• “See teekond”, “Uusaasta öö”, “Maikuine lumi”, “Põletatud oranž, “Kamala kissa” Paavo Haavikko - luuletaja Paavo Rintala - “Pojat” Veikko Huovinen - “Hirri” • Lähtus soome traditsioonilisest rahvaelukujutusest 60ndad • 1960-luku oli osallistuvan kirjallisuuden vuosikymmen. Maailma haluttiin tehdä paremmaksi mahdollisimman nopeasti. Ylioppilasälymystö, taiteilijat ja kirjailijat halusivat päättää kehityksen suunnan. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden nimissä noustiin barrikadeille banderolleja liehuttamaan. esimesed pagulased Timo K. Mukka (1944—1973) • Traagiline saatus, teemadena erootika, usk, Lapimaa elu • Maa on patuste laul, Pentti Saarikoski (1937—1983) luuletaha • aktiivne kommunist, aga Etuskuntasse ei saanud • luulekogu "Mitä tapahtuu todella? Hannu Salama (s. 1936) • Siinä näkijä, missä tekijä 70ndad
oli taantuva väestökehitys. Euroopan väestö oli alkanut vähentyä Rooman valtakunnan viimeisinä vuosisatoina ja kehitys jatkui myös 500700-luvuilla. Väestön vähenemisen seurauksena Eurooppa autioitui ja taloudellinen aktiivisuus väheni.. Vasta 800-luvulta alkaen Euroopan väestö alkoi kasvaa. Länsi-Rooman valtio ja yhtenäinen imperiumi Germaaniheimot olivat esikuvina feodalismi hallintojärjestelmä kehityksen jälkeen. Yhteiskunnallisen vallankäytön näkökulmasta keskeistä oli kuitenkin varhaiskeskiajalla läntiseen Eurooppaan jäänyt valtatyhjiö, kun Rooman valtakunnan hallinto oli hävinnyt pois. Yhden selkeän vallankäyttäjän sijaan valta oli hajautunut monelle keskenään sotivalle kuninkaalle. Läänityksen saaja eli vasalli sai puolestaan toimia saamansa alueen ylimpänä vallankäyttäjänä, ja hän sai myös kerätä verot. Kuninkaalta läänityksen saanut henkilö saattoi edelleen läänittää
helposti tunnistettavat sanat. Myös informanttien hyödyntämien käyttökelpoisten strategioiden jäljittämisestä on etua, ja ne soveltuvat viro tai suomi toisena kielenä -pedagogiikan kehittämiseen. Soveltuvien strategioiden, kuten samankaltaisuuden havainnoinnin tai maailmantiedon hyväksikäytön, tietoinen opettaminen on taloudellinen ratkaisu kaikille oppijoille tai muuten virosta/suomesta kiinnostuneille. Hankkeen yhteiskunnallisen merkitys rakentuu ennen kaikkea tulosten sovellettavuuden ja sitä kautta monikielisyyden edistämisen varaan. Yleistajuisten julkaisujen kautta tietoa pyritään levittämään mahdollisimman laajalle. Reseptiivisen monikielisyyden edellytysten parantaminen helpottaa esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden ja vilkkaan matkailun vuoksi enentyneitä kontakteja virolaisten ja suomalaisten välillä. Kyky käyttää äidinkieltään on voimaannuttava kokemus, joka
annaabi.ee 
