Arvatakse, etlnemeresoome keeledarenesidsoomeugri algkeelest, millestsaami keeleraldus ligikaudu 1500-100 eKr. On videtud, et soomeugri algkeelel oli kolm murret: phja-, luna- ja idamurre. Soomethestikphinebladina thestikulja selle saksa ning rootsi tiendustel. Soome thestikus on 28 (+3) thte: A,B,C,D,E,F,G,H,I,J,K,L,M,N,O,P,Q,R,S(),T,U,V,(W),X,Y,Z(),,,. Maamme (soome hmn) kaks esimest salmi heteistkmnest: Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen! Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vett rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa t pohjoinen, maa kallis isien! On maamme kyh, siksi j, jos kultaa kaivannet Sen vieras kyll hylkj, mut meille kallein maa on t, sen salot, saaret, manteret, ne meist on kultaiset. Koostaja: Materjal:google.com, et.wikipedia.org
on noin 23. 25. Kesäkuuta, see on viroksei jaanipäev(suomeksi: Juhannus). Silloin aurinko ei kaytänössä laske ollenkaan. Kasvit kasvavat ja ruoho pitää leikatta noin kaksi kerta viikossa. Kesällä on vihreää, mutta jos on liian kuivaa, niin on ruskea. Usein on ukkosmyrskyiä. Syksy Syksy on viroksei SÜGIS. Syksykuuakudet ovat: syyskuu(viroksei:september), lokakuu(viroksei: Oktoober), marraskuu(viroksei: november). Syksy on keltainen, vihreää, punainen, ruskea ja kultainen. Syksyllä on joskus lämmintä, mutta ylensä on melko viileä. Iltaisin on pimeää. Luonto kuolee hitaasti ja eläimet valmistautuvat talveen, osa niista nukuu talviunta. Oravat etsivät käpyiä. Luonto valmistautuu talveen tulon.
Soome päev 08.12.2011 F. Pacius Mu isamaa, mu õnn ja rõõm Mu isamaa,mu õnn ja rõõm, kui kaunis oles sa! Ei leia mina iial tääl see suure laia ilma pääl, Mis mull' nii armas oleks ka kui sa, mu isamaa! F. Pacius Maamme Oi maamme, Suomi, Synnyinmaa! Soi sana kultainen! Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa, rakkaampaa, kuin kotimaa tääl pohjoinen, maa kallis isien. Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa, rakkaampaa, kuin kotimaa tääl pohjoinen, maa kallis isien. Click to edit Master text styles Second level Third level Fourth level Soome Vabariik paikneb Fifth level Põhja-Euroopas Rootsi ja Venemaa vahel.
· Soome keeles selliseid muutusi toimunud ei ole ehk vokaalid on seal säilinud, kus eestlastel ei ole Häälikumuutus Tulemus Tulemus Eesti keeles Soome keeles Lõpukadu jalg jalka uus uusi sõdur soturi Sisekadu tütred tyttäret kuldne kultainen andma antamaan laulma laulamaan Sõnalõpulise n-i kadu uue päeva uuden päivän seitse seitsemän naine nainen · Lihtsustati ka grammatikareegleid. Näiteks sõna ei lisandumine eesti keelde · Soomes on ei tegusõna ja seetõttu muutub nagu iga teine tegusõna, eesti keeles aga mitte Tänapäeva eesti keel Tänapäeva soome keel
jalg jalka täishäälik (v.a ema, Lõpukadu uus uusi kala- lüh esisilbiga) sõdur soturi * tekkisid konsonandiga tütred tyttäret lõppevad ühesilbil käändsõnad (jalg, kuldne kultainen mets), ühesilbil Sisekadu andma antamaan tüvega pöördsõnad laulma laulamaan (andma, kastma) * lõpukadu 13.-14.saj, uue päeva uuden päivän sisekadu 14.saj-l Sõnalõpulise n-i seitse seitsemän
metsavalitseja, metsakuningas · Vepsa: mecan izhandaizhed, mecan emägaizhed, mec izhand ja toine pol; I. Vinokurova: mec > mechiin'e, korbhiin'e > metsamez > mecizand, mecemag, meclapsed; kukeri (< sm kekri, köyri) · Vadja: meccä-altiaz, meccä-peremmeez, mecää emä, meccäläin, mecää haamo, mecää piru, mecää paha · Soome-karjala: Agricola Tapio, tapio (mets), metsän kultainen kuningas; metsän emuu; metsähinen; metsänneitsyt, mettänneito, mettänpiika, karu. 21. Missugused arusaamad seostuvad läänemeresoome rahvaste mütoloogias eksimisega? Iseloomusta eesti metshaldja-uskumuste vanemat kihistust. Eksimisega seotud kujutelmad on väga fantaasiarikkad. Eksida võib nii kodu lähedal kui ka eemal sellest. Eksinu ei tunne enam ümbrust, ei oska leida õiget teed, sageli
annaabi.ee 
