TAIDEMUSEO KUMU Kumu on Tallinnan Kadriorgin puistossa sijaitseva taidemuseo. Kyseessä on Baltian suurin taidemuseo, joka on myös eräs koko Pohjois-Euroopan suurimmista. Se esittelee virolaista taidetta 1700–2000-luvuilta. Museossa on pysyviä perusnäyttelyitä ja vaihtuvia näyttelyitä. Kumun perusnäyttelyssä on esillä sekä klassista että nykytaidetta ja kaikkea siltä väliltä. Vaihtuvat näyttelyt koostuvat sekä ulkomaisesta että virolaisesta modernista ja nykytaiteesta. Kumu valittiin toukokuussa 2008 vuoden eurooppalaiseksi museoksi.
siinä tapauksessa hopi hopi Teletorniin. Torni rakennettiin alunperin vuoden 1980 Moskovan kesäolympialaisia varten, joiden purjehduskilpailut kisattiin Tallinnassa. Neuvostoliiton aikana televisiotorni toimi myös vapaa-ajanviettopaikkana, jossa järjestettiin erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Tornilla oli myös tärkeä rooli Viron uudelleenitsenäistymisessä, sillä kun puna-armeijan tankit vuonna 1991 vyöryivät kohti Tallinnaa, niin kaksi rohkeaa virolaista poliisia asettuivat torniin puolustamaan sitä. Eihän kaksi poliisia olisi armeijalle mitään mahtanut, mutta tuosta tapauksesta tuli yksi Viron uudelleenitsenäistymisen suurimmista symboleista.
tähenduslikum ja tihedam kui varasemad sissekanded. Seal jagas ta päevikuga ka neid mõtteid, mida muidu oleks ta jaganud inimestega enda ümber. Looming: Luulekogud "Kevad Astrahanis: luuletusi 19921999" (Tallinn 2000) "Simunapäev" (Tallinn 2003) "Luigeluulinn" (Tallinn 2004) "Kaitseala" (2005) "The Drums of Silence" (Oleander Press, 2007) Tema luuletusi on soome keeles ilmunud antoloogias "Kivikuu: virolaista runoutta" (Helsingi 2002) Proosaraamat "Pillipuhujanaine ja pommipanijanaine. Uudisjutud ja kirjad" (Tallinn 2006) Tõlked Fredrick Forsyth, "Iirimaal mürgimadusid ei ole" (Rapla 1995, inglise keelest) Penelope Fitzgerald, "Taevasinine lill" (Tallinn 1999, inglise keelest). Robert Bly, "Ürgmees: raamat meestest" (Tallinn 2002, koos Andres Ehini ja Taavi Tatsiga inglise keelest) Veno Taufer, Kalapäise rahva karjed ja loitsud [luuletused]
Ta soovib, et saaks rääkida kas puude või loomadega. Loodususk on talle väga lähedane ja seepärast jutustavad enamus tema kirjutatud luuletustest just loodusest. Kristiinal on 5 luulekogu: · ,,Kevad Astrahanis: luuletusi 19921999" (Tallinn 2000) · ,,Simunapäev" (Tallinn 2003) · ,,Luigeluulinn" (Tallinn 2004) · ,,Kaitseala" (2005) · ,,The Drums of Silence" (Oleander Press, 2007) Tema luuletusi on soome keeles ilmunud antoloogias "Kivikuu: virolaista runoutta" Kevad Astrahanis Valge Volga mu maja ees peatub Astrahanis on kevad aprikooside õitesajus tänavad ligunevad. Mu rõdultlaskumisrõõm su silmade janused vaasid see on kevad Astrahanis vihmast voolavad tuuleklaasid. Elo Viiding Pseudonüüm Elo Vee. Ta on eesti luuletaja, kes on sündinud 1974. aasta 20. märtsil. Tema isa oli poeet ja näitleja Juhan Viiding. Elo usub, et tal on olnud tõeliselt õnnelik lapsepõlv. Ta ei
· "Vargamäe vanad ja noored tembutavad jälle" (2005) · "Aabitsa kukk" (2006, Eesti Keele Sihtasutus) · "Leiutajateküla Lotte" (2006, Eesti Joonisfilm) · "Mees, kes teadis ussisõnu" (2007) · "Sürrealistid" (näidendiraamat; 2007, Eesti Draamateater) · "Voldemar" (näidendiraamat; 2007,Eesti Draamateater) · "Ivan Orava mälestused. Minevik kui helesinised mäed" (2008; Varrak) Soomekeelses tõlkekogumikus "Tallinnasta pois groteskia virolaista proosaa" (Absurdia,2003 ) ilmusid Kivirähu jutud "Miesten kongressi" (tõlkija Petteri Aarnos ) "Vahva nainen" (tõlkija Seija Kerttula) ja "Ugri" (tõlkija Iiris Heino ). [3] 2.1 Loomingu paremik " Ivan Orava mälestused" 1995,2001 "Kaelkirjak" 1995,2001 "Õlle kõrvale" 1996 "Kalevipoeg" 1997 "Pagari piparkook" 1999 "Sirli,Siim ja saladused" 1999 "Rehepapp ehk November" 2000 " Mees, kes teadis ussisõnu" 2007 5 2.2 Näidendid
· "Kaka ja kevad" (2009, Varrak); vene keeles " " (Varrak 2010); läti keeles "Kaka un pavasaris" (Liels un mazs 2012) · "Jumala lood" (2009, Eesti Päevaleht) · "Vombat" (näidendiraamat; 2011) · "Kevadine Luts" (2012, Loomingu Raamatukogu) · "Lood" (2012, Eesti Keele Sihtasutus) · "Maailma otsas. Pildikesi heade inimeste elust" (2013, Eesti Keele Sihtasutus) · Soomekeelses tõlke kogumikus "Tallinnasta pois groteskia virolaista proosaa"(Absurdia, 2003) ilmusid Kivirähki jutud "Miesten kongressi" (tõlkija Petteri Aarnos), "Vahva nainen"(tõlkija Seija Kerttula) ja "Ugri"(tõlkija Iiris Heino). 1.3 Autori poolt kirjutatud tsenaariumid · "Setu vurle küüsis" (1993) · "Keegi veel" (1997) · "Tom ja Fluffy" (1997) · "Libarebased ja kooljad" (1998) · "Saamueli Internet" (2000) · "Lotte reis lõunamaale" (2000) · "Lepatriinude jõulud" (2001) · "Leiutajateküla Lotte" (2006)
Sanotun tai luetun ymmärtämiseksi tarvitaankin aktiivista työskentelyä, monentasoista päättelyä. Aktiivinen työskentely ymmärryksen luomiseksi voi olla myös jaettua. Ongelmien esiintyessä monikielisessä vuorovaikutuksessa ne pyritään ratkaisemaan yhdessä. Neuvottelemisen merkitys korostuu, koska monikielisissä keskusteluissa kommunikaation ehdot ja strategiat eivät ole niin vakiintuneita kuin yksikielisissä. Monikielistä suomalais-virolaista vuorovaikutusta koskeva oletus on, että kielten keskinäinen ymmärrettävyys kasvaa vuorovaikutuksen osallistujien yhteisissä kielellisissä ja ei-kielellisissä toiminnoissa. Vuorovaikutuksen rakenne ja jaettu toiminta mahdollistavat ymmärtämisen silloinkin, kun pelkkä kielellinen aines ei sitä tarjoa. Oletuksena on myös se, että sukukieltä voidaan ymmärtää ilman muodollista opetusta mutta
annaabi.ee 
