lähtien. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä. November marraskuu 1.la pyhäinpäivä- on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. 6.11 svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä-Sen tarkoituksena on vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. 2.su isänpäivä- on juhlapäivä, jota vietetään isien kunniaksi ja muistoksi. Päivää vietetään Suomessa marraskuun toisena sunnuntaina, muualla maailmassa ajankohta vaihtelee Detsember joulukuu 6.12 itsenäisyyspäivä-suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi. 24.12 jouluaatto-Jouluaatto on joulupäivää edeltävä päivä, jota vietetään 24. joulukuuta.Jouluaaton viettoon on perinteisesti kuulunut muun muassa joulukuusen koristelu, jouluaterian syöminen, kynttilöiden vieminen hautausmaalle[1], jouluaaton
merenkululle. Rauha Venäjän ja Ruotsin välillä solmittiin Haminassa vuonna 1809. Ruotsi menetti Suomen, Ahvenmaan ja suuria osia Länsipohjasta. Sodan tappio oli Ruotsin kannalta katastrofi, sillä Ruotsin itärannikko ja Tukholma jäivät suojattomiksi. 8. Miten Suomesta tuli kaksikielinen (suomi ja ruotsi) maa? Suomella ja Ruotsilla on pitkä yhteinen historia, mikä on vaikuttanut ruotsinkielen vakiintumiseen Suomen toisena virallisena kielenä. Kukaan ei tiedä tarkkaan, milloin ensimmäiset kontaktit nykyisen Ruotsin ja Suomen välillä syntyivät. Luultavasti kuitenkin 1100-luvulla, kun Suomeen tuli lännestä asutusta. Muuttoliike jatkui koko keskiajan. Muuttoliikkeen alkaessa ei ollut vielä olemassa Suomi-nimistä aluetta, vaan Suomi muodosti silloin Ruotsin valtakunnan itäosan ja sen asukkailla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikilla muilla Ruotsissa. Suomi-käsite alkoi
vaikkapa viron ja suomen pohjalta; myöhemmin mukaan olisi otettavissa liivi tai karjala näin tukien näiden uhanalaisten kielten opiskelua. Tutkimustulokset ovat hyödyllisiä myös on-line-sanakirjaa laadittaessa; listattavissa ovat paitsi petolliset myös 'hyvät' ystävät, vähäisen ohjeistuksen avulla helposti tunnistettavat sanat. Myös informanttien hyödyntämien käyttökelpoisten strategioiden jäljittämisestä on etua, ja ne soveltuvat viro tai suomi toisena kielenä -pedagogiikan kehittämiseen. Soveltuvien strategioiden, kuten samankaltaisuuden havainnoinnin tai maailmantiedon hyväksikäytön, tietoinen opettaminen on taloudellinen ratkaisu kaikille oppijoille tai muuten virosta/suomesta kiinnostuneille. Hankkeen yhteiskunnallisen merkitys rakentuu ennen kaikkea tulosten sovellettavuuden ja sitä kautta monikielisyyden edistämisen varaan. Yleistajuisten julkaisujen kautta tietoa pyritään levittämään mahdollisimman laajalle