Kun Baltian maat avautuivat Neuvostoliiton hajottua, Paulig aloitti ensimmäisten joukossa yhteistyön vanhojen kauppakumppaneiden kanssa. Oma paahtimo valmistui Tallinnan Saueen vuonna 1993. Paulig toimi yli 50 vuoden jälkeen jälleen Eestissä. Venäjällä kaupankäynnin keskukset olivat Pietari ja Moskova, joihin Paulig perusti omat myyntitoimistot. Kahvimaailma laajeni, kun trendikahvilat ja ravintolat loivat uusia perinteitä. Uuden vuosituhannen kunniaksi Paulig esitteli suomalaisille uuden kahvialan ammattilaisen baristan. Pienestä siirtomaatavarain kaupasta on kehittynyt 130 vuodessa kansainvälisesti merkkituotteiden parissa toimiva Paulig-konserni, jossa Oy Gustav Paulig Ab vastaa kahviliiketoiminnasta. Kasvusta huolimatta toiminnan perusajatus on säilynyt samana: tarjota parhaita laatutuotteita kuluttajien tarpeisiin. Tuotteet
aikavyöhykkeet, kaupunkikehitys eli kaupungistuminen, naisten asema parani, Työntekijöiden vapauttaminen maatalousyrityksistä auttoi myös teknologian kehittämisessä. VALITSE SOPIVA VUOSILUKU 1500-LUVUN ALUSSA: 1402-1502-1602 1000-LUVUN ALUSSA: 1050-1500-1005 300-LUVUN ALUSSA eKr. : 302-398-298 eKr. ENSIMMÄISELLÄ VUOSISADALLA: 120-1002-22 19.VUOSIDADAN PUOLIVÄLISSÄ: 1950-1850-195 NELJÄNNEN VUOSISADAN LOPULLA eKr. 499-401-301 eKr. TOISEN VUOSITUHANNEN LOPULLA: 2099-1999-299 Berliinin muuri murtui, Hiroshima pommi, Neuvostoliiton hajoaminen, 9/11, ensimmäinen mies kuussa 1.Esihistoria (aika ennen kirjoitustaitoa) 2.Varhaiset korkeakulttuurit (jokilaaksokulttuurit 3.Antiikin maailma (Välimeren alueen kulttuuripiirit Kreikka ja Rooma) 4.Keskiaika 5.Uusi aika (löytöretket ja maailmankauppa) 6.Uusin aika (teollistuminen) 7.Nykyaika 19-14 (tai 1945 - ...)
keskitytään nimenomaan viron ja suomen samankaltaisuuden merkityksen tarkasteluun, unohtamatta kuitenkaan väärin ymmärtämistä ja kieltenvälisiä eroja. Muualla Euroopassa on herätty hyödyntämään läheisten sukukielten keskinäistä ymmärrettävyyttä ja aihetta on tutkittu aktiivisesti. Aiemmin kohteina on ollut muun muassa intiaanikieliä ja skandinaavisia, romaanisia ja slaavilaisia kieliä. Viime vuosituhannen lopulta on tutkittu myös sitä, miten hyvin hollannin puhujat ymmärtävät friisiä ja afrikaansia. Yhden alan perusteoksen, Ten Thijen ja Zeevaertin toimittaman Receptive Multilingualism (2007) on julkaissut työnsä jo loppuun saattanut Research Center on Multilingualism (University of Hamburg). Uusia näkökulmia tutkimukseen avaavat julkaisujen International Journal of Bilingualism ja International Journal of Multilingualism hiljattain ilmestyneet teemanumerot. Lisäksi Freiburgin
annaabi.ee 
