Erityisesti työhön tai opiskelemaan tuleva joutuu tekemisiin kirjallisten dokumenttien kanssa lomakkeista lehtiartikkeleihin, kirjeistä tutkielmiin. Perehtyminen teksteihin on kenelle tahansa tärkeää siksi, että esimerkiksi opasteen ymmärtäminen voi säästää aikaa tai käyttö- tai muun ohjeen ymmärtäminen vaivaa, jopa rahaa. Olennaisinta on siis kielen ymmärtäminen. Se alkaa samankaltaisuuden havaitsemisesta uuden ja aiemmin opittujen kielten välillä. On tärkeää erottaa toisistaan todellinen, havaittu ja oletettu samankaltaisuus. Lähde- ja kohdekielen välinen todellinen samanlaisuus on kielitieteen aluetta, ja se on kielijärjestelmien vertailun pohjalta yleensä määriteltävissä. Havaittu ja oletettu samanlaisuus heijastavat oppimisprosessia. Mikäli oletettu samankaltaisuus ulottuu havaittua samankaltaisuutta laajemmalle alueelle, oppijan tuotoksiin syntyy virheitä. REMU-hankkeessa keskitytään
1899. aastal ehitas perekond Viira külla kauplusehoone ja asus sinna elama. Pärast vormilist astumist Tartu ülikooli siirdus Villem Grünthal-Ridala 1905. aastal Helsingi ülikooli õppima soome keelt ja kirjandust, folklosristikat ja Põhjamaade ajalugu. Lõpetas ülikooli 1909, 1911. aastal sai mag. philos. kraadi. Helsingi ülikool ei võimaldanud Ridalal 1922 kaitsta eesti keeles doktoriväitekirja ning dr. philos. kraadi sai ta alles 1941 uurimusega ,,itämerensuomalaisten kielten yksikön nominatiivi objektin edustajana aktiivin yhteydessä" 1905. aasta revolutsiooni ajal vangistati Villem Grünthal-Ridala Saaremaal karistussalga poolt ja teist korda Läänemaal Risti jaamas. Pärast seda paigutati ta Tallinna Toompea vanglasse, kus ta tutvus Friedebert Tuglasega. Ridala vabastati 1906. aasta kevadel. Villem Grünthal-Ridala töötas 1910-1919 eesti keele õpetajana Tartus. Ta toimetas Eesti Kirjandust 1912-1914 ning kuulus toimkonda 1911-1925. 1914-1916 oli
Tallinn: Valgus 1986. · Kettunen, Lauri: Vatjan kielen äännehistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 185. Helsinki, 1930. · Kettunen, Lauri: Vatjan kielen Mahun murteen sanasto. Castrenianumin toimitteita 27. Helsinki, 1986. · Kettunen, Lauri ja Lauri Posti: Näytteitä vatjan kielestä. Suomalais- Ugrilaisen Seuran Toimituksia 63. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1932. · Laakso, Johanna: Vatjan käänteissanasto. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 49. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1989. · Lauerma, Petri: Vatjan vokaalisointu. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1993. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 214) ISBN 951-9403-57-4. · Mälk, Vaina: Vadja vanasõnad. Tallinn: Eesti Raamat, 1976. · Posti, Lauri: Vatjan kielen Kukkosin murteen sanakirja. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1980 (Lexica Societatis Fenno-Ugricae XIX).
annaabi.ee 
