hyödynnettävissä viro ja suomi vieraana kielenä -opetuksessa. Ne ovat siirrettävissä käytännön ohjeiksi myös viroa tai suomea satunnaisesti tarvitsevalle erilaisiin ohjekirjasiin tai on-line- sanakirjaan. Sukukieliselle oppijaryhmälle oppimateriaalia laativa ei välttämättä ole selvillä tutkimustuloksista, ja REMU- hankkeen yksi tavoite onkin saattaa yhteen käytännön opetus- ja materiaalinlaadintatyötä toteuttavat ja tutkijat. Tutkimuksen avulla huomattujen ongelmien tai niiden puuttumisen perusteella saadaan oppimateriaalissa kuvattua ymmärtämisen onnistumisen edellytyksiä. Vastaavan kaltaisia hankkeita on toteutettu muualla. Yksi tunnetuimmista on EuroCom-projekti, jonka tavoitteena on ollut tuottaa oppikirjoja ja muuta materiaalia nimenomaan sukukieliä opiskeleville. Esimerkiksi EuroComRom- opetusohjelma hyödyntää kielenkäyttäjän äidinkielen taitoon perustuvaa luetun ymmärtämisen potentiaalia, joka romaanisten kielten puhujalla on
Cambridge: Cambridge University Press. Kalmus, V., Vihalemm, T. (2004). Eesti siirdekultuuri väärtused. V. Kalmus, M. Lauristin (toim.), Eesti elavik 21. Sajandi algul: ülevaade uurimuse Mina, Maailm, Meedia tulemustest. Tartu: TÜ Kirjastus, 3144. Kandolin, I., Narusk, A. (1996). Social wellbeing and gender: postsoviet Estonia and the welfare state Finland. Scandinavian Journal of Social Welfare 4, 127 Kinnunen, U., Loikkanen, E. & Mauno, S. (1995). Työn ja perheen vuorovaikutus: ongelmien yleisyys, syyt ja seuraukset. Jyväskylän yliopiston perhetutkimusyksikön julkaisuja 1995, 5. Leinsalu, M., Denny Vågerö, D. and Kunst, A. E. (2004). Increasing ethnic differences in mortality in Estonia after the collapse of the Soviet Union. Journal of Epidemiology and Community Health 2004;58, 583589. Lorber, J. (1994). Paradoxes of Gender. Yale University Press. Orazem, P. F., M. Vodopivec (2000). MaleFemale Differences in Labor Market Outcomes
annaabi.ee 
