likainen likaisempi (räpane) 51) likainen likaisen 52. rohkea rohkeampi (julge) 52) rohkea rohkein 53. täysi täydempi (täis) 53) täysi täysin 54. märkä märempi (märg) 54) märkä märkin? 55. onnellinen onnellisempi (õnnelik) 55) onnellinen onnellisen 56. hölmö hölmömpi (loll) 56) hölmö hölmöin 57. väsynyt väsyneempi (väsinud) 57) väsynyt väsynein 58. tunnettu tunnetumpi (tuntud) 58) tunnettu tunnetuin 59. viisas - viisaampi (tark) 59) viisas viisain 60. onneton - onnettomampi (õnnetu) 60) onneton - onnettomin 61. terävä - terävämpi (terav) 61) terävä - terävin 62. ujo - ujompi (arg) 62) ujo ujoin 63. iloinen - iloisempi (õnnelik) 63) iloinen - iloisin 64. surullinen surullisempi (kurb) 64) surullinen - surullisen 65
yhteensä viisi lasta, joista ainoastaan yksi eli aikuiseksi asti; muut lapset kuolivat aikaisemmin tartuntoihin. Myöhempinä vuosinaan Lönnrot toimi Helsingin yliopiston, joka silloin tunnettiin nimellä Keisarillisen Aleksanterin yliopistona, suomen kielen professorina. Hän jatkoi kuitenkin töitä lääkärinä. Lönnrot muutti takaisin kotiseudulleen Sammattiin, jossa hän otti vastaan potilaita. Lönnrot kuoli vuonna 1884. Lönnrotin ehdottomasti parhaiten tunnettu teos on Suomen kansalliseepos Kalevala, joka ilmestyi kahdessa osassa: vanhassa Kalevalassa on yhteensä 32 runokoostetta ja 12 078 säettä, ja uudessa Kalevalassa on 50 runoa ja 22 795 säettä. Kalevalan sisarteoksena pidetään Kanteletarta, joka ilmestyi yhdeksän vuotta Kalevalaa aikaisemmin eli vuonna 1840. Lönnrot kunnostautui myös yksittäisten runojen kääntäjänä ja virsien pohjalta tehtyjen runojen tekijänä. Hän käänsi kansanrunoja
Lisäksi hän on perehtynyt monikielisyyteen tutkimalla, miten läheisten pohjoismaalaisten sukukielten puhujat ymmärtävät toisiaan. Martinin erityisosaamiseen kuuluvat muun muassa kokeelliset tutkimusasetelmat, joten hänen panoksensa on hankkeessa hyvin keskeinen. Hän on kehittänyt yhdessä Kaivapalun kanssa testejä samanlaisuuden havaitsemiseen. Hankkeessa hän tutkii morfologisten piirteiden samankaltaisuuden havaitsemista. Kansainvälisesti tunnettu tutkija ja teoreetikko Håkan Ringbom on varhemmassa tuotannossaan keskittynyt selvittämään, mikä on oppijan äidinkielen vaikutus kohdekielen ymmärtämiseen ja tuottamiseen. Häntä on kiinnostanut muun muassa se, miten yhtäältä suomenkieliset, toisaalta suomenruotsalaiset ymmärtävät englantia. REMU-hankkeessa Rinbom selvittää, miten suomenruotsalaisten ja suomenkielisten havainnot viron ja suomen samanlaisuudesta poikkeavat