Televisiotorni oli usean vuoden ajan suljettuna, mutta avattiin uudelleen yleisölle mittavan remontin jälkeen vuonna 2012. Onkin pakko todeta, että remontin jälkeen paikasta on tullut kerrassaan upea turistinähtävyys, jossa jokaisen Tallinnan matkaajan kannattaa käydä ainakin kerran. Ei TV- tornissa välttämättä joka reissulla tarvitse rampata, mutta jos haluatte nähdä Tallinnan hieman uudesta perspektiivistä ja tutustua koko Pohjois-Euroopan korkeimpaan rakennukseen, niin siinä tapauksessa hopi hopi Teletorniin. Torni rakennettiin alunperin vuoden 1980 Moskovan kesäolympialaisia varten, joiden purjehduskilpailut kisattiin Tallinnassa. Neuvostoliiton aikana televisiotorni toimi myös vapaa-ajanviettopaikkana, jossa järjestettiin erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Tornilla oli myös tärkeä rooli Viron uudelleenitsenäistymisessä, sillä kun puna-armeijan tankit vuonna 1991 vyöryivät kohti Tallinnaa, niin kaksi rohkeaa
4. Joustavuus palveluissa 5 Tuotteet/palvelut ja markkina 5.1 Tuotteet ja kohderyhmät Toimintaidean perusteella on tuotteeksi erikoisratkaisuilla rekrytointipalvelut ja yrityksen sisäiset (ryhmätyö)koulutukset. Tärkeimmäksi toiminnaksi saa olemaan yrityksille juuri asiakkaan trapeihin perustuvien koulutuksien järjestäminen heidän asuinpaikassa tai muualla. Usein on yrityksissä ihmisten tai osastojen välinen jännittyneisyys, yhteistyö ei suju ja tehokkuus putoaa. Siinä tapauksessa on äärimmäisen tärkeä laittaa samat ihmiset ja osastot leikkisään tilanteen, jossa he oppivat yhteistyötä yhteisen tavoitteen nimellä ja osaavat käyttää niitä teoreettisia ja käytännöllisiä tietoja-taitoja myöhemmin myös omassa työssä. Tuote sisällyttää koulutusideoita ja järjestelmällisen puolen yhteistyössä kouluttajan kanssa. Kohderyhmäksi ovat keskimmäiset ja isot yritykset.
1a: Miten samankaltaisuuden havaitseminen eroaa tehtävissä, joilla mitataan irrallisten sanojen (mukana 'petollisia ystäviä'), irrallisiin virkkeisiin sijoitettujen ja yhtenäisiin teksteihin sijoitettujen sanojen ymmärtämistä? Miten morfologinen samankaltaisuus havaitaan, ja miten se edistää reseptiivistä monikielisyyttä? 1b: Kuinka voidaan määritellä samankaltaisuus ja sen havaitseminen ja mitata niitä morfologisesti rikkaiden viron ja suomen tapauksessa? 2. Ymmärrettävyys ja vuorovaikutus 2a: Kuinka keskinäinen ymmärrettävyys on saavutettavissa virolais-suomalaisessa vuorovaikutuksessa? 2b: Mikä on samankaltaisuuden havaitsemisen rooli vuorovaikutuksen resurssina? 3. Ymmärrettävyys ja taustamuuttujat 3a: Onko ymmärrettävyys symmetristä? Havaitsevatko suomalaiset ja virolaiset samankaltaisuutta samoissa konteksteissa?
annaabi.ee 
