monikielisyys. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että se on tehokas ja tasa-arvoinen viestintätapa, sillä englannin käyttö ei ole kaikille yhtä helppoa. Suomalaisten ja virolaisten vuorovaikutuksessa on varsin tavallista, että kukin osallistuja käyttää vähintään osittain äidinkieltään. Ensikosketus lähisukukieleen liittyykin useimmiten puhetilanteisiin, mutta pitempään maassa viipyvä ei voi kuitenkaan välttää törmäämistä kyltteihin, ohjeisiin, tuoteselosteisiin, tietoiskuihin tai lehtiotsikoihin. Erityisesti työhön tai opiskelemaan tuleva joutuu tekemisiin kirjallisten dokumenttien kanssa lomakkeista lehtiartikkeleihin, kirjeistä tutkielmiin. Perehtyminen teksteihin on kenelle tahansa tärkeää siksi, että esimerkiksi opasteen ymmärtäminen voi säästää aikaa tai käyttö- tai muun ohjeen ymmärtäminen vaivaa, jopa rahaa. Olennaisinta on siis kielen ymmärtäminen
ja kaupungit taantuivat. Kuvaavaa on aiemmin niin mahtavan Rooman kaupungin totaalinen väestökato: kun siellä vuonna 100 oli 1,6 miljoonaa asukasta, vuonna 1000 asukkaita oli vain 30 000. Sydänkeskiajalla eli vuosina 10001300 kaupunkien määrä kuitenkin kasvoi sadasta kolmeentuhanteen. Oheisen taulukon avulla voi tarkastella joidenkin eurooppalaisten kaupunkien asukasmääriä vuosina 100 1500. Kuviossa näkyvät suurimmat kaupungit. Mukana ei kuitenkaan ole Pohjois-Italian suuria kaupunkeja, kuten yli 100 000 asukkaan Milanoa, Venetsiaa eikä Genovaa. Keskiaikaisten kaupunkien tyypillinen asukasmäärä liikkui muutaman tuhannen asukkaan tienoilla. FEDEOLISMI eli LÄÄNITYSLAITOS LUVUT 6 JA 6.1 Miksi löytöretkille lähdettiin? - Kiinnostuttiin vaihtoehtoisten kauppareittien avaamisesta - Tarkoitus oli löytää meritie Kaukoitään - Kaupankäynti Mikä mahdollisti menestyksekkäät löytöretket?
annaabi.ee 
