-ni, -si, -mme, -nne puhul on omistaja selge • Asesõnu hänen ja heidän aga ära ei jäeta, sest neil on sama liide -nsa / -nsä Sano suomeksi! • Minu sõber • Sinu sõber • Tema sõber • Meie amet • Teie amet • Nende amet • Meie hotell • Minu töö • Tema bussipeatus • Meie kool • Teie koer • Nende naaber • Sinu telefoninumber Millal ei kasutata? 1. Koos pärisnimega: Liisan kello, Viron pääkaupunki, Laaksosten talo 2. Koos teise nimisõnaga: yliopiston ikkunat, kurssin kesto, koiran häntä, kaksosten nimet HUOM! AINULT KOOS ASESÕNAGA Tähendused • SINUN YSTÄVÄSI ( ON / OVAT ) – SINU SÕBER (kes? / kuka? = ains.nim.) – SINU SÕBRA (kelle? / kenen? = ains.omast.) – SINU SÕBRAD (kes? / ketkä? = mitm.nim.) Sano viroksi! • Kätesi ovat taskussa. • Käteni on taskussa.
sinun puhua saksaa hänen meidän pitää (täytyy, on pakko, ei tarvitse) teidän varata matka heidän vuokrata pyörä Liisan Harjutus 7. Tõlkige ning lõpetage laused. Vajadusel kasutage õpiku lõ- pus olevat sõnastikku. 1. Teil pole vaja käia ......................................................................................................... 2. Nad peavad ostma . ...................................................................................................... 3. Ma pean helistama .............................................................................................
Raija Raija- Raijan Mikko Miko- Mikon Mikä? Minkä? Suomi Suome- Suomen perhe perhe- perheen Kuka? Kenen? minä minun sinä sinun hän hänen me meidän te teidän he heidän Tehtävä: Kenen? Minkä? Näiden sanojen kanssa käytetään aina genetiiviä (pääte on n). Liisan kanssa kurssin jälkeen aseman takana teatterin edessä /eteen kadun yli kaupan vieressä ravintolan lähellä Partitiivi Kertaa nominityypit Kun sanan perusmuodon lopussa on yksi vokaali (ei e), pääte on a tai ä. 1 peruna 3 perunaa 1 iso tomaatti 3 isoa tomaattia 1 sämpylä 2 sämpylää kahvi kuppi kahvia basilika nippu basilikaa
annaabi.ee 
