Kristiina Kass Koostasid:Moonika Haili Sigrid Tigane Sandra Aruste KELA Kristiina Kass 14.mai 1970 Tartu 1988 Tallinna Kunstigümnaasium (tollane 24. keskkool) kunstiklass Helsingi Ülikool Ema lastekirjanik Asta Kass ja isa humorist Kalju Kass Kristiina Nokelainen-soome lastekirjanik 1999 esimene lastelugu,Hyvinkään Sanomat - "Pönttösten perheen joulukuusi" Illustraator ja tõlk Arvukalt ilmunud jutte ajakirjades Inspiratsioon Tema kaks last on talle suureks inspiratsiooniks "Mida ulakamad nad on ja mida rohkem pahandusi teevad, seda huvitavamaid jutte ma kirjutan. See ongi mu ainuke lohutus. Tegelikult ma muidugi tahaksin, et nad oleksid kukupaid, aga kahjuks see alati nii ei ole." Tunnustus Kultuurkapitali kirjanduse sihtkapitali aastapreemia 2010 ("Nõianeiu nöbinina")
Yksilö ostajana Inimene ostjana Ostamisessa näkyy ihmisen tausta, joka vaikutta käyttäytymiseen ja ohjaa erilaisia valinta Ostmisel nähakse inimeste taust, mis mõjutab käitumist ja suunab erinevaid valikuid Tärkeimmät ostamisen taustatekijät ovat: Peamised ostmist mõjutavad tegurid on: tulot tulud sukupuoli sugu perheen koko perekonna suurus ammatti elukutse koulutus koolitus asuinpaikka elukoht kieli keel uskonto religrioon Ostamista ohjaavat sisäiset tekijät (tarpeet, motiivit, asenteet ja persoonallisuus) sekä
3.2 Vanemad Kuigi Kristiina Kassi isa Kalju Kass eriti lastele ei kirjutanud leiab Kristiina, et isalt on ta ehk külge saanud huumoripisiku. Asjaolu, et Kristiina ema kirjutas lastejutte, suunas ka teda just lastekirjaniku teele. 4. Looming 4.1 Ajakirjandus Kass alustas oma tõsisemat kirjanikuteed 1999. aastal Soomes Hyvinkääl, kus kirjutas oma esimese lasteloo, mis ajalehe Hyvinkään Sanomat lasteküljel ka ära trükiti. Sellest jutust, "Pönttösten perheen joulukuusi" ehk eesti keeles "Perekond Kapsapea jõulukuusk", algas Kassi iganädalane ja aastaid kestev kaasautorlus ja tegelikult ka see päris kirjanikupõli. Esialgu illustreeris ta jutte ajalehe kunstnik, aga õige varsti võttis Kass ise selle töö üle. Neid samu jutte hakkas ta ise ka eesti keelde tõlkima ja Tähekesele ning Heale Lapsele saatma. Kristiina Kassi jutud imuvad ka Delfi Tähekese rubriigis. Enamus tema Eestis ilmunud lugudest
the World. Cambridge: Cambridge University Press. Kalmus, V., Vihalemm, T. (2004). Eesti siirdekultuuri väärtused. V. Kalmus, M. Lauristin (toim.), Eesti elavik 21. Sajandi algul: ülevaade uurimuse Mina, Maailm, Meedia tulemustest. Tartu: TÜ Kirjastus, 3144. Kandolin, I., Narusk, A. (1996). Social wellbeing and gender: postsoviet Estonia and the welfare state Finland. Scandinavian Journal of Social Welfare 4, 127 Kinnunen, U., Loikkanen, E. & Mauno, S. (1995). Työn ja perheen vuorovaikutus: ongelmien yleisyys, syyt ja seuraukset. Jyväskylän yliopiston perhetutkimusyksikön julkaisuja 1995, 5. Leinsalu, M., Denny Vågerö, D. and Kunst, A. E. (2004). Increasing ethnic differences in mortality in Estonia after the collapse of the Soviet Union. Journal of Epidemiology and Community Health 2004;58, 583589. Lorber, J. (1994). Paradoxes of Gender. Yale University Press. Orazem, P. F., M. Vodopivec (2000). MaleFemale Differences in Labor Market Outcomes
pimeä pimeä- pimeämpi pimein Hyvä, uusi ja pitkä taipuvat eri tavalla. hyvä parempi paras uusi uudempi uusin pitkä pitempi pisin Adjektiivin vertailuastetehtävä Kuka? Kenen? opettaja opettaja- opettajan Raija Raija- Raijan Mikko Miko- Mikon Mikä? Minkä? Suomi Suome- Suomen perhe perhe- perheen Kuka? Kenen? minä minun sinä sinun hän hänen me meidän te teidän he heidän Tehtävä: Kenen? Minkä? Näiden sanojen kanssa käytetään aina genetiiviä (pääte on n). Liisan kanssa kurssin jälkeen aseman takana teatterin edessä /eteen kadun yli kaupan vieressä ravintolan lähellä
annaabi.ee 
