kellele/millele jolle kellele/millele joille kellel/millel jolla kellel/millel joilla kellelt/millelt jolta kellelt/millelt joilta kellena/millena jona kellena/millena joina PS! Päivä, jona sinut tapasin(jona = mil) Kelleni/milleni johon + asti/saaka(kuni) ; joihin + asti/saaka(kuni) PS! Tapaan jonka PS! Tutustua jonka (NB; ka kõik teised ua lõpulised sõnad)
Perheen tai kotitalouden elinvaihe vaikuttaa ostamiseen; kulutuksen määrä, rakenne, ajankäyttö jne. Perekonna või leibkonna eluetapp mõjutab ostmist, tarbimise maht, struktuur, aeg jne Perheessä opitut kulutustottumukset ovat yleensä pysyviä. Perekonnas õpitud tarbimisharjumused on tavaliselt püsivad. Muut viiteryhmät tarkoittavat kaikkia niitä ihmisen elinpiirissä olevia ryhmiä, joihin kuulutaan tai halutaan samaistua. Muud sihtrühmale tähendavad kõiki neid inimesi elukeskkonnast rühmi, kuhu kuulutakse või tahetakse samastuda. Viiteryhmät vaihtuvat, niiden merkitys voi muuttua ihmisen elämänkaaren myötä, ja ne vaikuttavat hyvin eri tavalla ostamiseen. Sihtrühmad vahetuvad, nende olulisus võib muutuda inimese elutsükli jooksul, ja need mõjutavad väga erineval viisil ostmist.
1990-luku oli Pauligille kansainvälistymisen ja kaupunkirakentamisen vuosikymmen. Vuosaareen nousi kokonainen tytärkaupunki kauppakeskuksineen ja liikerakennuksineen. Kun Baltian maat avautuivat Neuvostoliiton hajottua, Paulig aloitti ensimmäisten joukossa yhteistyön vanhojen kauppakumppaneiden kanssa. Oma paahtimo valmistui Tallinnan Saueen vuonna 1993. Paulig toimi yli 50 vuoden jälkeen jälleen Eestissä. Venäjällä kaupankäynnin keskukset olivat Pietari ja Moskova, joihin Paulig perusti omat myyntitoimistot. Kahvimaailma laajeni, kun trendikahvilat ja ravintolat loivat uusia perinteitä. Uuden vuosituhannen kunniaksi Paulig esitteli suomalaisille uuden kahvialan ammattilaisen baristan. Pienestä siirtomaatavarain kaupasta on kehittynyt 130 vuodessa kansainvälisesti merkkituotteiden parissa toimiva Paulig-konserni, jossa Oy Gustav Paulig Ab vastaa kahviliiketoiminnasta
mahdollista tavoittaa ei-lingvistisesti koulutettuja mutta viron ja suomen kielen kanssa kosketuksissa olevia informantteja. Tutkimuskysymys 2: Keskustelunanalyysin keinoin on mahdollista selvittää, miten reseptiivisesti monikielinen vuorovaikutus toimii käytännössä: miten kieliä käytetään vuorovaikutuksessa, ja millaisia resursseja kielten samankaltaisuus tarjoaa vuorovaikutuksessa toimimiseen. Aineistona on nauhoitettuja keskusteluja, joihin osallistujat ovat tottuneet käyttämään omaa äidinkieltään vuorovaikutuksessa. Keskustelun tarkka analyysi auttaa ymmärtämään, miten ymmärrys rakentuu äidinkieleltään eritaustaisten, sukukieliä puhuvien osallistujien välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimuskysymys 3: Asenteiden ja muiden ekstralingvististen muuttujien selvittämiseksi käytetään ääneenajattelua ja retrospektiivisiä teemahaastatteluja. Käytössä ovat paitsi avoimet kysymykset myös Likert-asteikko
annaabi.ee 
