4. SOOME KEELE KÄÄNDED Soome keeles on 15 käänet, kusjuures enamik käändelõppe on põhiliselt samad kui eesti keeles. Täiesti erinev on kaasaütleva moodustamine, kuid vähe sarnasust on ka mõnedel teistel mitmuse käänetel.7 Rajav kääne (kelleni? milleni?) puudub soome keeles. Sellele vastab tavaliselt sisseütlev või alaleütlev + saakka ~ asti, näit. metsään saakka (~asti), `metsani', iltaan saakka (~asti) `õhtuni', rajalle asti `piirini'. Põhikäändeid on soome keeles kolm: ainsuse omastav ja osastav ning mitmuse osastav. Nende varal saab moodustada kõik ülejäänud käänded. Ainsuse nimetavat põhikäänete hulka ei arvata, sest see pole aluseks teiste käänete moodustamisel. Soome keele käänded8: Kääne Ainsus Käändelõpp nimetav 1. lahjakas tyttö -
minun isoäitiä. Ihmisiä pelotettiin koko ajan, että Amerikka aloittaa pian ydinsotaa. Ja ollenkaan ihmisissä kasvatettiin vihaa ulkomaailman vastaan. Koulutus: Kylmän sodan aikana Virossa kaikki pääsivät kouluun. Kouluun mennessä ei tarvitsenut tehdä sisään pääsy kokeita. Kouluissa piti kantaa koulupukua. Kun lapsi meni kouluun, se muutui automaattisesti ensimmäisestä luokasta alkaen, kolmanteen luokan saakka lokakuunlapseksi. Sen piti kantaa punaisen tähden merkkiä, jossa oli Leeninin lapsuuden kuva. Se oli vuonna 1917 tapahtuneen lokakuun vallankumouksen muistimerkki. Lokakuun (1917) vallankumous tarkoitti, sitä kun työläiset, Leeninin johdolla tappoivat Tsaari Nikolai toisen ja häneen perhensä. Ja muodostui neuvostoliitto. Siitä lähtien alkoi Neuvosto liiton aika. Neljännestä luokasta alkaen, kuutenteen luokan saakka lasten piti astua pioneeriksi. Se ei ollut pakollinen, mutta jos
runoja ja suomen kieltä kohta syttyi hänen ollessaan kotiopettajana turkulaisen professorin ja hänen perheensä luona. Lönnrot suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon, minkä jälkeen hän aloitti lääketieteen opinnot Turussa ja jatkoi niitä myöhämmin Helsingissä. Ennen opiskelujen alkamista Helsingissä, Lönnrot aloitti ensimmäisen runonkeruumatkan, mikä suuntautui Hämeeseen ja Savoon. Matka laajeni Pohjois-Karjalaan ja Valamoon saakka. Lönnrot kirjoitti matkapäiväkirjan Vaeltaja, missä hän kuvaa suomalaisten elintapoja. Hänen matka päättyi Laukoon. Lönnrotilla oli ensimmäisen keruureissunsa jälkeen yhteensä kerättynä 6 000 säettä. Lönnrot julkaisi omakustanteina myöhemmin neljä Kantele-vihkoa keruumatkan aikana saatuista säkeistä. Lönnrot jatkoi vielä lääketieteen opintojaan Helsingissä, vaikka hänen intohimonsa oli työ kansanrunojen parissa
7 4. SOOME KEELE KÄÄNDED Soome keeles on 15 käänet, kusjuures enamik käändelõppe on põhiliselt samad kui eesti keeles. Täiesti erinev on kaasaütleva moodustamine, kuid vähe sarnasust on ka mõnedel teistel mitmuse käänetel.7 Rajav kääne (kelleni? milleni?) puudub soome keeles. Sellele vastab tavaliselt sisseütlev või alaleütlev + saakka ~ asti, näit. metsään saakka (~asti), `metsani', iltaan saakka (~asti) `õhtuni', rajalle asti `piirini'. Põhikäändeid on soome keeles kolm: ainsuse omastav ja osastav ning mitmuse osastav. Nende varal saab moodustada kõik ülejäänud käänded. Ainsuse nimetavat põhikäänete hulka ei arvata, sest see pole aluseks teiste käänete moodustamisel. Soome keele käänded8: Kääne Ainsus Käändelõpp nimetav 1
annaabi.ee 
