Aiemmin kohteina on ollut muun muassa intiaanikieliä ja skandinaavisia, romaanisia ja slaavilaisia kieliä. Viime vuosituhannen lopulta on tutkittu myös sitä, miten hyvin hollannin puhujat ymmärtävät friisiä ja afrikaansia. Yhden alan perusteoksen, Ten Thijen ja Zeevaertin toimittaman Receptive Multilingualism (2007) on julkaissut työnsä jo loppuun saattanut Research Center on Multilingualism (University of Hamburg). Uusia näkökulmia tutkimukseen avaavat julkaisujen International Journal of Bilingualism ja International Journal of Multilingualism hiljattain ilmestyneet teemanumerot. Lisäksi Freiburgin yliopistossa toimii Institute of Multilingualism, jonka yksi tutkimusala on positiivinen transfer reseptiivisessä monikielisyydessä. Reseptiivisen monikielisyyden nykytutkimus toisin kuin aiempi ei enää fokusoidu pelkästään läheiseen kielisukulaisuuteen. Keskinäistä ymmärrettävyyttä ei pidetä kielten luontaisena
(1,02)2 Seega kokkuvõttes võib konstateerida: et valimi keskmine ei erineks üldkogumi keskmisest rohkem kui ± 2 USD tõenäosusega 95 protsenti, on piisav küsitleda valimit suurusega 175, üldkogumist 8300 meesüliõpilast. 77 KASUTATUD KIRJANDUS Alter, C., Evens, W. 1999. Evaluating Your Practice. A Guide to Self-Assessment. New York: Spinger Publishing Company. Eskola, J. 1996. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Rovaniemi Ezzy, D. 2002. Qualitative Analysis. Practice and innovation. Malaysia: SRM Production Services, SDN, BHD. Karvinen, S. 1993. Metodisuus sosiaalityön ammatillisuuden perustana. Monisärmäinen sosiaalityö. Helsinki: Sosiaaliturvan Keskusliitto. Mullard, M.; Lee, S. 1997. The Politics of Social Polity in Europe. UK: Edvards Elgar Publishing Limited.. Mäkela, J. 1996. Menneisyyden nykyisyys: kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tuolla puolen. Rovaniemi Mäkelä, K
annaabi.ee 
