Euroopan väestö alkoi kasvaa. Länsi-Rooman valtio ja yhtenäinen imperiumi Germaaniheimot olivat esikuvina feodalismi hallintojärjestelmä kehityksen jälkeen. Yhteiskunnallisen vallankäytön näkökulmasta keskeistä oli kuitenkin varhaiskeskiajalla läntiseen Eurooppaan jäänyt valtatyhjiö, kun Rooman valtakunnan hallinto oli hävinnyt pois. Yhden selkeän vallankäyttäjän sijaan valta oli hajautunut monelle keskenään sotivalle kuninkaalle. Läänityksen saaja eli vasalli sai puolestaan toimia saamansa alueen ylimpänä vallankäyttäjänä, ja hän sai myös kerätä verot. Kuninkaalta läänityksen saanut henkilö saattoi edelleen läänittää saamiaan alueita omille vasalleilleen. Tyypillistä oli, että kuninkaan antamat läänitykset olivat pirstoutuneet aina vain pienempiin osiin, kun niitä oli läänitetty eteenpäin. Sama henkilö saattoi myös olla vasallisuhteessa moneen eri kuninkaaseen tai ruhtinaaseen, mikä teki hallinnosta
Nykyhetkenä ennustetaan 1 % BKT kasvua, jonka kantajaksi ovat yksityisen sektorin investoinnin kasvu kiinteistössä ja metsäteollisuuden elpyminen. Myös yksityinen kulutus ei voi vähentyä. Kun taas kunnat ja viranomaiset ovat hyvin kiinnostuneet uusien pienien yrityksien luomisestä ja ilmaantumisestä alueille, yksityisen sektorin palkkataso on säilynyt ja toivottavasti pitäisi talous taas rupea nousemaan, joka puolestaan tarkoitta ihmisten taloudellisen tilan parantumista. Työllisyyden ongelmat ovat alueellisesti erilaiset, Uusimaalla on työttömien määrä kuitenkin vähentynyt. Valtio ja liiketoiminnan järjestelmä yleisesti katsoo pienyrittäjän päälle suotuisasti – aloittajalle ja myös kehittyneelle yrittäjälle on positiiviseksi mahdollisuudeksi erilaiset tukisysteemit ja avustusten tarjoajat. 7.1.2 Sosiaaliset tekijät
annaabi.ee 
