põhjavee vähenemine puudused: vähem maavarasid saab kätte, maapind tuleb taastada, müra, tolm, maapinda rikutakse, ilmastikutingimused mõjutavad. põhjaveetulemused karstivormid: karstinõod, karstikoopad, karstiorud põlevkivi- viru lavamaa põjaosas kukruse ja jõhvi vahemikus. Elektri tootmine raskusjõutekkelised: rusukaldad Saaremaa- leidub oosi(mandrijää) otsamoreen(m.jää) luitestik(tuul) paekallas(meret.) kraatrid(meteoriidid) Saaremaa- leidub oosi(mandrijää) otsamoreen(m.jää) luitestik(tuul) paekallas(meret.) kraatrid(meteoriidid) settekivimid- liivakivi, lubjakivi sinisavi- põhja ja kesk eesti. Keraamika tehases suur munamägi-mandrijää, moreenküngas suur munamägi-mandrijää, moreenküngas sõrve säär- merevee kuhjevorm sõrve säär- merevee kuhjevorm taevaskoda ahja jõel- vooluvesi taevaskoda ahja jõel- vooluvesi Tardkivimid- rändrahnud, graniit Tekkeviisid
1 Miksi löytöretkille lähdettiin? - Kiinnostuttiin vaihtoehtoisten kauppareittien avaamisesta - Tarkoitus oli löytää meritie Kaukoitään - Kaupankäynti Mikä mahdollisti menestyksekkäät löytöretket? - Euroopan taloudellinen ja kulttuurillinen kehitys oli sopivassa vaiheessa - Yhteiskunnallinen ja teknologinen kehitys - Euroopassa oli taloudellista kilpailua KT: Miksi löytöretkille lähdettiin 1400-1500 luvuilla? 1.Taloudelliset syyt halvempaa kaupankäynti, meret olivat tärkeät kaupankuljetus reitit 2.Kulttuuriset syyt halusivat levittää omaa kulttuuri ja uskontoa 3.Valtiollis-poliittiset syyt haluttiin valloitta maita omalle eli kilpailu kenellä on eniten maita, maareitti 4.Teknis-tieteelliset syyt maapallo on pyöreä eli maantieto, tuliaseet, kompassi 5.Muut syyt (,,yleisinhimilliset" syyt) UUDEN AJAN (1500-1789) ILMIÖITÄ EUROOPASSA - Kolonialismi (siirtomaapolitiikka löytöretket)
veristlikega hiljem muutus järjest veristlikumaks RENÉ MAGRITTE 1898-1967 Belglane. Visuaalne anekdoot? Rõhutatud tsentraalperspektiiv, detailid; irratsionaalne maailm, ootamatud fantaasiad. veristlik PAUL DELVAUX 1897-1994 Alberto Giacometti 1901-1966 1921, Man Ray foto kuulus fotokunstnik, ootamatute visuaalsete vormide ootamatud ühendused, ilmekad. Montaazis ühendab eri plaane jne Rose Sélavy (Marcel Duchamp). Fotol. meret oppenheim ,,karvane kohvitass" PARIISI KOOLKOND 1920 - 40 Kontekst: kahe maailmasõja vaheline aeg, noored pidasid sõjaeelset kunsti ummikusse jooksnuks, pöördusid tagasi realismi poole kuid mitte 19 saj. Realismi, vaid sellise, mis arvestab esinenud voolude mõju. Nähtava maailma jäljendamine taas kunstis peamine. Iga kunstnik püüdleb oma isikliku stiili loomise poole. Ka keskikka jõudnud sajandi alguse
annaabi.ee 
