kaverilleen Erkille. Pirkko ilmaisee rehellisesti, selkeästi ja voisipa sanoa; rankasti mielipiteitänsä mutta ottaa lopussa kuitenkin hieman takapakkia ja toivottelee hyvät jatkot kuitenkin. Kun Juha on lopettanut lukemisen, Sirkka ja Erkki lähtevät kotejansa kohti. Erkki, kirjan päähenkilö kirjoittaa kirjaa Hannusta. Hän kirjoittaa rankkaa tarinaa siitä, kun Hannu on hakattu ja haluaa kovasti takaisin suomeen. Luku antaa sellaisen kuvan, kuin ruotsalaiset kaikki olisivat yhtä hirviökansaa. Samalla Hannun perheessä alkaa mennä huonosti: äiti, isä ja veli riitelevät. Surullista. En pidä tuonkaltaisesta kirjoituksesta. Kai se on jonkinlaista realismia. Tai ylirealismia, harvoinpa elämä ihan tuollaista on. Toisaalta myöhemmin Hannu saa ystävän, ja asiat hieman korjaantuvat. Hieman ihmettelen asioiden saama pikaista käännettä... Mutta tämä oli siis vain yksi luku, joka
Merkittävä uusi ulottuvuus on myös se, että huomio kiinnitetään sukukielten oppimisen symmetrisyyteen: tuottavatko samat seikat ongelmia sekä virolaisille että suomalaisille sukukieleen tutustuville. Hankkeen uusia avauksia on verrata puhujan äidinkielen vaikutusta ymmärtämiseen. Vanhastaan tiedetään, että suomenruotsalaisten on helpompi ymmärtää tanskaa ja norjaa kuin suomalaisen, joka osaa ruotsia. Hankkeessa on tarkoitus testata niitä väitteitä, joiden mukaan sellaisen kohdekieleen tutustujan, jonka L1 kuuluu typologisesti eri ryhmään mutta joka osaa kohdekielen sukukieltä hyvin, on helpompi oppia kohdekieltä. Halutaan selvittää, miten yhtäältä eroaa äidinkielenään suomea puhuvan ja suomea taitavan suomenruotsalaisen kyky ymmärtää viroa, toisaalta viroa äidinkielenään puhuvan ja viroa taitavan vironvenäläisen kyky ymmärtää suomea Yksi hankkeen tavoitteista on jäljittää sukukieleen vasta tutustuvalle annetun ohjeistuksen merkitys
partitiivin pääte on ta pois nen tulee s kolmonen kolmos- kolmosta kotimainen kotimais- kotimaista norjalainen norjalais- norjalaista nainen nais- naista Harjoittele partitiivia Harjoittele partitiivia Partitiivin kertaus Milloin tarvitset partitiivia? Partitiivin käyttö 1. Aina numeron kanssa kolme naista, neljä perunaa, kaksi miestä, kolme ulkomaista appelsiinia 2. Aina sellaisen sanan kanssa, joka kertoo, kuinka paljon pari kuhaa, kilo lihaa, litra mehua, pala purjoa, nippu basilikaa, lasi valkoviiniä 3. juoda / syödä + partitiivi (ei aina, mutta tavallisesti) Juon olutta, vettä, valkoviiniä, kahvia, teetä. Syön paistia, kalaa, jäätelöä, alkuruokaa, näkkileipää, voita. 4. Kun et tiedä tarkkaan, kuinka paljon (epämääräinen määrä) Saanko sokeria? Kannussa on vettä. Lattialla on hiekkaa. Me tarvitsemme kangasta. 5. Kun lause on negatiivinen.
annaabi.ee 
