Ruotsi menetti Suomen, Ahvenmaan ja suuria osia Länsipohjasta. Sodan tappio oli Ruotsin kannalta katastrofi, sillä Ruotsin itärannikko ja Tukholma jäivät suojattomiksi. 8. Miten Suomesta tuli kaksikielinen (suomi ja ruotsi) maa? Suomella ja Ruotsilla on pitkä yhteinen historia, mikä on vaikuttanut ruotsinkielen vakiintumiseen Suomen toisena virallisena kielenä. Kukaan ei tiedä tarkkaan, milloin ensimmäiset kontaktit nykyisen Ruotsin ja Suomen välillä syntyivät. Luultavasti kuitenkin 1100-luvulla, kun Suomeen tuli lännestä asutusta. Muuttoliike jatkui koko keskiajan. Muuttoliikkeen alkaessa ei ollut vielä olemassa Suomi-nimistä aluetta, vaan Suomi muodosti silloin Ruotsin valtakunnan itäosan ja sen asukkailla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikilla muilla Ruotsissa. Suomi-käsite alkoi muodostua vasta 1300-luvulla. Ruotsin itäosissa (Suomessa) väestö oli kuitenkin
3. Ymmärrettävyys ja taustamuuttujat 3a: Onko ymmärrettävyys symmetristä? Havaitsevatko suomalaiset ja virolaiset samankaltaisuutta samoissa konteksteissa? 3b: Mitkä kielenulkoiset tekijät vaikuttavat samankaltaisuuden havaitsemiseen (äidinkieli, suhtautuminen kohdekieleen, sen puhujiin ja kohdekulttuuriin, ikä, sukupuoli, koulutus, muiden kielten hallinta, kontaktit kohdekieleen)? 4. Samankaltaisuuden havaitsemisen tehostaminen Vaikuttaako sukukielen laatua koskeva tieto ymmärtämiseen ja samankaltaisuuden havaitsemiseen? Oletuksena on, että kielten leksikaalisen ja rakenteellisen samankaltaisuuden pohjalta sukukielen puhuja pystyy ei-sukukielen puhujia tehokkaammin hyödyntämään monenlaisia kielenkäyttöstrategioita tajutakseen viestien sisällön. Suomen ja viron melko läpinäkyvä
annaabi.ee 
