En jotenkin ole aivan tyytyväinen kirjavalintaani... Pakkohan se on myöntää. Mutta luenpa loppuun asti, kun olen aloittanutkin. Merkille pistää jo pelkästään kaksi ärsyttävää asiaa, jotka liittyvät kumpikin kielenkäyttöön: kirjassa käytetään aivan liikaa ruotsalaisia sanoja, joita ei voi olettaa lukijan osaavan, ja melko paljon kiroilua. Hyvä kirjailija ja suomentaja olisi selvinnyt näistä ongelmista. Pari lukua eteenpäin... Sirkka on lähtenyt pois. Erkki joutui väkivallan uhriksi verstaalla töissä ollessaan, ja särki kostoksi työkaverin (joka oli siinä jutussa mukana) auton ikkunan. Erkki pelkää nyt koko ajan joutuvansa hakatuksi. Erkin vanha ystävä, Augnite tulee käymään. Se tuo Erkille jonkinlaista turvallisuudentunnetta. Kirjaa on ollut nyt yllättävän mielenkiintoista lukea; on tapahtunut jotain. Ja se Sirkka, ällöttävä tyyppi minun mielestäni
8.3 Omaisuudet Olemassaolevan omaisuudena voi käsitellä perustaja henkilökohtaisia tietokoneita, puhelinta ja henkilöautoa, joka varmistaa nopean tietokulun ja asiakasviestintä, sekä asiakastapaamisen ja asioiden organisaation. 9 Henkilöstösuunnitelma Yrityksessä on yksi omistaja, joka on alussa ainoa työntekijä. Tältä pohjalta on tarvillinen käsitellä kaikki asioita ja kysymyksiä henkilökohtaisesti, se tarjoaa täydellisen yleiskuvan kaikista pieneista tai isoista ongelmista ja niin on mahdollista ratkaista ongelmia heti. Riippuen siitä, kuinka hyvin ja nopeasti yritys menee käyntiin, on ideana otta töihin yksi kouluttusassistentti ja yksi rekrytointiassistenti. Kirjanpito- ja kouluttajapalvelu ovat ulkopuoliset. 10 Kansainvälisyys ja kansainvälistyminen Voi sanoa, että yritykselle on pieni suunnittelu kansainvälistymiseen, koska ideana on pyydä monta kouluttajia ja heidän tieto-taitoa sekä käytännöt kokemukset Virosta ja
tuottamiseen. Häntä on kiinnostanut muun muassa se, miten yhtäältä suomenkieliset, toisaalta suomenruotsalaiset ymmärtävät englantia. REMU-hankkeessa Rinbom selvittää, miten suomenruotsalaisten ja suomenkielisten havainnot viron ja suomen samanlaisuudesta poikkeavat toisistaan ja mitkä seikat vaikeuttavat suomenruotsalaisten vironymmärtämistä. Ringbomin ja Kaivapalun tutkimukset ei-sukukielen puhujien ongelmista täydentävät toisiaan. Härmävaara tekee väitöskirjaansa suomalaisten ja virolaisten välisestä vuorovaikutuksesta: miten sukukielten samankaltaisuutta käytetään monikielisen vuorovaikutuksen resurssina, ja miten ymmärrettävyyttä luodaan osallistujien yhteisissä toiminnoissa. Hän tuo reseptiivisen monikielisyyden tutkimukseen uuden ulottuvuuden käyttäessään keskustelunanalyysin metodeja aineistonsa tulkinnoissa
annaabi.ee 
