kännykkä……, teidän kohderyhmä……, meidän lento……, heidän lääkäri……, minun maku……, teidän palvelu……, heidän mönkijä……, hänen pihvi……, hänen pysäkki……, meidän toimisto…… . 6 KAS-KÜSIMUS Soome keeles moodustatakse kas-küsimus –ko liite abil, mis liidetakse alati küsi- muse esimesele sõnale (sellele, millele küsimus on suunatud). Hän on kotoisin Haapsalusta. Onko hän kotoisin Haapsalusta? Sinä puhut ruotsia. Puhutko (sinä) ruotsia? Eitavates lausetes lisatakse –ko/–kö eitussõnale: Sinä et ole vastaanottovirkailija. Etkö sinä ole vastaanottovirkailija? Te ette ole töissä. Ettekö te ole töissä? Harjutus 4. Moodustage kas-küsimus. 1. Sinä olet kerroshoitaja. ................................................................................................ 2. Sinä et ole huoltomies. . .............................................................................................
kansalliseepoksen, Kalevalan, ja Kantelettaren kokoajana. Hän toimi myös kielentutkijana, lääkärinä sekä suomalaisen kasvitieteen suurena vaikuttajana. Elias Lönnrot syntyi Sammatissa vuonna 1802. Lönnrotin aikana oli vaikea saada koulusivistystä, mutta hänet kuitenkin lähetettiin Tammisaareen vuonna 1814. Lönnrott opiskeli Turun katedraalikoulussa vuosina 1816-1818, silloin hän oppi muun muassa ruotsia ja latinaa. Rahaa opiskeluihinsa Lönnrot hankki ompelemalla vaatteita ja kiertelemällä ympäriinsä laulavana teininä. Hänet rahat kuitenkin loppuivat ja Lönnrotin oli pakko lopettaa opiskelu. Lönnrot pääsi kuitenkin pienellä avustuksella opiskelemaan Porvoon lyseoon, mutta hän muutti kuitenkin pian Hämenlinnaan, missä hän pääsi apteekkarin oppilaaksi. Lönnrot järjestettiin kuitenkin nopeasti
monikielisyyden teoriaa. Merkittävä uusi ulottuvuus on myös se, että huomio kiinnitetään sukukielten oppimisen symmetrisyyteen: tuottavatko samat seikat ongelmia sekä virolaisille että suomalaisille sukukieleen tutustuville. Hankkeen uusia avauksia on verrata puhujan äidinkielen vaikutusta ymmärtämiseen. Vanhastaan tiedetään, että suomenruotsalaisten on helpompi ymmärtää tanskaa ja norjaa kuin suomalaisen, joka osaa ruotsia. Hankkeessa on tarkoitus testata niitä väitteitä, joiden mukaan sellaisen kohdekieleen tutustujan, jonka L1 kuuluu typologisesti eri ryhmään mutta joka osaa kohdekielen sukukieltä hyvin, on helpompi oppia kohdekieltä. Halutaan selvittää, miten yhtäältä eroaa äidinkielenään suomea puhuvan ja suomea taitavan suomenruotsalaisen kyky ymmärtää viroa, toisaalta viroa äidinkielenään puhuvan ja viroa taitavan vironvenäläisen kyky ymmärtää suomea
* Hän/se muodon pääte on erilainen kuin normaalisti verbeissä. ** Pääte on toinen samanlainen vokaali. 1. Olla-verbi harjoitus 2. Puhua-verbi harjoitus 3. Kirjoita oikea verbimuoto. KYSYMYS Kysymyksen pääte ko tai kö lisätään verbimuodon perään. minä olen + ko Olenko minä ensimmäinen? puhun + ko Puhunko minä liian kovaa? sinä olet + ko Oletko sinä suomalainen? puhut + ko Puhutko sinä ruotsia? hän (se) on + ko Onko hän väsynyt? Onko se iso? puhuu + ko Puhuuko hän sinulle? me olemme + ko Olemmeko me viimeiset? puhumme + ko Puhummeko me huomenna lisää? te olette + ko Oletteko te kotona? puhutte + ko Puhutteko te englantia? he ovat + ko Ovatko he naimisissa? puhuvat + ko Puhuvatko he liian hiljaa? Passiivin konditionaali
annaabi.ee 
