KURSSIN NIMI: SOOME ÜHISKOND, KULTUUR, KIRJANDUS I 1. Suomalaisen kansanrunouden lajit. Kansanrunoudella tarkoitetaan perimätietona säilyneitä tarinoita, joiden tekiää ei tunneta. Kansanrunot ovat siirtyneet sukupolvelta toisilleen kertoen niitä suullisesti eteenpäin. Kansanrunoista on tunnistettavissa neljä eri päälajia: kertoma- eli eeppiset runot (tarinat, sadut ja kertomarunot), tunnelma- eli lyyrilliset runot (laulurunot ja itkuvirret), opetus- ja mieterunot (sananlaskut ja arvoitukset) ja henki- ja taikamaailmaa kuvaavat runot (jumalaistarut, taiat ja loitsut). 4. Kerro Elias Lönnrotista: hänen elämästään ja tuotannostaan. Elias Lönnrot on yksi suurista suomalaisista ja hänet tunnetaan parhaiten Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan, ja Kantelettaren kokoajana. Hän toimi myös kielentutkijana, lääkärinä sekä suomalaisen kasvitieteen suurena vaikuttajana. Elias Lönnrot ...
Härmävaara tekee väitöskirjaansa suomalaisten ja virolaisten välisestä vuorovaikutuksesta: miten sukukielten samankaltaisuutta käytetään monikielisen vuorovaikutuksen resurssina, ja miten ymmärrettävyyttä luodaan osallistujien yhteisissä toiminnoissa. Hän tuo reseptiivisen monikielisyyden tutkimukseen uuden ulottuvuuden käyttäessään keskustelunanalyysin metodeja aineistonsa tulkinnoissa. Merkityksen rakentamisessa hyödynnetään muun muassa korjauksia ja toistoja. Molemmilla jatko-opiskelijoilla on erittäin hyvät arvosanat pro gradu -tutkielmistaan ja molemmat ovat aloittaneet sekä esitelmöinnin että julkaisemisen. LIITE: Lähdeluettelo Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Council of Europe 2001. CROSSLING: https://wiki.uef.fi/pages/viewpage.action?pageId=16586730 Delsing, L.-O. 2007. Scandinavian intercomprehension today. In J.D. ten Thije & L. Zeevaert (eds.), Receptive multilingualism
annaabi.ee 
