Saa nähdä, miten käy. Ja lopussa... Ei se Augnite kai mitään turvallisuudentunnetta tuonutkaan, ohimenevä kohtaus se kai vain oli. Erkki joutui työttömäksi, mutta pääsi muutoin pälkähästä autohomman suhteen. Sirkka ja Erkki muuttavat erään "ämmän" taloon (ilmaus "ämmä" muuten ärsyttää minua koko kirjan lopun ajan!). Aluksi sujuu ämmän kanssa ihan hyvin, Erkki ulkoiluttaa hänen koiraansa, eikä sirkankaan kanssa ole suuria ongelmia, mutta sitten Sirkka eräänä yönä pimahtaa Erkille, ja herättää ämmän, jonka jälkeen välit häneen menevät. Lukupäiväkirja; Tuomas Airaksinen, 1.1 Erkki kirjoittelee romaaniansa Hannusta, ja saakin vietyä sitä eteenpäin. Samalla hän tekee rahanhankintamielessä käännöstyötä jostain muusta kirjasta. Romaanissa Hannu kiertelee Eurooppaa
alla). 1947- 1991 Virossa ei ollut omaa järjestelmää, eikä mitään omaa. Maa oli täysin Neuvostoliiton hallituksen alla. Neuvostoliitto järjesti kaikkia maan asioita. Silloin kaikki kävivät töissä, mutta rahaa maksettiin niin vähän, että sitä ei jäänut koskaan yli, siksi kaikki ihmiset olivät iloisia jo pienistä asioista. Kasvatus: Lasten kasvatus muistuti nykyaikaista armeijaa. Lasten oli pakko käydä päiväkodissa. Kaikkia ongelmia lasten kanssa ratkaisettiin pelottamisella, esimmerkiksi aikuiset pelottivat pieniä lapsia, että ne eivät pääsee kotiin, jos he eivät syö kaikkea, mitä on lautasella. Päiväkodissä oli pakko opettella runoa Leeninistä: ,,Minä olen pieni tyttö, leikin ja laulan, minä en ole nähnyt Leeniniä, mutta minä rakastan häntä." Mutta kaikki ei ollut huonoa, hyvä puoli oli se, että lapset kunnioittivat vanhemmia ihmisiä eli lapsissa kasvattettiin kuuliaisuutta,
tarkempia määritelmiä ja sen asteen arviointiin olisi kehitettävä menetelmiä. Myös testattavien selonteot ymmärtämistä edistävistä ja estävistä seikoista sekä hyödynnetyistä strategioista antavat arvokasta lisätietoa. Nämä tarkennukset kehittävät omalta osaltaan reseptiivisen monikielisyyden teoriaa. Merkittävä uusi ulottuvuus on myös se, että huomio kiinnitetään sukukielten oppimisen symmetrisyyteen: tuottavatko samat seikat ongelmia sekä virolaisille että suomalaisille sukukieleen tutustuville. Hankkeen uusia avauksia on verrata puhujan äidinkielen vaikutusta ymmärtämiseen. Vanhastaan tiedetään, että suomenruotsalaisten on helpompi ymmärtää tanskaa ja norjaa kuin suomalaisen, joka osaa ruotsia. Hankkeessa on tarkoitus testata niitä väitteitä, joiden mukaan sellaisen kohdekieleen tutustujan, jonka L1 kuuluu typologisesti eri ryhmään mutta
puhelinta ja henkilöautoa, joka varmistaa nopean tietokulun ja asiakasviestintä, sekä asiakastapaamisen ja asioiden organisaation. 9 Henkilöstösuunnitelma Yrityksessä on yksi omistaja, joka on alussa ainoa työntekijä. Tältä pohjalta on tarvillinen käsitellä kaikki asioita ja kysymyksiä henkilökohtaisesti, se tarjoaa täydellisen yleiskuvan kaikista pieneista tai isoista ongelmista ja niin on mahdollista ratkaista ongelmia heti. Riippuen siitä, kuinka hyvin ja nopeasti yritys menee käyntiin, on ideana otta töihin yksi kouluttusassistentti ja yksi rekrytointiassistenti. Kirjanpito- ja kouluttajapalvelu ovat ulkopuoliset. 10 Kansainvälisyys ja kansainvälistyminen Voi sanoa, että yritykselle on pieni suunnittelu kansainvälistymiseen, koska ideana on pyydä monta kouluttajia ja heidän tieto-taitoa sekä käytännöt kokemukset Virosta ja Ruotsista lisäksi Suomen kouluttajille.
annaabi.ee 
