemisen rooli vuorovaikutuksen resurssina? 3. Ymmärrettävyys ja taustamuuttujat 3a: Onko ymmärrettävyys symmetristä
JOHDATUS MARKKINOINNIN MAAILMAAN Sissejuhatus turunduse maailma Markkinointi on ihmisten välistä vuorovaikutusta. Turundus on inimeste vaheline vastastikuline mõju. Yritykselle markkinointi on keskein asia. Vaikka olisi kuinka hyviä tuotteita myytävänä, tuotteet eivät todennäköisesti käy kaupaksi, jos niitä ei osata markkinoida. Ettevõtjale on turundamine oluline asi. Isegi kui oleks häid tooteid müügiks, tõenäoliselt ei läheks tooted kaubaks, kui neid ei osata turustada. Asiakas saa markkinoinnin avulla tietoa tuotteista ja voi vertailla vaihtoehtoja. Klient saab turunduse abil teavet toodetest ja võib võrrelda valikuvõimalusi.
puhelinta ja henkilöautoa, joka varmistaa nopean tietokulun ja asiakasviestintä, sekä asiakastapaamisen ja asioiden organisaation. 9 Henkilöstösuunnitelma Yrityksessä on yksi omistaja, joka on alussa ainoa työntekijä. Tältä pohjalta on tarvillinen käsitellä kaikki asioita ja kysymyksiä henkilökohtaisesti, se tarjoaa täydellisen yleiskuvan kaikista pieneista tai isoista ongelmista ja niin on mahdollista ratkaista ongelmia heti. Riippuen siitä, kuinka hyvin ja nopeasti yritys menee käyntiin, on ideana otta töihin yksi kouluttusassistentti ja yksi rekrytointiassistenti. Kirjanpito- ja kouluttajapalvelu ovat ulkopuoliset. 10 Kansainvälisyys ja kansainvälistyminen Voi sanoa, että yritykselle on pieni suunnittelu kansainvälistymiseen, koska ideana on pyydä monta kouluttajia ja heidän tieto-taitoa sekä käytännöt kokemukset Virosta ja Ruotsista lisäksi Suomen kouluttajille.
Toinen, muuttamaton painos. Kustannusyhtio "Juridica" Ky. Helsinki-Jyväskylä,1981 123. Modeen, T. Virkamiesoikeus pääpiirteitäin .Werner Söderström OY. Porvoo-Helsinki, 1976. 124. Niemivuo, M. Valtio ja kunnallinen itsehallinto. Julkisoikeudellinen tutkimus. With on English Summary. Lakimiesliiton Kustannus. Helsinki, 1991 125. Opiskellen Euroopan Yhteisöön. Valtiovarainministeriö, Henkilöosasto; Valtionhallinnon Kehittämiskeskus. Helsinki, 1993 126. Oulasvirta, L. Kuinka kuntaa toimi. 1992 3. uudistettu painos. Suomen Kaupunkiliitto/Kaupunkiopisto. Suomen Kunnalisliitto/Kunnalisopisto 127. Oulasvirta, L. Kunta, valtio ja talous. Kuntien ja valtion taloudellisia suhteita, valtionapujärjestelmää ja kuntien talousongelmia koskeva tutkimus. Tampereen Yliopisto. Kunnalistieeden laitos. Julkaisusarja 1/1992. Tampere, 1992 128. Ryynänen, A.; Lehkonen, R.; Mennola, E. Kunnalisoikeus. Johdatus kunnan oikeudellisen aseman perusteisiin.Vapk-kustannus
Toinen, muuttamaton painos. Kustannusyhtio "Juridica" Ky. Helsinki-Jyväskylä,1981 120. Modeen, T. Virkamiesoikeus pääpiirteitäin .Werner Söderström OY. Porvoo-Helsinki, 1976. 121. Niemivuo, M. Valtio ja kunnallinen itsehallinto. Julkisoikeudellinen tutkimus. With on English Summary. Lakimiesliiton Kustannus. Helsinki, 1991 122. Opiskellen Euroopan Yhteisöön. Valtiovarainministeriö, Henkilöosasto; Valtionhallinnon Kehittämiskeskus. Helsinki, 1993 123. Oulasvirta, L. Kuinka kuntaa toimi. 1992 3. uudistettu painos. Suomen Kaupunkiliitto/Kaupunkiopisto. Suomen Kunnalisliitto/Kunnalisopisto 124. Oulasvirta, L. Kunta, valtio ja talous. Kuntien ja valtion taloudellisia suhteita, valtionapujärjestelmää ja kuntien talousongelmia koskeva tutkimus. Tampereen Yliopisto. Kunnalistieeden laitos. Julkaisusarja 1/1992. Tampere, 1992 125. Ryynänen, A.; Lehkonen, R.; Mennola, E. Kunnalisoikeus. Johdatus kunnan oikeudellisen aseman perusteisiin
annaabi.ee 
