.. .. . . ... 0 0 ... 1 Siin ij on Kroneckeri s¨ ¨ umbol. Uhikmaatriksi t¨ahistamiseks kasu- tatakse sageli ka arvu 1. Sellisel juhul peab kontekstist m~oistma, millal on tegemist arvuga 1 ja millal u ¨hikmaatriksiga. ¨ Uhikmaatriksi korrutamisel mingi teise maatriksiga peavad te- gurite j¨argud olema koosk~olas. Selguse huvides v~oib u ¨hikmaatriksi j¨arku n¨aidata ka t¨ahistuses, nt In on n-j¨arku u ¨ ¨hikmaatriks. Uhik- maatriksi (nagu ka nullmaatriksi) j¨arku tavaliselt ei eksponeerita, see selgub kontekstist. N¨ aide: madalamat j¨ arku u ¨ hikmaatriksid 100 I1 := (1), I2 := ( 10 01 ) , I3 := 010 jne 001 3.6 Maatrikskorrutise omadusi
tij = xia waj = xia ( yab zbj ). (1.26) a=1 a=1 b=1 V~orreldes valemeid (1.25) ja (1.26), saame vij = tij , i Np , j Ns = (XY )Z = X(Y Z). 2 Maatriksite X = (xij ), kus i Nm , j Nn , ja n-j¨arku u ¨hikmaatriksi E1 = (ij ) korrutise XE1 = (yij ) u ¨ldelement avaldub n yij = xis sj = xij , i Nm , j Nn , s=1 mist~ottu XE1 = X. Juhul kui E2 on m-j¨arku u ¨hikmaatriks, siis m E2 X = ( is xsj ) = (xij ) = X.
(1.26) a=1 a=1 b=1 V˜orreldes valemeid (1.25) ja (1.26), saame vij = tij , ∀ i ∈ Np , ∀ j ∈ Ns =⇒ (XY )Z = X(Y Z). ♠ 2◦ Maatriksite X = (xij ), kus i ∈ Nm , j ∈ Nn , ja n-j¨arku u ¨hikmaatriksi E1 = (δij ) korrutise XE1 = (yij ) u ¨ldelement avaldub n yij = xis δsj = xij , ∀ i ∈ Nm , ∀ j ∈ Nn , s=1 mist˜ottu XE1 = X. Juhul kui E2 on m-j¨arku u ¨hikmaatriks, siis m E2 X = ( δis xsj ) = (xij ) = X
annaabi.ee 
