läheiseen kielisukulaisuuteen. Keskinäistä ymmärrettävyyttä ei pidetä kielten luontaisena ominaisuutena, vaan sen katsotaan olennaisesti kuuluvan monikieliseen kommunikaatioon dynaamisena prosessina. Monikielisissä tilanteissa ei tarvitse edellyttää kielten välistä geneettistä läheisyyttä, vaan ymmärtämisprosesseissa voidaan turvautua esimerkiksi keskeisenä pidettyyn päättelyyn, jonka katsotaan perustuvan paitsi lingvistiseen myös maailmantietoon. Reseptiivisen monikielisyyden rinnalla voitaisiinkin puhua yleisemmin lingua receptivasta (LaRa). Sillä tarkoitetaan niiden lingvististen, mentaalisten, interaktiivisten ja kulttuurienvälisten kompetenssien kokonaisuutta, jotka aktivoituvat, kun kuulija passiivisella kielellään havainnoi puhujan lingvististä toimintaa tai puhuja koettaa kontrolloida ymmärtämisprosessia. Suullisessa interaktiossa
yhteyksissä. Vanhat toimitilat Helsingin Katajanokalla kävivät pieniksi. Paahtimo ja pakkaamo muuttivat Vuosaareen uusiin, ajanmukaisiin tiloihin vuonna 1968. Presidentti Urho Kekkonen juhlisti vihkiäisiä läsnäolollaan. Henrik Paulig toi ulkomaan tuliaisinaan ajatuksen ammattimaisesta kuluttajien palvelusta ja vuonna 1971 avattiin Paula-palvelu. Se paitsi neuvoi ja opasti kuluttajia puhelimitse ja kirjeitse myös tuotti innostavia ruokaohjekirjasia ja piti tuotteisiin liittyviä neuvontailtoja. Paula-tyttö kiersi kaupoissa ja kahviloissa opastamassa. Vuonna 1980 ammattilaiset saivat oman opinahjon, kun Paulig avasi Kahvi-instituutin kahvikulttuurin vaalijaksi. 1990-luku oli Pauligille kansainvälistymisen ja kaupunkirakentamisen vuosikymmen. Vuosaareen nousi kokonainen tytärkaupunki kauppakeskuksineen ja liikerakennuksineen.
• Vanim tulirelv arkebuus leiti Keilast • Tehiskummi leiutas • Dialektism - murdeline element kirjakeeles (leksikaalne, foneetiline või grammatiline) 5 Neologisme: Nima, nide - tihe, vuplid, nuppel, nürmik - nürikuulja, tõõne - jäärapäine, lave - avatud jutt, rõngel - baranka, nakar - kreeka pähkel, rõõnama - peale kaebama, öördama - mustama, hola - folk, velbas - kaval, vibe - nõtke, väisama, eede, paitsi, türp, rait, pelutama, mültuma, müübima, soveldama - sobivaks tegema, võstma, põkk, põrpiv, arp. Eesti keeles on viis kõneviisi: kindel, tingiv, käskiv, kaudne, möönev (hüpaku). Maailma keelte hulgas on eesti keel raskuse poolest viiendal kohal. Grammatilised keeletüübid: 1. Analüütiline - laua peale, kõrva peale 2. Aglutinatiivne - lauale, kõrval 3. Flektiivne (muutub tüvi) - mao, toa 6
evima roim vilgas mõrv muie olbama e vaatlema reelama e maalt välja saatma naasma relv hubane jõhker ese rünu e kuulujutt ei ünna e ei mõjuta/ ei koti nentima laip imal pihtima õõv e õud lürn e surilina luger e luukere (algul) !5 Neologisme: Nima, nide tihe, vuplid, nuppel, nürmik nürikuulja, tõõne jäärapäine, lave avatud jutt, rõngel baranka, nakar kreeka pähkel, rõõnama peale kaebama, öördama mustama, hola folk, velbas kaval, vibe nõtke, väisama, eede, paitsi, türp, rait, pelutama, mültuma, müübima, soveldama sobivaks tegema, võstma, põkk, põrpiv, arp. Eesti keeles on viis kõneviisi: kindel, tingiv, käskiv, kaudne, möönev (hüpaku). Maailma keelte hulgas on eesti keel raskuse poolest viiendal kohal. Grammatilised keeletüübid: Analüütiline laua peale, kõrva peale Aglutinatiivne lauale, kõrval Flektiivne (muutub tüvi) mao, toa
annaabi.ee 
