*suntta > sutt; *vanempa > eL *vanemppa > *vaneppa > M vanep – täielik regressiivne lähiassimilatsioon. d. tk > tt imperatiivis: *arvat+ko+hen >> *arvatkoon >> arvaku – täielik regressiivne lähiassimilatsioon. e. tn > nn nud-partitsiibis: *arvatnut > *arvannut > arvanud – täielik regressiivne lähiassimilatsioon. f. Esimese silbi vokaal mõjutab teise silbi vokaali: *maahen > *maahan >> maha, *suuhen > *suuhun >> suhu; *soohen > *soohon >> sohu, *päähen > *päähän >> pähe; lähen > lähän – täielik progressiivne kaugassimilatsioon. g. Ka vokaalharmoonia üldiselt: *metsä (järgsilbi vokaal sarnastub esisilbi vokaaliga) – osaline (või täielik) progressiivne kaugassimilatsioon. h. õ teke: *velka >> *võlka (esisilbi vokaal muutub häälduselt lähedasemaks järgsilbi vokaaliga) – osaline regressiivne kaugassimilatsioon. i
kauppaan Roomaan saunaan hotelliin teatteriin Lontooseen kotiin Kun sanan lopussa on kaksi samaa vokaalia, pääte on seen. Porvooseen Kainuuseen Lontooseen Kun sanan lopussa on e, pääte on seen. Muista, miten sana muuttuu. Kertaa nominityypit kylpyhuoneeseen kirjeeseen perheeseen Kun sanassa vain yksi tavu, pääte han, hen, hin, hon, hun, hän, hön. Päätteen vokaali on sama kuin perusmuodon viimeinen vokaali. päähän suuhun maahan työhön Tämä, tuo ja se -pronominit Mihin? Missä? Mistä? tämä tähän tälle tässä tällä tästä tältä tuo tuohon tuolle tuossa tuolla tuosta tuolta se siihen sille siinä sillä siitä siltä Myös verbillä voidaan kertoa, mihin menee (mitä tekemään), missä on (mitä tekemässä) tai mistä tulee (mitä tekemästä)
annaabi.ee 
