Vaikka Venäjällä ei alunperin ollut tarkoituksena valloittaa Suomea pysyvästi, vaan tarkoituksena oli lopettaa Suomen miehitys kauppasaarron toteuduttua. Venäjä halusi kuitenkin liittä Suomen alueisiinsa, jotta saataisin suojaa Venäjän pääkaupungille Pietarille ja Suomenlahden merenkululle. Rauha Venäjän ja Ruotsin välillä solmittiin Haminassa vuonna 1809. Ruotsi menetti Suomen, Ahvenmaan ja suuria osia Länsipohjasta. Sodan tappio oli Ruotsin kannalta katastrofi, sillä Ruotsin itärannikko ja Tukholma jäivät suojattomiksi. 8. Miten Suomesta tuli kaksikielinen (suomi ja ruotsi) maa? Suomella ja Ruotsilla on pitkä yhteinen historia, mikä on vaikuttanut ruotsinkielen vakiintumiseen Suomen toisena virallisena kielenä. Kukaan ei tiedä tarkkaan, milloin ensimmäiset kontaktit nykyisen Ruotsin ja Suomen välillä syntyivät. Luultavasti kuitenkin 1100-luvulla, kun Suomeen tuli lännestä asutusta. Muuttoliike jatkui koko keskiajan
alla surus, olid väga palju. Oli Balti jääpaisjärv, mille all oli ka suur osa Eestist. Kui jää oli taandunud Rootsi keskosani Billigeni mägede juures, siis põgenes sealt Balti jääpaisjärve vesi ära ookeani Billigeni katastroof. Balti jääpaisjärve vesi oli arvatavasti muust veetasemest mitukümmend meetrit kõrgem. Vee äravool toimus väga kiiresti ning oli vee ääres elavatele inimestele üllatuseks. Alguses pakuti Billigeni katastrofi toimumisajaks 8213 eKr, nüüd aga on see dateeritud 9600eKr. Billigeni katastroofi tagajärjel tekkis Yoldia meri. Hilispaleoliitilised kultuurid olid 19k-9500 eKr. Leedus läänemere idakaldal oli Swidry kultuuur. See võib olla pannud aluse Eesti kõige vanemale kultuurile, Kunda kultuurile. Swidryle on iseloomulikud tulekivist toksitud nooleotsad. Sellest ajast on leitud Leedust ja Lätist vanu asulaid (11-10k eKr). Need olid enamasti põhjapõdraküttide asulad.
annaabi.ee 
