Ruotsi oli kuitenkin virkakieli ja kulttuurikieli. Ruotsi pysyi sitten virallisena virkakielenä Suomessa koko yhteisen historian ajan ja vielä Suomen sodankin jälkeen, jolloin Ruotsi menetti Suomen Venäjälle. Vuoden 1863 suuri kieliuudistus muutti suomen kielen asemaa siten, että siitä tuli tasaveroinen ruotsin kanssa ja vähitellen Suomen pääkieli. Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 maasta olisi voinut tulla ainoastaan suomenkielinen, mutta monelle oli edunmukaista turvata ruotsin kielen asema ja säilyttää ruotsinkieliset asuinalueet. Tästä johtuen hallitusmuotoon kirjoitettiin vuonna 1919, että Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Suomi on edelleen kaksikielinen maa, jonka vuodelta 2000 peräisin oleva perustuslaki takaa yhteiskuntapalveluiden, koulutuksen ja tiedonvälityksen molemmilla kielillä.
taloudellinen aktiivisuus väheni.. Vasta 800-luvulta alkaen Euroopan väestö alkoi kasvaa. Länsi-Rooman valtio ja yhtenäinen imperiumi Germaaniheimot olivat esikuvina feodalismi hallintojärjestelmä kehityksen jälkeen. Yhteiskunnallisen vallankäytön näkökulmasta keskeistä oli kuitenkin varhaiskeskiajalla läntiseen Eurooppaan jäänyt valtatyhjiö, kun Rooman valtakunnan hallinto oli hävinnyt pois. Yhden selkeän vallankäyttäjän sijaan valta oli hajautunut monelle keskenään sotivalle kuninkaalle. Läänityksen saaja eli vasalli sai puolestaan toimia saamansa alueen ylimpänä vallankäyttäjänä, ja hän sai myös kerätä verot. Kuninkaalta läänityksen saanut henkilö saattoi edelleen läänittää saamiaan alueita omille vasalleilleen. Tyypillistä oli, että kuninkaan antamat läänitykset olivat pirstoutuneet aina vain pienempiin osiin, kun niitä oli läänitetty eteenpäin. Sama henkilö saattoi myös olla vasallisuhteessa moneen