1986. joulukuussa naimisiin Matti Tiina Hassineniga. 1987. vuoden tammikuussa lähetettiin Nykänen Keski-Euroopan neljän hypähtäävuoria kulkealt jälleen alkoholin liiallisen käytön ja urheilijat asiattomasta käyttäytymisestä jälkeen kotiin. Lokakuussa syntyi Matti ja Tiina perheeseen poika Sami. 1988. helmikuuta hüppas Matti suuren vuoren kilpailujen ensimmäisellä kierroksella mäerekordi 118,5 metriä, toisella kierroksella oli 107-metrin varjon aukeaminen ja niiden pelien toinen kultamitali oli taskussa. Aivan kuten suuren vuoren voitto, oli myös normaalmäe voitto ylivoimaisesti. Seuraavana päivänä järjestettiin suuren vuoren tiimeiksi kilpailu. Myös tässä teki Matti päivän pisimmän hüpped 115,5 ja 114,5 metriä. Kolmen kultamitali voitton oli Matti Nykänen Calgary olympialaisten onnistuneita urheilija. Kun onnistuneen olympiale alkoi Matti yhä päästävä sanomalehtien puhutaan, mutta ei oma urheiluun tulosten suhteen
ominaisuutena, vaan sen katsotaan olennaisesti kuuluvan monikieliseen kommunikaatioon dynaamisena prosessina. Monikielisissä tilanteissa ei tarvitse edellyttää kielten välistä geneettistä läheisyyttä, vaan ymmärtämisprosesseissa voidaan turvautua esimerkiksi keskeisenä pidettyyn päättelyyn, jonka katsotaan perustuvan paitsi lingvistiseen myös maailmantietoon. Reseptiivisen monikielisyyden rinnalla voitaisiinkin puhua yleisemmin lingua receptivasta (LaRa). Sillä tarkoitetaan niiden lingvististen, mentaalisten, interaktiivisten ja kulttuurienvälisten kompetenssien kokonaisuutta, jotka aktivoituvat, kun kuulija passiivisella kielellään havainnoi puhujan lingvististä toimintaa tai puhuja koettaa kontrolloida ymmärtämisprosessia. Suullisessa interaktiossa ymmärtämistä edistäviin kielellisiin keinoihin sisältyy muun muassa nonverbaalisia signaaleja, sanoman perillemenon estymisen toteamista ja kaikukysymyksiä. Sanaston tasolla puhuja
................................................. 8. Myöhästyin bussista. . .................................................................................................. NÄITAVAD ASESÕNAD TÄMÄ – TUO – SE / NÄMÄ – NUO – NE Nimetav tämä nämä tuo nuo se ne Omastav tämän näiden/näitten tuon noiden/noitten sen niiden/niitten Akusatiiv tämä/tämän nämä tuo/tuon nuo se/sen ne Osastav tätä näitä tuota noita sitä niitä Sisseütlev tähän näihin tuohon noihin siihen niihin
Perheessä opitut kulutustottumukset ovat yleensä pysyviä. Perekonnas õpitud tarbimisharjumused on tavaliselt püsivad. Muut viiteryhmät tarkoittavat kaikkia niitä ihmisen elinpiirissä olevia ryhmiä, joihin kuulutaan tai halutaan samaistua. Muud sihtrühmale tähendavad kõiki neid inimesi elukeskkonnast rühmi, kuhu kuulutakse või tahetakse samastuda. Viiteryhmät vaihtuvat, niiden merkitys voi muuttua ihmisen elämänkaaren myötä, ja ne vaikuttavat hyvin eri tavalla ostamiseen. Sihtrühmad vahetuvad, nende olulisus võib muutuda inimese elutsükli jooksul, ja need mõjutavad väga erineval viisil ostmist. Jäsenryhmät ovat ryhmiä, joissa ollaan jäsenenä > työ - tai kouluyhteisö, harrastusryhmä, ammattiliitto jne. Liikmesrühmad on grupp, kus ollakse liikmena töö või kool, harrastusgrupp, ametiühing jne.
Pea kinni bioloogiliselt põhjendatud lõikus- aegadest! Parim lõikusaeg on puude aktiivne kasvuaeg. Sobib ka varakevad. Lõigata ei tohi alates pungade puhkemisest kuni täieliku leh- teminekuni. Mahlajooksuga liike tuleb lõigata ainult kesksuvel. 24 KASUTATUD KIRJANDUS Aaspõllu, A. 2007. Mida istutada parki. Eesti parkide almanahh. Muinsuskaitseamet, keskkonnaministee- rium. Bäckström, P.-J. 1996. Puut, niiden biologia ja hoito. Viherympäristöliitto, Helsinki. Järve, S. 2006. Puuseened pargi- ja ilupuudel. Maalehe Raamat. Järve, S.; Eskla, V. 2009. Puude ja põõsaste lõikamine. Varrak, Tallinn. Kärkkäinen, M. 2007. Puun rakenne ja ominaisuudet. Metsäkustannus OY, Hämeenlinna. Laas, E. 1987. Dendroloogia. Valgus, Tallinn. Niine, A. 1976. Haljastaja käsiraamat. Valgus, Tallinn. Nutt, N. 2007. Ükski park ei saa kunagi valmis. Eesti parkide almanahh. Muinsuskaitseamet, keskkonnami-
annaabi.ee 
