ihme kyllä, koulussa joudutaan lukemaan aina vain kirjoja, jotka saavat masentumaan ja pahalle tuulelle. Miksi? Miksi kirja ei voi olla hyvä, sellainen joka rentouttaisi, olisi mielenkiintoinen; antaisi jotain. Kunpa saisikin valita kirjansa vapaammin, paremmasta aihepiiristä. Miksi kirjojen pitää käsitellä surkeiden nuorten tuskaista elämää, kun tarjolla olisi myös hyviä, mielenkiintoisia, terveitä ja ajattelun aihetta herättäviä kirjoja. Lukupäiväkirja; Tuomas Airaksinen, 1.1
transferia. Yllättävän vähän toisen kielen omaksumista käsittelevissä tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota samankaltaisuuden myönteiseen vaikutukseen, minkä vuoksi REMU-hankkeessa keskitytään nimenomaan viron ja suomen samankaltaisuuden merkityksen tarkasteluun, unohtamatta kuitenkaan väärin ymmärtämistä ja kieltenvälisiä eroja. Muualla Euroopassa on herätty hyödyntämään läheisten sukukielten keskinäistä ymmärrettävyyttä ja aihetta on tutkittu aktiivisesti. Aiemmin kohteina on ollut muun muassa intiaanikieliä ja skandinaavisia, romaanisia ja slaavilaisia kieliä. Viime vuosituhannen lopulta on tutkittu myös sitä, miten hyvin hollannin puhujat ymmärtävät friisiä ja afrikaansia. Yhden alan perusteoksen, Ten Thijen ja Zeevaertin toimittaman Receptive Multilingualism (2007) on julkaissut työnsä jo loppuun saattanut Research Center on Multilingualism (University of Hamburg). Uusia
annaabi.ee 
