Kello on 25 yli 6. Kello on puoli 7. Kello on 10 vaillo 7. Kello on tasan 7. Numerot 0 nolla 1 yksi 11 yksitoista 21 kaksikymmentäyksi 2 kaksi 12 kaksitoista 22 kaksikymmentäkaksi 3 kolme 13 kolmetoista 23 kaksikymmentäkolme 4 neljä 14 neljätoista 30 kolmekymmentä 5 viisi 15 viisitoista 40 neljäkymmentä 6 kuusi 16 kuusitoista 50 viisikymmentä 7 seitsemän 17 seitsemäntoista 60 kuusikymmentä 8 kahdeksan 18 kahdeksantoista 70 seitsemänkymmentä 9 yhdeksän 19 yhdeksäntoista 80 kahdeksankymmentä 10 kymmenen 20 kaksikymmentä 90 yhdeksänkymmentä 100 sata 1000 tuhat
Katsominen televisiosta ja lukeminen ulkomalaista kirjaa ja sanomalehtea on myos hyva tapa. Internetissa on paljon sivua missa voi loytaa harjoitusta, kaannetta, sanoa ja neuvoa, miten opiskella vierasta kielta. Varsovan yliopistossa voi oppia puhumaan monta harvaa tai alkuperaista kielta, esimerkiksi kiinaa, japania, turkkia ja niin edelleen. Voi myos menna Erasmus-vaihtoon tai olla kirjeenvaihdossa ulkomalaiset kanssa. Harrastuksen ei tarvitse olla kallis. Kielenkurssi maksaa noin kahdeksan sataa zlotya lukukaudessa mutta voi loytaa kursin internetissa. Minusta, minun harrastus sopii kaikille, nuorelle ja vanhalle, naiselle ja miehelle ja erityisesti ihmiselle, kenet ovat kiinnostunut kulttuurista ja matkustamisesta mutta on taytyy olla karsivallinen ja järjestelmällinen. Luulen etta minun harrastus on hyotya ja suosittu, koska vieraat kielet sallivat tuntea vieraat tavat, kulttuurit ja mielenkiintoiset ihmiset kokolla maailmalla.
uiidelti hello kuusi = kneedelta hello seitsemiin-seitsemiiet.ci hello kahdeksan = kahdelesalta hello yhdehsiietii yhdeksiiu =
3 kolme 13 kolmetoista 23 kaksikymmentäkolme 4 neljä 14 neljätoista 24 kaksikymmentäneljä 5 viisi 15 viisitoista 25 kaksikymmentäviisi 6 kuusi 16 kuusitoista 26 kaksikymmentäkuusi 7 seitsemän 17 seitsemäntoista 27 kaksikymmentäseitsemän 8 kahdeksan 18 kahdeksantoista 28 kaksikymmentäkahdeksan 9 yhdeksän 19 yhdeksäntoista 29 kaksikymmentäyhdeksän 10 kymmenen 20 kaksikymmentä 30 kolmekymmentä 31 kolmekymmentäyksi 100 sata 32 kolmekymmentäkaksi 200 kaksisataa 40 neljäkymmentä 259 kaksisataaviisikymmentäyhdeksän 50 viisikymmentä 60 kuusikymmentä 1000 tuhat
...nohu vastu. ...vilustumiseen. ...külmetuse vastu. ...vatsakipuun. ...kõhuvalu vastu. ...ripuliin. ...kõhulahtisuse vastu. 1 ...ummetukseen. ...kõhukinnisuse vastu. ...krapulaan. ...pohmeluse vastu. 13 Haluaisin laastarin. Ma sooviksin palun plaastrit. ...sidettä. ...sidet. ...käsivoidetta. ...kätekreemi. Luvut Montako? Kui palju? nolla 0 null yksi 1 üks kaksi 2 kaks kolme 3 kolm neljä 4 neli viisi 5 viis kuusi 6 kuus seitsemän 7 seitse kahdeksan 8 kaheksa yhdeksän 9 üheksa kymmenen 10 kümme yksitoista 11 üksteist kaksitoista 12 kaksteist kolmetoista 13 kolmteist neljätoista 14 neliteist viisitoista 15 viisteist kuusitoista 16 kuusteist seitsemäntoista 17 seitseteist kahdeksantoista 18 kaheksateist yhdeksäntoista 19 üheksateist kaksikymmentä 20 kakskümmend kaksikymmentäyksi 21 kakskümmend üks kolmekymmentä 30 kolmkümmend kahdeksankymmentä 80 kaheksakümmend yhdeksänkymmentä 90 üheksakümmend sata 100 sada
jää jää jäädä jääda jääkaappi külmutuskapp jäätelö jäätis jäätyä jäätuda K kaapelitehdas kaablitehas kaappi kapp kaasu gaas kadunkulma tänavanurk kahdeksan kaheksa kahdeksankymmentä kaheksakümmend kahdeksantoista kaheksateist kahdeksanvuotias kaheksa-aastane kahdeksas: kaheksas kahdeksastoista: kaheksateistkümnes kahdeskymmenes: kahekümnes kahdeskymmenesensimmäinen: kahekümne esimene kahdeskymmeneskolmas: kahekümne kolmas
kastrul, kompott, kotlet, kreem, grillima, puljong, raguu, seller, tort, želee, frikadell • muu: väärt, plika, iil, kriim, karbus ‘talvemüts’ Arvsõnade kujunemine Lms algkeel soome eesti võru • *ükte yksi üks ütś • *kakta kaksi kaks katś • *kolme kolme kolm kolm • *neljä neljä neli neli • *viite viisi viis viiś • *kuute kuusi kuus kuuś • *seitsemä seitsemän seitse säidse • *kakt-e-k-sa-n kahdeksan kaheksa katõssa • *ükt-e-k-sä(-n) yhdeksän üheksa ütessä • *kümmen(e) kymmenen kümme kümme Eesti keele morfoloogiline tüüp Aglutinatiivne vormimoodustus: kala+le aasta+ks KOKKUVÕTTES: Fusioon: tänapäeva eesti keelt kalu peetakse üldjuhul kala+sid aglutineerivaks- Fleksioon: flekteerivaks käsi : käe : kätt hammas : hamba metsa+sse, metsa, keel+de, pä+he