Saadessaan päättötodistuksen jatkui Lönnrotin opintojen tie Turun akatemiassa, jossa samaan aikaan opiskelivat myös Johan Ludvig Runeberg ja J.V. Snellman. Lönnrot ansaitsi samaan aikaan raha kotiopettajana. Lönnrotin kiinnostus runoja ja suomen kieltä kohta syttyi hänen ollessaan kotiopettajana turkulaisen professorin ja hänen perheensä luona. Lönnrot suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon, minkä jälkeen hän aloitti lääketieteen opinnot Turussa ja jatkoi niitä myöhämmin Helsingissä. Ennen opiskelujen alkamista Helsingissä, Lönnrot aloitti ensimmäisen runonkeruumatkan, mikä suuntautui Hämeeseen ja Savoon. Matka laajeni Pohjois-Karjalaan ja Valamoon saakka. Lönnrot kirjoitti matkapäiväkirjan Vaeltaja, missä hän kuvaa suomalaisten elintapoja. Hänen matka päättyi Laukoon. Lönnrotilla oli ensimmäisen keruureissunsa jälkeen yhteensä kerättynä 6 000 säettä.
alaisuudessaan olevat lukuisat vasallit ja alavasallit, joiden sotapalveluksesta hän oli riippuvainen. Tavallisten ihmisten elämässä kuninkaat olivat kaukaisia ja melko merkityksettömiä, koska merkittävin vallankäyttäjä oli lähimmän linnan herra. Läänitykset annettiin alun perin määräajaksi, kuten vasallin sotapalveluksen ajaksi tai hänen eliniäkseen. Ajan saatossa ne muuttuivat kuitenkin perinnöllisiksi, kun vasallin poika jatkoi vasallina isänsä jälkeen. Näin saivat alkunsa erilaiset herttua-, paroni- ja ruhtinaskunnat sekä koko aatelissääty. Alueen talonpojat tosin eivät kaikki olivat läänityksen saajan vuokralaisia. Heidän oli viljeltävä maata ja maksettava siitä vuokraa. Vuokra maksettiin lähes aina työnä ja luontaistuotteina. Vuokran ohella talonpoikien velvollisuuksiin saattoi kuulua esimerkiksi kotipaikkansa teiden ja siltojen ylläpito. Kaupungit keskiajalla
annaabi.ee 
