Mina harrastan vieraita kielia ja olen harrastunut sita kuusi vuotta. Yliopistossa opiskelen suomen kielta, mutta puhun myos englantia, ranskaa ja vahan saksaa ja venaja. Ranskan kielta mina opiskelin kaksikielisessa koulussa Varsovassa mutta vapaa-aikana pidan matkustamisesta ja opiskelemisesta kotona koska minulla on monta oppikirjaa ja sanakirjaa. Jos haluaa oppia puhumaan vierasta kielta voi kayda kursilla kielenkoulussa tai ostaa kirjeenvaihdon kurssi. Voi myos matkustaa ulkomaahan mutta valitettavasti se on kallis. Katsominen televisiosta ja lukeminen ulkomalaista kirjaa ja sanomalehtea on myos hyva tapa.
....................................lumipallo! 6. ..........................................................bussilla tai junalla! 7. ..........................................................jalkakäytävällä! 4. Kirjuta õige verb õigesse kohta ainsuse käskivas kõneviisis keeluna: syödä, juoda, puhua, unohtaa, häiritä, huutaa, juosta http://www.saunalahti.fi/raillam6/imperatiivi4.htm 1. ..........................................................venäjää, italiaa tai englantia! 2. ..........................................................kahvia tietokoneluokassa! 3. ..........................................................eväitä tietokoneluokassa! 4. ..........................................................naapuria! 5. ..........................................................kovalla äänellä! 6. ..........................................................sisällä! 7. .........................................................
VOKAALHARMOONIA Eesti keeles vokaalharmooniat ei ole, kuid soome keeles esineb käände- ja pöör- delõppudes tagavokaalsetes sõnades –a ja eesvokaalsetes sõnades –ä. Tähtis on meelde jätta lihtne reegel: kui sõna tüves esineb kas või üksainus A, O või U, on käände-ja pöördelõppudeski A. Kui aga A, O, U puuduvad, siis Ä. Liitsõna puhul tuleb lähtuda viimasest sõnast. Näiteks: englanti → sõnas on A → (puhun englantia), venäjä → A, O, U puuduvad → puhun venäjää. Harjutus 1. Lisage kohanimedele õige käändelõpp (–sta/stä või –lta/ltä). Olemme kotoisin Sindi………., Kärdla……, Paide………, Kohtla-Järve………, Türi……., Helsingi….., Pärnu……, Mikkeli……., Jyväskylä……, Vaasa……., Pärnu…., Sysmä……., Pädaste…… Harjutus 2. Lisage vastavalt vokaalharmoonia reeglitele kas –a või –ä. Miehell… on tumma puku. Leirintäalueell…
Soome keel Tervehtimiset Greetings Anteeksi, mutta minä en puhu suomea. I am sorry, but I do not speak Finnish. Puhutteko Te englantia? Do you speak English? Anteeksi, kuinka? Excuse me? Anteeksi, en kuullut. I beg your pardon. Voisitteko toistaa? Could you repeat? Anteeksi, mutta minä en ymmärrä. I am sorry, but I do not understand? Anteeksi, mutta minä en tiedä. Sorry, I don't know. Anteeksi, että olen myöhässä. Excuse my being late. Ei se mitään. No problem.
valkea valge musta must punainen punane sininen sinine keltainen kollane vihreä roheline oranssi oranzh violetti lilla 4 Tutustuminen ja kielet Mikä on nimenne? Kuidas on teie nimi? Nimeni on Maija Matka. Minu nimi on Maija Matka. Hauska tutustua. Meeldiv tutvuda. 3 Käyttekö usein täällä? Kas te käite siin tihti? Olen toista kertaa Tallinnassa. Olen teist korda Tallinas. Puhutteko viroa? Kas te räägite eesti keelt? ...suomea. ...soome keelt? ...englantia. ...inglise keelt? ...venäjää. ...vene keelt? ...saksaa. ...saksa keelt? Puhun vähän englantia. Ma räägin natuke inglise keelt. En osaa viroa. Ma ei oska eesti keelt. Ymmärrättekö? Kas te saate minust aru? En ymmärrä. Ma ei saa aru. Anteeksi, kuinka? Kuidas, palun? Pankissa Missä on lähin pankki? Kus asub lähim pank? ...rahanvaihtopiste? ...valuutavahetuspunkt? Missä voin vaihtaa rahaa? Kus ma saan raha vahetada? Mikä on vaihtokurssi? Milline on vahetuskurss?
Hän on kehittänyt yhdessä Kaivapalun kanssa testejä samanlaisuuden havaitsemiseen. Hankkeessa hän tutkii morfologisten piirteiden samankaltaisuuden havaitsemista. Kansainvälisesti tunnettu tutkija ja teoreetikko Håkan Ringbom on varhemmassa tuotannossaan keskittynyt selvittämään, mikä on oppijan äidinkielen vaikutus kohdekielen ymmärtämiseen ja tuottamiseen. Häntä on kiinnostanut muun muassa se, miten yhtäältä suomenkieliset, toisaalta suomenruotsalaiset ymmärtävät englantia. REMU-hankkeessa Rinbom selvittää, miten suomenruotsalaisten ja suomenkielisten havainnot viron ja suomen samanlaisuudesta poikkeavat toisistaan ja mitkä seikat vaikeuttavat suomenruotsalaisten vironymmärtämistä. Ringbomin ja Kaivapalun tutkimukset ei-sukukielen puhujien ongelmista täydentävät toisiaan. Härmävaara tekee väitöskirjaansa suomalaisten ja virolaisten välisestä vuorovaikutuksesta: miten
sinä olet + ko Oletko sinä suomalainen? puhut + ko Puhutko sinä ruotsia? hän (se) on + ko Onko hän väsynyt? Onko se iso? puhuu + ko Puhuuko hän sinulle? me olemme + ko Olemmeko me viimeiset? puhumme + ko Puhummeko me huomenna lisää? te olette + ko Oletteko te kotona? puhutte + ko Puhutteko te englantia? he ovat + ko Ovatko he naimisissa? puhuvat + ko Puhuvatko he liian hiljaa? Passiivin konditionaali Verbityyppi 1 Passiivin konditionaali tehdään minä-muodosta. Loppuun lisätään ttaisiin tai ttäisiin. nukkua nukun nukuttaisiin hakea haen haettaisiin etsiä etsin etsittäisiin a -> e tai ä -> e laulaa laulan laulettaisiin maksaa maksan maksettaisiin viettää vietän vietettäisiin
annaabi.ee 
