perheeseen asemalle Helsinkiin torille Illatiivi vastaa kysymykseen Mihin?/Minne? (suljettuun tilaan) Kun sanan lopussa on yksi vokaali (ei e), pääte on toinen samanlainen vokaali ja n. kauppaan Roomaan saunaan hotelliin teatteriin Lontooseen kotiin Kun sanan lopussa on kaksi samaa vokaalia, pääte on seen. Porvooseen Kainuuseen Lontooseen Kun sanan lopussa on e, pääte on seen. Muista, miten sana muuttuu. Kertaa nominityypit kylpyhuoneeseen kirjeeseen perheeseen Kun sanassa vain yksi tavu, pääte han, hen, hin, hon, hun, hän, hön. Päätteen vokaali on sama kuin perusmuodon viimeinen vokaali. päähän suuhun maahan työhön Tämä, tuo ja se -pronominit Mihin? Missä? Mistä? tämä tähän tälle tässä tällä tästä tältä tuo tuohon tuolle tuossa tuolla tuosta tuolta
haspeldamine); Eest lööb iitu, tagast lööb taatu, ümber uksepiita, rabareinu rantsu (kangakudumine); Tiirutimid-taarutimid, nahkatupe toorutimid ((nahk)püksid). Vist kõigist kõige absurdsem ja hämaram on aga idaeestilise levikuga mõistatus, mis tähendab enamasti vorstitegemist või ka siga. Toome sellest näiteks paar Põhja- ja Lõuna-Eesti varianti: Moosemolk, eevestelk, ise kõrr ja röövestölk (MMg); Muista muisumulku, muisumulku, teivastölki, kürvä-kärvä küünästölki (Jõh); Eesenelku, poosenpolku, esi teeb meil röövliauku (Ote); Muidu musta, teeven testa, esi ülpäb lääbermulk (Nõo). Ebasõnad ja libanimed pole midagi eesti mõistatustele ainuomast. Neid tuleb päris rohkelt ette ka soome, karjala, isuri ja vadja ainetes, samuti läti repertuaaris. Mõistatus esitatakse tihti nn. mõistatamisvormeli saatel. Tavalisim mõistatamisvormel on Mõista, mõista, mis see on
annaabi.ee 
