vähintään osittain äidinkieltään. Ensikosketus lähisukukieleen liittyykin useimmiten puhetilanteisiin, mutta pitempään maassa viipyvä ei voi kuitenkaan välttää törmäämistä kyltteihin, ohjeisiin, tuoteselosteisiin, tietoiskuihin tai lehtiotsikoihin. Erityisesti työhön tai opiskelemaan tuleva joutuu tekemisiin kirjallisten dokumenttien kanssa lomakkeista lehtiartikkeleihin, kirjeistä tutkielmiin. Perehtyminen teksteihin on kenelle tahansa tärkeää siksi, että esimerkiksi opasteen ymmärtäminen voi säästää aikaa tai käyttö- tai muun ohjeen ymmärtäminen vaivaa, jopa rahaa. Olennaisinta on siis kielen ymmärtäminen. Se alkaa samankaltaisuuden havaitsemisesta uuden ja aiemmin opittujen kielten välillä. On tärkeää erottaa toisistaan todellinen, havaittu ja oletettu samankaltaisuus. Lähde- ja kohdekielen välinen todellinen samanlaisuus on kielitieteen aluetta, ja
mmenestoinen) kaksikymmentäkolme 23. kahdeskymmeneskolmas kolmekymmentä 30. kolmaskymmenes neljäkymmentä 40. neljäskymmenes sata 100. sadas tuhat 1000. tuhannes adjektiivit Myös kysymyssanaan lisätään pääte. Mikä? Kuka? Mitkä (mon.)? Ketkä? Mitä? Ketä? Minkä? Kenen? Mihin? Kehen? Missä? Kenessä? Mistä? Kenestä? Mille? Kenelle? Millä? Kenellä? Miltä? Keneltä? Kysymyssanatehtävä Harjoittele kysymyssanoja Nominien astevaihtelu kun perusmuodon lopussa on a, i, o, u, y, ä tai ö perusmuoto (nominatiivi) laukku kk -> k laukut kaappi pp -> p kaapista matto tt -> t matolla selkä k -> - selässä rapu p -> v ravut äiti t -> d äidille kenkä nk -> ng kengästä ranta nt -> nn rannalla
annaabi.ee 
