B: En halua, Mitä peruna maksaa`? A: Se on kymmenen euroa. B: Saanko puoli kiloa? Ja porukka tilliä myös hyvä! A: Tässa, olkaa hyvä, entä muuta? B: Ovatko tomaatit ulkomaisia tai kotimaisia? A: Ulkomaisia. Haluatko lanttua tai kukkakaalia? B : En halua. Pussi on jo liian vaikea 2. A: Päivää! Entä Teille? B: Saanko puoli kilo jauhelihaa ja naudanlihaa, nakkipaketin, sata grammaa kinkua? A: Kinku on loppu, haluatko makkaraa? B: En halua. Sitten otan vielä leipää, voita. Kumpi on halvempi kahvikerma tai kuohukerma? Otan halvempaa A: Kaiki tämä? B: Haluan vielä kaakaota ja vihreää teetä. mikä lajia jäätelöä teillä on? A: jäätelö on loppu, suosittelen puuviljakooki. B: En halua. Kiitos 3. A: Hyvää iltaa, tässä ruokalista B: Osaatteko suositella jotakin hyvää alkuruokaa? A: Meillä on erinomainen kalakeitto ja sosekeitto. B: Otaisin sosekeito, sitten pääruoan paistettua lihaa, mitä tarjoat lisakkeeksi?
Postimees, 16. märts. 22.11.2015. http://www.postimees.ee/3124785/darja-saar-venekeelse-kanali-eesmark-on-panna-vaatajaid- tundma-end-uhiskonna-taisvaartuslike-liikmetena Langen, L. (2015). Vene telekanal ETV+ kohta: väga raske on võita kohalike venekeelsete usaldust Venemaad mustates. Kasutatud 22.11.2015. http://www.delfi.ee/news/paevauudised/valismaa/vene-telekanal-etv-kohta-vaga-raske-on- voita-kohalike-venekeelsete-usaldust-venemaad-mustates?id=72543945 Lobjakas, A. (2015). Ahto Lobjakas: ETV miinus. Postimees, 2. august. Kasutatud 22.11.2015. http://pluss.postimees.ee/3280837/ahto-lobjakas-etv-miinus Loonet, T. (2011). «Vabariigi kodanikud»: venelastele on vaja saateid vene kogukonnast. Postimees, 15. märts. Kasutatud 22.11.2015. http://www.postimees.ee/403344/vabariigi- kodanikud-venelastele-on-vaja-saateid-vene-kogukonnast Mihelson, H. (2014)
1 iso tomaatti 3 isoa tomaattia 1 sämpylä 2 sämpylää kahvi kuppi kahvia basilika nippu basilikaa Kun sanan perusmuodon lopussa on e, pääte on tta tai ttä. pesujauhe pesujauhetta kirje 2 kirjettä perhe 3 perhettä Kun sanan perusmuodon lopussa on konsonantti tai kaksi vokaalia, pääte on ta tai tä. tee teetä 1 puu 10 puuta voi voita 1 televisio 3 televisiota 1 radio 2 radiota 1 taimen pari taimenta 1 avain 2 avainta 1 mies 5 miestä Kun sanan perusmuodon lopussa on si, partitiivi on erilainen. vesi vettä 1 käsi 2 kättä 1 kuukausi 12 kuukautta Kun sanan perusmuodon lopussa on hi, ni, ri tai li partitiivi on erilainen. Pääte on ta tai tä. lohi lohta sieni sientä hiiri hiirtä
polnud jaanud taielikke kodanike oiguseid venemaa ja rumeenia. 2009-05-21 rassiteooria. Johann Friedrich Blumenbach. Arthur de Gobineau. lugemise ja kirjutamise edenemine rahva seas. 19. Saj oli selles suhtes murrang. Tuleb r]hutada, et murrang mis joudis massidesse oli yks oluliseid yhiskonna moderniseerumise aspekte. See avas uusi teid paljudesse sektoritesse. See oli oluline ka rahvusliku liikumise jaoks. Toolised said haridusega oskama endale rohkem oiguseid voita. 19. Saj keskel oli koige parem kirjaoskus soomes ja rootsis 89%, SBs 70-80%, prm ja belgias 67%, itaalias ja hispaanias 30-40%, venemaal 10%, eestis 75%. Ligi 100%lse kirjaoskuseni jouti 20saj alguses SB, Hollandis ja Saksamaal. Protestantlikes riikides kirjaoskus suurem kui katolikes. Pyydlus kogu elanikkond kirjaoskuse tasemele viia oli saanud valdavaks kogu euroopas. Ka rahva suhtumine muutus. Enne seda olid lapsed olulised toojouks. Algharidus muutus loomulikuks
annaabi.ee 
