tarkempia määritelmiä ja sen asteen arviointiin olisi kehitettävä menetelmiä. Myös testattavien selonteot ymmärtämistä edistävistä ja estävistä seikoista sekä hyödynnetyistä strategioista antavat arvokasta lisätietoa. Nämä tarkennukset kehittävät omalta osaltaan reseptiivisen monikielisyyden teoriaa. Merkittävä uusi ulottuvuus on myös se, että huomio kiinnitetään sukukielten oppimisen symmetrisyyteen: tuottavatko samat seikat ongelmia sekä virolaisille että suomalaisille sukukieleen tutustuville. Hankkeen uusia avauksia on verrata puhujan äidinkielen vaikutusta ymmärtämiseen. Vanhastaan tiedetään, että suomenruotsalaisten on helpompi ymmärtää tanskaa ja norjaa kuin suomalaisen, joka osaa ruotsia. Hankkeessa on tarkoitus testata niitä väitteitä, joiden mukaan sellaisen kohdekieleen tutustujan, jonka L1 kuuluu typologisesti eri ryhmään mutta
, Gray, M. A., Jasper, M., Miller, Carolyn, M. L., Scholes, J., Webb, C. (2003). Portfolios and assessment of competence: a review of the literature. Journal of Advanced Nursing, 41(3), 283-295. Naan, G. (toim.) (1987). EE. 2.kd. Tallinn: Eesti Entsüklopeediakirjastus. Nieminen, P. Essee ja tutkielma. Tuumasta tekstinen perusopas seminaari- ja opinnäyteton tekijälle. Tamperen Yliopisto http://www.uta.fi/laitokset/hoito/wwwoppimateriaali/sisalto.html (15.07.05). Nikko, A. (2001). Portfolio oppimisen avartajana. Tampere: Tammer-Paino Oy. Patsientide õigused. Euroopa patsientide Õiguste Harta. Kommentaare ja sätteid patsientide õiguste kohta Eestis (2004). Eesti Patsientide Esindusühing. Plonsky, M. (2004). Psychology with style: A Hypertext Writing Guide www.uwsp.edu/psych/apa4b.htm (2.07.05). Pruuli, K. (1996). Essee. Abiks algajale esseistile. Koolibri. Riis, P. Euroopa biomeditsiiniliste uuringute eetiline ülevaade: soovitused paremaks riigisiseseks praktikaks
annaabi.ee 
